Mainos
Mainos

Näin erikoisesti kosittiin ennen: Tuppikosinta säästi suvut riidoilta

Karkauspäivänä kosivat naiset, mutta erikoisia kosimistapoja on ollut aiemminkin. 1700-1800-luvuilla tuppikosinta säästi suvut keskinäisiltä riidoilta.

Tuppikosinta keräsi tytöt ja pojat yhteen kirkolle syksyisin tai keväisin. Leikkimielisestä kisailusta syntyi aivan oikeita avioliittoja.

Tuppikosinnasta ei ole olemassa historiallisia dokumentteja, mutta tiedot tavasta ovat kulkeneet suusta suuhun. Karjalan kannaksella on muisteltu, että tuppikosintaa on käytetty 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa.

Tuppikosinnan oletetaan olevan viikinkiaikainen tapa. Tuppimenojen avulla perhe ja suku esittivät julkisesti, että tyttö on valmis kosittavaksi. Tuppikosinnassa saatu hylkäävä vastaus ei myöskään johtanut niin vakaviin sukujen välisiin konflikteihin kuin varsinaisen kosinnan hylkääminen. Samoin nuorilla on ollut näin tavallista suurempi mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä mieltymyksistään vastakkaisesta sukupuolesta.

Tuppikosinta tapahtui kirkolla

Kertomusten mukaan tuppikosinta tapahtui kirkolla, jonne tytöt kokoontuivat kosittavaksi tiettynä sunnuntaina joko kesällä tai syksyllä. Kosittavilla oli mukanaan naispuolinen ystävä, kaaso, ja he kantoivat mukanaan erityistä tuppivyötä, jossa riippui tyhjä tuppi. Kosintapaikalla kaaso talutti tyttöä edestakaisin ja kertoi kuuluvalla äänellä, että tyttö oli tullut kosittavaksi. Mikäli poika halusi kosia tyttöä, hän pisti puukkonsa tytön tyhjään tuppeen eli tupitti tai tamppasi tytön. Sanonta tulee siitä, että tytön tuppi saattoi laahata maata, jolloin poika joutui astumaan tytön tupen päälle.

Viikon päästä poika meni tytön kotiin ottamaan selvää, oliko kosinta hyväksytty. Mikäli pojan puukko oli lyöty asuinpirtin peräseinään, missä talonväen omatkin syömävälineet olivat, kosinnalle näytettiin vihreää valoa. Kosinta oli hylätty, mikäli puukko oli isketty pystyyn tuvan ovenpieleen tai porstuan puolelle seinään. Tyttö ja kaaso olivat voineet hylätä kosinnan jo kirkolla heilauttamalla tuppea, kääntämällä sen alaspäin tai jopa heittämällä pojan puukon maahan.

Lapsetkin jäljittelivät

Savossa naimattomat naiset pitivät tuppeja riippumassa tuvan peräseinällä sulhasehdokkaiden nähtävillä. Isäntä tai joku muu talonväestä saattoikin kehottaa sulhasehdokasta "koettelemaan puukkoaan". Kainuussa tytöt pitivät tyhjää tuppea vyöllään arkioloissakin ja pojat saivat tilaisuuden tullen kokeilla, sopiiko heidän puukkonsa siihen. Puukkojen koettelua on harjoiteltu jo nuorten leikkitilaisuuksissa. Tuppikosinta oli parinvalintaleikki, jossa tytöt ja pojat osoittivat mieltymystään toisiinsa.

Lue myös:

MTV3/Helmi

Lähde: Sarmela Martti, 2007, Suomen Perinneatlas

Kuvat: Shutterstock

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme