Mainos
Mainos

Meditaatio – polku henkiseen tasapainoon?

Tarjolla on kymmeniä, jopa satoja erilaisia meditaatiotekniikoita. Osalla niistä on buddhalainen tausta, osa pohjautuu intialaisiin uskontoihin. Mistä mystiseltä vaikuttavassa meditaatiossa on loppujen lopuksi kyse?

Meditaatio-käsitteen määrittely on monimutkaista. Toisille meditointi merkitsee rauhallista mietiskelyä, joillekin vaativaa keskittymisharjoitusta. Osa pitää sitä vain itämaisen mystiikan värittämänä muotioikkuna.

Mielipiteitä meditaation olemuksesta on lähes yhtä paljon kuin erilaisia koulukuntia. Pienistä eroista huolimatta kaikkia meditaatiomenetelmiä yhdistää kuitenkin sama tavoite: sisäisen eheyden saavuttaminen.

Transsendenttinen meditaatio luottaa veda-perinteeseen

Meditaatio levisi länsimaihin 1950-luvun lopulla intialaisen Maharishi Mahesh Yogin johdolla. Maharishin opettamasta intialaiseen veda-perinteeseen pohjautuvasta transsendenttisesta meditaatiosta kehittyi vuosikymmenten saatossa maailman levinnein ja tunnetuin meditointimenetelmä. Tekniikan on opiskellut Suomessa arviolta noin 20 000 ihmistä.

Transsendenttisen meditaation suosioon on vaikuttanut luultavasti menetelmän helppous. Siinä ei vaadita tietoista mielenhallintaa, vaan se hyödyntää ihmisen sisään rakennettua taipumusta hakeutua rentoutumisen tilaan. Tekniikka opiskellaan viikon pituisella kurssilla, jonka kuluessa oppilaalle annetaan mm. henkilökohtainen meditoinnissa käytettävä mantra. Harjoitus ei ole paikkaan sidottu, vaan meditointituokion voi suorittaa vaikkapa bussissa työmatkalla.

Kurssin jälkeen meditointia on tarkoitus harjoittaa kahdesti päivässä noin 20 minuutin ajan. Suomen TM-liitossa 20 vuotta kouluttajana työskennellyt Hannu Heikkilä kertoo, että TM-tekniikkaa ei voi opiskella kirjoista – monen muun meditointimenetelmän tapaan.

– Kurssilla oppilaalle annetaan mantra, jonka valinta on tärkeää. Sen antajalla on oltava riittävä koulutus ja vedaan liittyvää perinnetietoa. Vaikka tämä saattaa kuulostaa mystiseltä, veda-taustaan ei liity sen kummempaa mystiikkaa, Heikkilä kertoo.

– Sana veda tarkoittaa tietoa. Hindulaisuuden taustalla vaikuttanut veda-usko rakennettiin alunperin ihmiskunnan hyvinvointia ajatellen ja se sisälsi kaikenlaisia osa-alueita terveydenhoidosta puutarhanhoitoon. Yksi vedan osa-alueista on ayurveda, jonka kaikki tuntevat luonnonmukaisena, sairauksia ennalta ehkäisevänä terveydenhoitojärjestelmänä, Heikkilä tarkentaa.

Transsendenttista meditaatiota on tutkittu paljon ja sen kannattajat mainostavat menetelmää mm. terveyttä ja luovuutta edistävänä. Se on saanut myös paljon kritiikkiä mm. maksullisten kurssiensa vuoksi, ja lukuisia tutkimuksia on syytetty epätieteellisiksi. Miksi juuri tämä menetelmä kannattaisi valita kaikkien vaihtoehtojen joukosta? Mikä tekee transsendenttisesta meditaatiosta ylivertaisen?

Heikkilä ei lähde vertailemaan TM-menetelmää muihin tarjolla oleviin, mutta mainitsee että transsendenttinen meditaatio on kokemuksena miellyttävä ja mukava, ei millään lailla pelottava. - Sitä voisi kuvailla työpäivän jälkeiseksi henkiseksi suihkuksi, jossa mieli saa mahdollisuuden matkustaa arkiajattelun tuolle puolen.

Vaativampi Zen-meditaatio

Eräs vaihtoehto transsendenttiselle meditaatiolle on japanilaiseen buddhalaisuuteen perustuva zen-meditaatio, zazen. Japanilaista kulttuuria vahvasti leimaava Zen-buddhalaisuus on läsnä monissa perijapanilaisissa ilmiöissä kuten teeseremoniassa, puutarhataiteessa sekä useissa taistelulajeissa. Vaativa keskittymisharjoitus tulikin tunnetuksi aluksi juuri taistelulajien yhteydessä.

Zen-meditaation tavoitteena on vapautuminen minä-keskeisyydestä ja ulkopuolelta tulevista vaatimuksista, jotka johtavat menneisyyden jatkuvaan arviointiin ja tulevan pelkoon. Tarkoituksena on auttaa kohtaamaan todellisuus juuri sellaisena kuin se on. Tekniikkansa puolesta zen-meditaatio on vaativampi kuin esimerkiksi transsendenttinen meditaatio. Mutta kuinka vaativaa?

Timo Tapola Helsinki Zen Centeristä myöntää että zazenin harjoittaminen vaatii hieman kärsivällisyyttä ja keskittymistä, mutta ei mitään yli-inhimillisiä ponnisteluja.

– Meditointimenetelmässä katse suunnataan omaan hengitykseen. Ajatusten annetaan virrata vapaasti, ilman että niihin kiinnitetään mitään huomiota. Hengityksen tulee olla syvää vatsahengitystä. Myös istuma-asennon on pysyttävä ryhdikkäänä ja tässä ovat apuna erilaiset istuintyynyt. Koska silmät pidetään auki meditoinnin aikana, meditointiympäristön on oltava neutraali.

Zen-meditaatiota on mahdollisuus opiskella itsenäisesti mm. keskuksen kotisivuilta ladattavan oppaan avulla. Johdantokurssin käyminen mahdollistaa kuitenkin meditaation harjoittamisen myöhemmin Helsinki Zen Centerin tiloissa sijaitsevassa zendossa. Edistyneille meditoijille on tarjolla myös kokopäivänmeditaatioita ja retriittejä, joissa meditoidaan koko viikonloppu opettajan johdolla

Tapola on itse harrastanut zazenia toistakymmentä vuotta ja kokenut meditoinnin hyvänä tapana työstää omaa henkilökohtaista kasvuprosessia. - Olen saanut myös pieniä kokemuksia siitä, että on olemassa myös jotain muuttumatonta ja perustavanlaatuista. Nuo kokemukset ovat iloa tuottavia maailmassa, jossa kaikki syntyy ja kuihtuu silmien edessä, Tapola pohtii.

Sopiiko meditaatio kaikille?

Meditaatiomenetelmiin liittyvät uskonnolliset rituaalit saattavat askarruttaa monia. Transsendenttiseen meditaatioon liittyy selkeitä mystis-uskonnollisia piirteitä ja Zen-meditaation buddhalainen tausta tulee esiin zendossa järjestettävissä ohjatuissa meditaatioissa. Tilassa on alttari, ja kumarrukset sekä valat ovat osa tapahtumaa. Vaikka Zen-meditaation harjoittaja voi kuulua muihinkin uskontokuntiin, Tapola myöntää että traditiot ovat puhtaasti buddhalaisia. Tutustuminen erilaisten meditaatiomenetelmien taustoihin onkin järkevää, jos henkilökohtainen uskonnollinen vakaumus niin vaatii.

Meditaatiota harkitsevan kannattaa huomioida myös oma henkinen tila. Sekä Tapola että Heikkilä suosittelevat mielenterveysongelmista kärsiviä neuvottelemaan aloittamisesta hoitavan lääkärin tai terapeutin kanssa, sillä keskittyminen saattaa nostaa esiin käsittelemättömiä muistoja. Myös ohimenevät harhanäyt saattavat aiheuttaa joillekin pelkotiloja.

Kokemukset meditaatiosta ovat kuitenkin pääosin positiivisia. Meditaation tarkoitus ei ole sekoittaa mieltä lisää, vaan rauhoittaa se lepoon.

Teksti: Verna Kotiranta

Kuvat: Wikipedia, Shutterstock

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme