Mainos
Mainos

Taitavat kädet synnytykseen: Doulasta on apua koko perheelle

Yhä useampi haluaa synnytykseen avuksi oman doulan. Synnytyksessä äidin henkisenä tukena olevasta doulasta on apua koko perheelle.

– Doulalla on synnytyskokemusta ja taitavat kädet, hän on yhtä aikaa ystävä ja luotettu olematta kuitenkaan liian lähellä.

Tätä mieltä on doula Veera Gindonis, joka on toiminut doulana vuodesta 2006. Tutkijaeläinlääkärinä työskentelevän Gindoniksen toinen ammatti on Suomessa vielä enemmistölle tuntematon. Viime vuonna noin sadassa synnytyksessä HUS:in alueella oli apuna doula, kun synnytyksiä on vuodessa yhteensä noin 18 000.

Doulalla on syntymässä oma ainutlaatuinen tehtävänsä naisen ja perheen luotettuna tukijana. Hän on koulutetut käytännön kädet ja informaatiovarasto, josta ammentaa tietoa etukäteen ja vaihtoehtoja synnytyksen edetessä. Doulan voi ottaa mukaan millaiseen synnytykseen tahansa: hänestä on hyötyä sekä puolison kanssa synnyttävälle että yksinodottajalle, sekä ensisynnyttäjälle että jo useamman lapsen äidille.

– Kaikenlaiset synnyttäjät voivat hyötyä doulasta, Gindonis kertoo.

Doula tapaa synnyttäjän yleensä pari-kolme kertaa ennen synnytystä, jolloin keskustellaan muun muassa erilaisista synnytysvaihtoehdoista. Doulan tehtävä ei ole tuputtaa naiselle omia näkemyksiään, vaan etsiä tapoja, jotka tuntuvat synnyttäjästä omanlaiselta. Doulan tietovarantoa kannattaa toki hyödyntää, sillä koulutettu doula tietää, miltä normaali synnytys näyttää ja on lääkkeettömän kivunlievityksen taitaja.

– Tehtävämme on välittää tietoa, valmistella synnyttäjää henkisesti synnytykseen ja ohjata naista itse auttamaan itseään. Puhumme myös asioista, joista vaietaan muuten. Keskustelemme muun muassa siitä, millaisena synnyttäjät yleensä kokevat synnytyksen sen eri vaiheissa, Gindonis sanoo.

Synnytyslaitoksella doulasta on apua niin henkisesti kuin fyysisestikin. Doula voi auttaa synnyttäjää esimerkiksi hieromalla tai painamalla selkää, tai rohkaisemalla tiukassa paikassa. Lääketieteellisiä toimenpiteitä doula ei kuitenkaan tee.

– Tämä siksi, että doulat eivät ole eivätkä yritä olla kätilöitä. Meidän tehtävämme on yksinkertaisesti aivan erilainen, omanlaisensa. Kätilö varmistaa, että synnytys menee lääketieteellisesti hyvin. Doula ei hoida synnytyksiä, vaan äitiä ja hänen hyvinvointiaan. Doulan läsnäolo tukee kätilön kiireistä työtä: molempien tavoitteena on mahdollisimman hyvä syntymä. Doulan työ vapauttaa myös puolison olemaan synnyttäjän tärkein ja läheisin tunnetuki, Gindonis kertoo.

Luottamus on tärkeää

Gindonis muistuttaa, että doulia on ollut maailmalla aina. Ennen vanhaan naiset synnyttivät aina toisten naisten kanssa. Synnytysten siirtyminen sairaalaan teki lasten saamisesta yksinäisempää. Doulakulttuuri elpyi uudestaan Yhdysvalloissa, kun osa naisista alkoi kokea paikallisen synnytyskulttuurin liian lääkepainotteiseksi.

Gindonis on suorittanut doulasertifioinnin Kanadassa, jossa muutama kansainvälinen järjestö tarjoaa kurssimuotoista doulakoulutusta. Standardisoiduista koulutuksista olisi Gindoniksen mukaan hyötyä myös Suomessa. Suomessa lyhyitä 1-2 päivän pituisia doulakursseja järjestävät muun muassa Aktiivinen Synnytys ry, Joogastudio Manipura/Heket ja Tampereen Napapiiri. Ensikodit eri paikkakunnilla kouluttavat tapaamisissaan omia vapaaehtoisia douliaan jonkin verran. Toistaiseksi ainoaa kansainväliset standardit täyttävää, yhteensä 250 tunnin mittaista koulutusta järjestää Doulapalvelu.

Doulan tehtävä vaatii tekijältään paljon, sillä omat menot on järjestettävä niin, että synnytyslaitokselle voi lähteä milloin tahansa. Gindonis kertoo, että jokaiselle synnyttäjälle varataan neljän viikon varallaoloaika doulan kalenteriin Ihmisläheinen ja intiimi työ on haastavaa myös henkisesti. Työn tärkein tehtävä on löytää sujuva yhteys synnyttäjän kanssa.

– Nainen valitsee itse doulansa. Synnyttäjällä on oltava tunne, että hän on turvassa ja että hän luottaa doulaan. Synnytystä edistää, että synnyttäjä on rento, Gindonis sanoo.

Tiedon etsiminen on hyväksi

Doula kehottaa kaikkia naisia valmistautumaan hyvin synnytykseensä. Neuvolakäyntien lisäksi naisen on hyvä etsiä tietoa erilaisista synnytystavoista. Kaikkien ei tarvitse synnyttää samoin. Fyysiseen hyvinvointiin kannattaa panostaa. On myös tärkeää tarkastella omia tunteitaan ja uskaltaa toimia ja toivoa asioita niiden mukaisesti.

– Tutkimusten mukaan onnellisimpia ovat ne, joilla on tunne siitä, että he pystyvät vaikuttamaan omiin asioihinsa. Sama pätee myös synnytykseen, Gindonis sanoo.

Gindonis haluaisi kuulla lisää puhetta positiivisista synnytyskokemuksista, sillä niitäkin on paljon. Erityisesti nuorten naisten olisi tärkeää kuulla, että synnyttäminen on naiselle ainutkertainen kokemus, joka muistetaan läpi elämän.

– Positiivinen synnytyskokemus on valtava voimanlähde koko perheelle, Gindonis muistuttaa.


AVA

Teksti: Maarit Rasi

Kuvat: Ann-Christine Ekholm

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme