Mainos
Mainos

Miten syntyy Fingerpori, piirtäjä Pertti Jarla?

Fingerporin luoja Pertti Jarla suunnittelee sarjakuvansa tarkasti ja testaa ideoitaan vaimollaan. Fingerporissa voidaan käsitellä kaikenlaisia aiheita, vaikka joskus itsesensuuri pyrkiikin pintaan.

Fingerporin kaupunki on tullut tutuksi ainakin monille Helsingin Sanomien lukijalle. Ankeassa 1970-luvun arkkitehtuurin keskelle jämähtänessä pikkukaupungissa huitelevat niin natsijohtaja, Mustanaamio kuin naapurivaltio Vatikaanin paavikin. Fingerpori-kirjat olivat helmikuussa 2010 Suomen myydyintä kaunokirjallisuutta; sarjan uusin teos on uskonnollisia strippejä yhteen keräävä Heräämisopas. Mitä tämä kertoo suomalaisista, Fingerporin luoja Pertti Jarla?

– Sehän kertoo muun maussa siitä että helmikuussa ei hirveästi tuu noita kirjoja. Nimekkään kirjailijat julkaisee syksyllä tekeleensä, piirtäjä heittää.

Miehen mukaan Fingerporia lukevat yli kolmekymppiset, jo työelämässä olevat suhteellisen varakkaatkin ihmiset.

– Se on sama mikä Japanissa on tapahtunut, että sarjakuvaa lukevat ihmiset on kasvaneet isoiksi ja valmiita maksamaan kovakantisistakin. Fingerpori lukijoista moni on suht iäkkäitäkin, vanhempia miehiä ja naisia, Jarla sanoo.

– Mulla ei ollut mitään käsitystä siitä, miten nämä jutut uppoaa. Mun vitsithän on tosi perusvitsejä, helposti lähestyttäviä, joten ei oo sinänsä mikään hirveä ihme, että ihmiset lukee, Jarla miettii.

Mies tunnustaa katsoneensa Veli Puolikuuta, ja Pahkasikaakin on tullut luettua. Jarlan mukaan hänellä ja lukijakunnalla onkin samanlainen "huumoriruokavalio".

Fraasista tai tekstinpätkästä ideoita

Mistä ideat Fingerporin absurdeihin tapahtumiin tulevat? Jarlan mukaan täytyy lukea paljon ja pitää korvat ja silmät auki.

– En osaa harkita että nyt pitää alkaa jotain keksimään. Joskus on paineita, että nyt ideoita pitäisi saada: silloin mä vaan mietin niitä näitä, ja hyvällä säkällä saattaa jotain tulla. Saatan lukea lehtiä tai jostain fraasista tai tekstinpätkästä tulee idea. Jos niitä ei ole tullakseen, niin sit ei vaan tule.

Jarla saa aiheita myös lukijoiltaan, ja kiitteleekin systeemiä toimivaksi. Miehen mukaan on tärkeää olla oikeassa mielentilassa, rentoutuneena. Kävelylle lähteminen toimii oivasti. Deadlinen lähestyessä ideoita lähtee sitten tulemaan väkisinkin.

Ei Kanervaa

Fingerporissa on viety niin Jeesusta kuin natsejakin. Jarla uskoo voivansa käsitellä kaikenlaisia aiheita.

– Tein stripin, jossa henkilö paljastuukin transseksuaaliksi. Silloin mietin, että onko tää nyt vähemmistön pilkkausta. Oon ehkä vähän liiankin löyhä jos tuntuu että ideoista on pulaa, silloin saatan nähdä ruusunpunaisten lasien läpi: ei tää nyt oo mitenkään loukkaava, hän pohtii.

Esimerkiksi otsikoissa olevaa poliitikkoa Jarla ei piirtäisi, koska ei halua ajankohtaistaa sarjakuvaansa.

– Tuntuu kivalta, että se, milloin Fingerpori tapahtuu, on epämääräinen käsite. Lisäksi stripit ilmestyy yli puolen vuodenkin viiveellä maakuntalehdissä, ja silloin ajankohtaiset jutut vanhenee. Ois kivaa ajatella, että näille on jotain käyttöä muutaman vuoden päästä. Siksi en Ilkka Kanervaa piirtele sinne, mies sanoo.

Huolettomuus tulee Fingerporiin?

Fingerpori-stripit suunnitellaan tarkasti, eikä sarja pääse elämään omaa elämäänsä. Aluksi Jarla kehittää vitsin ja pohtii sitten, mille hahmolle se soveltuu.

– (Viivin ja Wagnerin piirtäjä) Jubahan saattaa paljon vapaamielisemmin vain piirrellä menemään. Tavallaan semmoinen spontaanius puuttuu Fingerporeista, Jarla pohtii.

Mies kertoo piirrelleensä vapaammin tehdessään keikkoja eri firmoille. Toisinaan tulokset olivat huonoja; joskus taas syntyi hämäriä ja hyviä juttuja. Joskus huolettomuus voisi tulla Fingerporiinkin, ainakin kokeilumielessä.

– Aina tuntuu, että aika on niin loppu, ettei oo aikaa kokeiluun. Kun piirtää joskus lauantaina seuraavan viikon strippejä, niin siinä ei oikein uskalla alkaa päästellä, Jarla nauraa.

Miksi nainen siis lukisi Fingerporia?

– Niin, hyvä kysymys! Toisaalta, miksei lukisi? Ei siinä oikein oo mitään miesten juttuja… No talvisotajuttuja, niitäkin harvoin, piirtäjä sanoo.

Jarla pallottelee usein juttuideoitaan vaimonsa kanssa, koska ei omien sanojensa mukaan luota harkintakykyynsä.

– On usein käynyt niin, että Jenni saattaa kannustaa tekemään jutun, joka on musta liian tyhmä. Tai se saattaa palauttaa mut maan pinnalle, kun on tosi kiire ja meinaan hyväksyä jonkun tyhmän jutun. Naisilla sitä siis testataan, Jarla sanoo.

Mies ei perusta nais-mies -jaotteluista, eivätkä miesten ja naisten erot ole hänestä niin jyrkkiä kuin joskus annetaan olettaa.

– Itse sitä tuntee kaikenlaisia miehiä ja naisia. Tuntuu, että miehen tekemän sarjakuvaa ei pitäis olla ihan käsittämätön naiselle, tai päin vastoinkaan.

Lue myös:

Teksti ja kuvat: Maria Aarnio

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot