Mainos
Mainos

Masennuksen myytit ja faktat – tiesitkö nämä?

Masennus on yhä tunnetumpi sairaus ihmisten keskuudessa ja sitä osataan hoitaa koko ajan paremmin. Tähän elämänhalun karkoittajaan liittyy silti paljon myyttejä ja kuvitelmia.

Tunnistaako masentuneen ihmisen itkuisuudesta? Sairastuvatko vain tietyt ihmistyypit masennukseen? WebMD listasi yleisimpiä masennukseen liittyviä myyttejä ja faktoja.

Myytti: Masennus on ihmisen omaa syytä

Fakta: Masennus on sairaus.

Ihminen ei valitse masennusta, vaan masennus valitsee ihmisen. Eihän ihminen voi mitään esimerkiksi allergian tai verenpainetaudin syntymiseen. Perinnölliset tekijät ja elämän vastoinkäymiset voivat toki altistaa masennukselle, mutta ne eivät automaattisesti aiheuta sairautta. Masennus ei ole kenenkään oma päätös tai pelkkää laiskuutta. Kukaan ei myöskään pysty voittamaan vakavaa masennusta ajatuksen voimalla.

Myytti: Vain tietyt ihmistyypit masentuvat

Fakta: Kuka tahansa voi masentua.

Masennusta romantisoidaan usein herkkien taiteilijoiden taudiksi. Totuus on kuitenkin se, että yhtä lailla menestynyt artisti, teini-ikäinen urheilijanuorukainen tai naapurin iloiselta vaikuttava mummo voivat kärsiä vakavasta masennuksesta. Masennus ei katso ihmisen asemaa, ikää tai elämäntilannetta. Masennus on tilastoissa yleisempää naisilla kuin miehillä, mutta se johtunee siitä, että naiset hakevat helpommin apua.

Myytti: Masennus kuuluu elämään

Fakta: Suru kuuluu elämään.

Masennus sekoitetaan helposti suruun, mutta suru ja masennus ovat eri asioita. Suru ja tuska ovat normaaleja reaktioita esimerkiksi läheisen poismenon, eron, työpaikan menettämisen tai sairausdiagnoosin jälkeen. Se ei vielä tarkoita sitä, että sairastaa masennusta. Masentuneen tuska on jokapäiväistä, eikä siihen vaikuta edes lottovoitto, sillä masentunut ihminen ei osaa arvostaa itseään eikä koe ansaitsevansa mitään hyvää.

Myytti: Työ auttaa masennukseen

Fakta: Työ voi aiheuttaa masennusta

On totta, että jokainen ihminen tarvitsee mielekästä tekemistä elämäänsä, jotta voi kokea onnistumisen tunteita. Työelämästä syrjäytyminen altistaa masennukselle, mutta myös työelämä tai mahtavalta vaikuttava ura voi viedä elämänhalun pitkiksi ajoiksi. Jos ihminen ei esimerkiksi palaudu töiden aiheuttamasta stressistä viikonlopun aikana, voi uupumus ja masennus olla maisemissa. Ihmisen tulisi tunnistaa ne hetket, jolloin kuormitusta on liikaa. Työelämän kiireisiin on helppo hukata itsensä, mutta jatkuva puuhailu ja "pitäisi tehdä sitä ja tätä" -ajattelu kuluttaa voimavaroja.

Myytti: Masennus tekee ihmisestä toimettoman

Fakta: Masennus voi näkyä myös kiivaana ja aggressiivisena käytöksenä.

Moni masentunut ihminen edes tiedä olevansa masentunut ennen kuin esimerkiksi fyysinen kunto pettää raskaan työrupeaman jälkeen. Pahaa oloa paetaan usein esimerkiksi töihin. Jos ihminen pitää jatkuvasti itsensä kiireisenä, hän ei ehkä uskalla kohdata itseään ja omia tunteitaan. Monet hoitavat masennustaan myös päihteillä, joko rauhoittaakseen levotonta mieltä tai pystyäkseen iloitsemaan jostain. Päihteet aiheuttavat kuitenkin lisää ongelmia.

Myytti: Masentuneet ihmiset itkevät paljon

Fakta: Masentunut ihminen ei itke välttämättä lainkaan.

Masentunut ei välttämättä tunne yhtään mitään. He voivat olla emotionaalisesti "tyhjiä", eleettömiä ja ilmeettömiä. Kaikki on merkityksetöntä suorittamista ja pakertamista, eikä mikään asia tuota nautintoa. Masentunut ihminen voi sulkea sisälleen tunteita, jotka voivat räjähtää äärimmäisillä tavoilla. Masennus kuormittaa aina ihmistä, vaikkei mitään dramaattisia muutoksia käyttäytymisessä tapahtuisikaan.

Myytti: Masentuneella ei ole toivoa paremmasta

Fakta: Aina on toivoa.

Synkkyyden syvimmissä syövereissä toivo parempaan elämään on kateissa. Tämä toivottomuus ja lohduttomuus on sairaudesta johtuvaa, ei todellisuutta. Masentunut ihminen uskoo, ettei hänellä ole toivoa. Masentunut ajattelee ettei elämässä ole enää mitään menetettävää tai saavutettavaa, kaikki tuntuu lipuneen ohi. Ihmisellä on kuitenkin luonnostaan uskomaton selviytymisvietti. Ihmiset ovat selvinneet mitä ihmeellisimmistä vastoinkäymisistä. Selviytymiskertomuksia riittää, joten toivoa on aina.

Myytti: Masentuneella on ikuinen lääkitys

Fakta: Lääkitys ei ole pysyvää.

Apua voi pyytää myös ilman lääkkeitä. Usein pelkkä puhuminen ammattiauttajan kanssa lievittää masennuksen oireita. Jos lääkäri suosittelee mielialalääkitystä, ei sitä tarvitse hävetä. Hoidetaanhan lääkkeillä verenpainetautia, diabetesta ja päänsärkyäkin. Lääkitykselläkin pyritään helpottamaan vain oireita, ei parantamaan masennusta. Kun masentuneen olo kohenee, lääkitystä pyritään vähentämään pikku hiljaa. Loppuelämä lääkkeiden kanssa on siis myytti.

Myytti: Masennus ei lähde ihmisestä

Fakta: Masennuksesta voi parantua.

Masennusdiagnoosi ei välttämättä tarkoita sitä, että joudut kärsimään siitä loppuelämäsi ajan. Kun hakee apua aikaisessa vaiheessa, on myös suuremmat mahdollisuudet parantua aikaisemmin. Masennus on toistumiseen taipuvainen tauti, mutta sen kanssa voi oppia elämään. Masennus ei tarkoita sitä, ettetkö olisi enää koskaan onnellinen.


Lue lisää:

MTV3/Helmi

Teksti: Katja Kinnunen

Lähde:WebMD

Kuvat: Shutterstock

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme