Mainos
Mainos

Miksemme voi kaikki olla yhtä viisaita kuin Einstein? Tässä vastaus

Albert Einstein oli hyvin älykäs, mutta hänkin oli vain ihminen. Miksi siis kaikkien ihmisten aivot eivät toimi samalla tavalla?

Albert Einsteinin aivot ovat kiinnostaneet tutkijoita siitä lähtien, kun mies kuoli. Einsteinin aivot eivät olleet valtavan kokoiset verrattuna "tavallisiin" aivoihin, vaikka niissä joitakin erityispiirteitä olikin. Miksi hän oli niin viisas? Jos meillä jokaisella on suunnilleen samankokoiset aivot, miksemme voi kaikki olla älykköjä? Lifeslittlemysteries.com selvitti asian.

Englantilaisen Cambridgen yliopiston neurotiedemies EdwardBullmore etsi vastauksia tutkimalla, miten paljon energiaa aivot käyttävät tiettyihin toimintoihin. Aivot vievät valtavasti energiaa: vaikka niiden koko käsittää kehon massasta vain kaksi prosenttia, ne käyttävät 20 prosenttia energiasta.

Toinenkin Cambridgen yliopiston tutkija, SimonLaughlin, on osoittanut biologiaan perustuvilla esimerkeillä, että evoluution saatossa valtavasti resursseja on kulunut aivojen kehityksen sopeuttamiseen niin, että niitä olisi mahdollisimman "edullista" käyttää. Osa aivojen hienosäädöstä liittyy kokoon: pienemmät aivot vievät vähemmän energiaa. Tämä selittää, miksi aivojen koko ei ole kasvanut räjähdysmäisesti vuosituhanten varrella.

Tällaiset ovat keskimääräiset aivot

Einstein ei koskaan käynyt ÄO-testissä, mutta tiedemiesten arvion mukaan hän olisi saanut tulokseksi 160 – hän olisi siis kerännyt paremmat pisteet kuin 99,9 prosenttia kokonaisväestöstä. Miksi kaikkien aivot eivät ole yhtä tehokkaat kuin Einsteinin?

Bullmoren mukaan niillä ihmisillä, joilla on hyvin tehokkaat hermostoverkostot, on myös korkeampi älykkyysosamäärä. Bullmore selittää, että rankkaan ajatustyöhön tarvittavat alueet aivoissa ovat levittäytyneet laajalle alueelle. Suomeksi ne siis ovat kaukana toisistaan.

– Silloin, kun henkilö tietoisesti suorittaa jonkin vaikean tehtävän, hän luottaa anatomisesti pitkien matkojen yli muodostuviin yhteyksiin, Bullmore muotoili.

Einsteinin aivojen eri alueiden väliltä löytyi siis todennäköisesti runsaasti hermostollisia yhteyksiä. Pitkät matkat aivojen osista toisiin syövät kuitenkin niin paljon energiaa, etteivät "tavallisen tallaajan" aivot rakenna monia tällaisia yhteyksiä.

– Perusidea on, että keskimääräiset aivot edustavat jonkinlaista tasapainoa energiankäytön minimoimisen ja tehokkuuden maksimoimisen välillä, Bullmore selvitti.

Lue myös:

AVA

Kuva: Colourbox

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme