Mainos
Mainos

Suomalaiset joulutraditiot: Kotitontut saunovat aattoiltana

Kortit, lahjat ja laatikot, kuusen tuoksu, kynttilöiden valo ja joululahjat. Niistäkö tuntee oikean joulun?

Suomalainen on jouluaikaan perinteistä perinteisin. Harvassa ovat ne urhoolliset, jotka viettävät koko joulun juuri niin kuin itselle sopii. Hekin kohtaavat usein paheksuntaa – ainakin sukulaisten taholta.

Kun joulu on loppuvuodesta niin voimakkaasti läsnä kaikkialla, on onni että useimmat kuitenkin nauttivat aidon suomalaisen joulun valmistelusta, jos saavat tehdä sitä ajan kanssa. Perinteistä nauttii vielä enemmän, jos tietää hiukkasen myös niiden taustasta.

Hätäisimmille "talvivalot"

Jouluvalmistelut alkavat ensimmäisestä adventista. Silloin on "virallinen" lupa virittää ulos jouluvalot ja sytyttää sähkökyntteliköt sisällä. Ulos sijoitettavia jouluvaloja on tosin jo keksitty alkaa nimittää talvivaloiksi, koska hätähousut eivät tahdo enää odottaa adventtiin.

Täällä pimeässä Pohjolassa kaikenlainen lisävalaistus puoltaa talvella paikkaansa. Jouluvaloilla on kuitenkin kristillinen pohja. Kynttilän polttaminen adventtiaikana ja sen liekki symbolisoivat toivoa ja suuren juhlan lähestymistä. Mitä lähemmäksi juhla tulee, sitä useampi kynttilä ja sitä enemmän valoa.

Adventista alkavat myös Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet, joita voi jo sanoa traditioksi. Tänä vuonna 2011 Suomen lähetysseuran Kauneimmat joululaulut soivat maailman perheiden hyväksi.

Joululaulut kuuluvat erottamattomasti maallistuneidenkin perheiden jouluaikaan, sillä kaikissa ei ole ollenkaan hengellistä sanomaa. Alun alkaen joululaulujen ja aikanaan yleisten joulunäytelmien (Tiernapojat) tarkoituksena oli tehdä kristillinen joulunvietto kansalle läheiseksi ja kiehtovaksi.

"Tulis joulu että sais yölläkin syörä"

Joulukortteja lähettivät meillä 1850-luvulta alkaen toisilleen ensin vain säätyläiset, mutta kirjoitustaidon myötä tapa levisi nopeasti kaikkiin kansankerroksiin. Nykyään hyvää joulua toivotetaan myös tekstiviesteillä, sähköpostilla ja Facebookissa, mutta ne eivät ainakaan vielä ole uhanneet perinteisen joulukortin asemaa. Suomessa lähetetään yhä vielä yli 50 miljoonaa painettua postikorttia joka vuosi.

Jouluruokavalikoimissa meillä Suomessa oli alkujaan aika maanläheiset kriteerit: koska tapoihin kuului, että jouluna sai syödä kyllikseen vaikka olisi sitten noussut keskellä yötä huikopalaa hakemaan, ruokien piti säilyä pitkään. Niitä oli myös voitava valmistaa kerralla paljon, sillä jouluna ei enää sopinut hääriä hellan vierellä. Niinpä erilaiset laatikot olivat luontevaa joulusyömistä.

Joulukuusesta muodostui 1500-luvun Saksassa uskonpuhdistuksen myötä katolisessa kirkossa käytettävän seimen protestanttinen vastine. Suomeen joulukuusi kotiutui 1800-luvulla, ensin säätyläisten koteihin, sitten talonpoikaistaloihin. Nykyään Suomen koteihin hankitaan yhteensä noin miljoona joulukuusta.

Saunaan ennen tonttua ja pukkia

Suomalaisista suomalainen tapa on joulusauna, jonne on menty kylpemään hyvissä ajoin jouluaattona, sillä vanhan uskomuksen mukaan taloa vartioivat kotitontut haluavat saunoa rauhassa aattoiltana. Tämä sopii nykyajankin joulunviettäjille mainiosti, sillä onhan jouduttava ajoissa valmiiksi ennen joulupukin tuloa.

Nykyistä joulupukkia edelsivät meillä pukinsarvet päässään ja tuohinaamari kasvoillaan talosta taloon kiertelevät pukit, jotka kerjäsivät ryyppyä ja pelottelivat lapsia. Tämän hahmon syrjäytti sittemmin muuallakin maailmassa tuttu hyväntahtoinen, punanuttuinen ukko lahjasäkkeineen. Tämä joulupukki oli puolestaan 300-luvulla eläneen anteliaisuudestaan kuulun piispa Nikolauksen perillinen, jonka kaupallisesti kekseliäät amerikkalaiset olivat valjastaneet myös markkinatalouden käyttöön.

400 konetta korvatunturille

Markus-setä eli Markus Rautio kertoi radion lastentunnilla 1927, että joulupukki asuu Lapin Korvatunturilla. Tarina alkoi elää ja voi nykyäänkin erittäin pulskasti: nykyään joulukuussa Lappiin lennätetään lähes 400 lentokoneellista matkailijoita tapaamaan Suomen joulupukkia.

Lahjojen antamista ei sentään ole keksitty joulupukin muodonmuutoksen myötä. Vuoden vaihtumisen aika on ollut kaikkien kansojen keskuudessa uhrijuhla jumalille. Myös hyville ystäville annettiin lahjoja. Tapa on sitten siirtynyt sellaisenaan jouluun, varsinkin kun sitä on vauhdittanut kertomus Itämaan tietäjistä, jotka toivat lahjoja vastasyntyneelle Jeesus-lapselle. Suomessa joululahjoja on annettu 1700-luvulta lähtien.


MTV3/Helmi

Lähde: Suomalaisen Työn Liitto, Wikipedia

Teksti: Hanna Myllys

Kuvat: Shutterstock

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot