Mainos
Mainos

Tästäkö apu erektiovaikeuksiin? Hämmästyttävää asiaa ruoasta

Ruoalla on monia hämmästyttäviä vaikutuksia. Tiesitkö esimerkiksi, että B3-vitamiini voi auttaa erektiovaikeuksiin ja kahvi on hyvä masennuksen loitolla pitäjä?

Monilla ruoilla on monelle tuntemattomia terveysvaikutuksia. Daily Mail kokosi listan ruoan hyvää tekevistä puolista.

Mikä on parasta luille: olut, viini vai vodka?

Viinin ja luiden mineraalipitoisuutta on tutkittu kaksostutkimuksessa, johon osallistui 1000 noin 50-vuotiasta kaksosta. Tutkimus osoitti, että niiden ihmisten luut, jotka joivat lasin viiniä päivässä, olivat mineraalipitoisemmat kuin muiden. East Anglian ja King´s College -yliopistojen tutkijat uskovat, että rypäleissä oleva polyfenoli saattaa olla hyödyksi luille. Punaviini on valkoviiniä tehokkaampaa, sillä punaviinin tekovaiheessa rypäleiden kuoria ei poisteta. Oluesta ja viinasta ei ole hyötyä luille.

Mikä auttaa impotenssiin: Weetabix vai keitetyt munat?

Weetabix voi auttaa impotenssiin. Weetabix sisältää B3-vitamiinia, minkä on todettu auttavan erektio-ongelmista kärsiviä miehiä.

Hong Kongin Chinese Universityssä tehtyyn tutkimukseen osallistui 161 erektio-ongelmista kärsivää miestä. Miehet ottivat 2-3 B3-vitamiinia sisältävää pilleriä joka päivä 12 viikon ajan. Osa miehistä sai plasebopillereitä. Ne miehet, jotka olivat syöneet B3-vitamiinia sisältäviä pillereitä, saivat merkittävän avun rakkauselämäänsä. Tutkimuksessa käytettiin huomattavasti suurempia B3-vitamiiniannoksia kuin suositeltava 14 mg.

Tutkijat uskovat, että päivittäinen B3-vitamiinin nauttiminen lisää alapään verenkiertoa ja vähentää kolesterolitasoa päävaltimoissa. B3-vitamiini voi myös auttaa verisuonia laajenemaan.

B3-vitamiinia saa paitsi Weetabixista, myös esimerkiksi punaisesta lihasta, erityisesti maksasta, ja kokojyväleivästä.

Mikä auttaa masennukseen: tee, kahvi vai kaakao?

Kahvin on todettu olevan paljon kaakaota ja teetä tehokkaampi masennuksen loitolla pitäjä. Naiset, jotka juovat neljä tai useamman kupin kahvia päivässä sairastuvat masennukseen 20 prosenttia muita epätodennäköisemmin. Kaksi tai kolme kuppia kahvia nauttivalla masennuksen riski on 15 prosenttia pienempi kuin muilla. Tutkimus, johon osallistui 51 000 naista kymmenen vuoden ajan, on esitelty Journal of the American Medicine Association -julkaisussa.

Mikä on huonointa hampaille: omenat vai hiilihapolliset juomat?

Omenat vahingoittavat hampaita hiilihapollisia juomia enemmän, sillä omenan syöminen kestää kauemmin kuin juoman kulauttaminen kurkkuun. Tutkimus, johon osallistui 1000 naista ja miestä osoitti, että ne jotka söivät säännöllisesti omenoita, vahingoittivat hampaitaan 3,7 kertaa muita todennäköisemmin. Hiilihapollisessa juomassa ei todettu vastaavanlaisia vaikutuksia.

Syy löytyy omenoiden happopitoisuudesta. Lisäksi omena sisältää noin teelusikallisen sokeria. Hiilihappopitoiset juotavatkaan eivät ole ihanteellista nautittavaa, sillä ne sisältävät noin kahdeksan teelusikallista sokeria tölkkiä kohden.

Minimoidaksesi omenan haitat, juo aina lasi vettä omenan syönnin jälkeen. Voit myös syödä palan juustoa tai juoda maitoa, sillä ne sisältävät kalsiumia, mikä neutralisoi happopitoisuutta.

Mikä parantaa näkökykyä: suklaa, lakritsi vai kookos?

Readingin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että suklaalla on positiivisia vaikutuksia näkökykyyn. Tutkimusryhmä totesi, että kun tutkittavat söivät 35 grammaa tummaa suklaata (kolmannes isosta patukasta), heidän näkökykynsä parani melkein heti 17 prosenttia. Tutkimusryhmän tehtävänä oli lukea punaisenvärisiä numeroita, jotka ilmestyivät lähes samanväriselle taustalle. Positiivinen vaikutus kesti yli 2,5 tuntia. Näkökykyyn positiivisesti vaikuttavan aineen uskotaan olevan flavonoidi, antioksidantti, mitä saa erityisesti tummasta suklaasta.

Pitääkö runsas aamiainen meidät hoikkana?

Vanha sanonta siitä, että kunnon aamiainen estää meitä sortumasta syöpöttelyyn päivällä, ei näytä pitävän paikkansa. Saksalaistutkimukseen osallistuneet 400 ihmistä söivät yhtä suuren lounaan ja päivällisen riippumatta siitä kuinka paljon aamiaista he olivat syöneet. Kokonaismäärä siis ratkaisee.

Kuinka monta kananmunaa uskaltaa syödä päivässä?

Meitä on pitkään varoiteltu kananmunien vaaroista. Kananmunien on sanottu sisältävän niin paljon kolesterolia, että vain muutaman kananmunan syöminen viikossa on ollut suositeltavaa. Nykytiedon valossa kananmunia saa kuitenkin syödä vapaasti, ellei lääkäri ole määrännyt sinua tarkkailemaan kolesterolitasojasi.

Kananmunien kolesterolitasoja nostavasta vaikutuksesta ei ole todisteita. Nykyään kananmunissa on lisäksi vähemmän kolesterolia kuin ennen, sillä kanoja ei enää ruokita luupitoisella ruoalla. Keskikokoisesta kananmunasta saa noin 100 mg kolesterolia, mikä on kolmannes 300 mg päivittäisestä suositusannoksesta.

Lue myös:

MTV3/Helmi

Kuvat: Shutterstock

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme