Mainos
Mainos

Rikoskirjailija Jens Lapidus: Alamaailman miehillä on vanhanaikainen kuva naisista

Ruotsalaiskirjailija ja menestynyt puolustusasianajaja Jens Lapidus pureutui tuoreimman teoksensa tiimoilta naiseuteen. Vielä tänä päivänäkin alamaailmassa naisiin suhtaudutaan Lapiduksen kokemuksen mukaan ajoittain hyvinkin vanhanaikaisesti.

Puolustusasianajajanakin toimiva ruotsalaiskirjailija Jens Lapidus, 37,sukelsi naiseuden syövereihin rakentaessaan tuoreimmasta fiktiivisestä romaanistaan eheää, todellisuutta hipovaa kokonaisuutta.

Lapiduksen Stockholm Noir -trilogian viimeinen osa Luksuselämää julkaistiin suomennettuna tänä syksynä. Tukholman alamaailman kiemuroihin pureutuva teos käsittelee vahvasti naisen elämää tämän päivän pohjoismaisessa yhteiskunnassa.

Alamaailmassa naisia ei aina arvosteta

Työstään puolustusasianajajana paljon käyttökelpoisia aineksia romaaneihinsa ammentava Lapidus on saanut kattavan kokonaiskuvan Tukholman alamaailmassa vaikuttavien rikollisten mietteistä.

– Rikollisen alamaailman miehillä on taipumus nähdä naiset yksipuolisesti tai hyvin vanhanaikaisesti. Näin ei ole tietenkään kaikkien kohdalla, Lapidus kertoo havainnoistaan.

Tietyissä rikollisissa piireissä naisia ei pidetä arvossaan, mutta toisaalta alamaailmaan on kytkeytynyt myös järjestäytyneitä jengejä, jotka suhtautuvat naisiin keskuudessaan tai lähipiirissään miltei päinvastaisella tavalla. Kirjailijan mukaan suhtautumistapaan vaikuttavat ainakin osin jo tehtyjen rikosten luonne.

– Toisaalta esimerkiksi moottoripyöräjengin jäsen saatetaan erottaa sen vuoksi, että on hän on syyllistynyt naiseen kohdistuvaan väkivaltaan. Tilanne vaihtelee paljon sen mukaan, minkä kaltaisista rikollisista on kyse, Lapidus tähdentää.

Roolihahmona nainen vaati kovaa taustatyötä

Lapiduksen viimeisimmän teoksen, Luksuselämää-romaanin päähenkilö on vastikään kahdenkymmenen ikävuoden rajapyykin ylittänyt fiksu nuori nainen, Natalie. Lapiduksen matka nuoren naisen maailmaan toteutettiin harkitusti.

– Tein paljon haastatteluja useiden nuorten 20–25-vuotiaiden naisten kanssa kotiani lähellä olevassa ravintolassa. Halusin saada kuvan siitä, minkälaista nuoren naisen elämä Tukholmassa todella on, Lapidus kertoo.

Haastattelutyön tuloksena kirjailija oppi nuorten naisten elämästä valtavasti. Ensimmäisenä miehen mieleen on jäänyt se, että jopa shampoon tulee olla tarkoin valittua merkkiä.

– Minun piti tietää, kuinka nuoret naiset käyttävät esimerkiksi Facebookia, millaisista vaatteista he pitävät, mitä shampoota he käyttävät, kuinka he kommunikoivat keskenään, ja mitä he ajattelevat erilaisista yhteiskunnan asioista, Lapidus listaa tekemiensä haastattelujen pinnallisempaa antia.

Valta vaikuttaa

Sen lisäksi, että kirjailija pääsi sisälle nuorten nykynaisten pinnalliseen maailmaan, paljastui pitkien keskustelujen kautta myös syvällisempiä vivahteita tämän päivän nuoren naisen arjesta. Lapidus uskoo, että valta on voimakas kantava voima, jolla on osansa naisen arjessa.

– Olen ajatellut paljon valtaa niin naisten kuin miestenkin kohdalla. Olen miettinyt sitä, että kuinka voimaa käytetään ja kuinka sitä saadaan. Onko naisen valta erilaista kuin miehen valta? Lapidus pohtii.

Kirjailija sai ainutlaatuista kokemusta sukupuolten välisestä valtataistelusta kirjoittamalla kirjan, jonka päähenkilönä on voimakastahtoinen nainen. Lapidus tiesi jo etukäteen astuneensa suuriin saappaisiin tavoitteineen.

– Minä halusin tutkia ja haastaa itseni siinä, että pystyisinkö kirjoittamaan naispuolisesta päähenkilöstä pimeässä ja machomaisessa kovaksikeitettyjen miesten maailmassa, Lapidus kertoo ja puhuu avoimesti pulmistaan kirjan kanssa.

Feminiinisyyden ja maskuliinisuuden häilyvä raja

Kirjailija itse ei haluaisi pitäytyä feminiinisyyden ja maskuliinisuuden vanhanaikaisissa raameissa, vaan toivoisi, että niitä pyrittäisiin muokkaamaan eri aikojen synnyttämiä tarpeita vastaaviksi. Lapidus uskoo, että herkkä naisellisuus voi näkyä selvästi myös vahvoissa ja voimakkaissa naisissa.

– Minä en tiedä, mitä feminiinisyys tai maskuliinisuus todellisuudessa ovat. Uskon, että meillä on yhteiskunnassa tiettyjä kirjoittamattomia sääntöjä, jotka määrittelevät sitä, mikä on naisellista ja mikä on miehekästä. Naishahmo on minun tapani yrittää rikkoa perinteisiä maskuliinisuuden ja feminiinisyyden välisiä rajoja, Lapidus kiteyttää.

MTV3/Helmi

Teksti: Heli Kuitunen

Kuvat: Lehtikuva

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme