Mainos
Mainos

Terveyssiteiden imukykyinen historia

Nainen käyttää elämänsä aikana yli 10 000 terveyssidettä tai tamponia. Lue, miten tuo imukykyinen historia sai alkunsa.

Kuukautiset (menses) alkavat murrosiässä ja kestävät vaihdevuosiin. Naisella ehtii ilman raskauksia olla elämänsä aikana 450–500 kuukautiskiertoa. Arvion mukaan länsimainen nainen käyttää elämänsä aikana 10 000–15 000 terveyssidettä tai tamponia. Kauppojen hyllyillä notkuvat suositut Libresset, Alwaysit ja Vuokkoset ovat suhteellisen uusi ilmiö. Miten naiset ovat vuotojensa kanssa sitten aiemmin pärjänneet?

Viikunapuun lehdelläkö?

Vanhoissa eurooppalaisissa maalauksissa Eeva kuvataan usein viikunapuun lehden kanssa. Ensimmäisinä ihmisinä Aatami ja Eeva tuskin tiesivät mitä häpeä on ja miksi heidän olisi edes pitänyt hävetä alastomuuttaan. Käyttikö Eeva viikunapuun lehteä mahdollisesti kuukautissuojana? Imukyky oli kyllä siinä tapauksessa perin heikko ja istuvuus huono, koska lehden malli muistuttaa sormikasta. Materiaali oli kieltämättä ekologinen ja lehtien saatavuus ainakin keväiseen ja kesäiseen aikaan hyvä.

Ensimmäinen viittaus kuukautisten hallitsemiseksi löytyy niinkin kaukaa kuin 1550 eKr. egyptiläisten hieroglyfistä. Hieroglyfissä kerrotaan, kuinka emättimeen asetettu liina estää vuotoa. Terveyssiteiden kantaäidit olivatkin tavallisia harsoja, jotka laitettiin vuotopäivinä housuja suojaamaan.

Pohjoismaissa ei pahemmin käytetty mitään suojaa vielä 1800-luvun lopullakaan, koska harva nainen käytti edes alushousujakaan. Eräässä museossa on kylläkin esillä 1800-luvun lopulta oleva norjalainen pestävä kuukautissuoja.

Virginian osavaltiossa on museoituna kuukautisia varten tehty vaippa ja vyö, joiden arvellaan olevan 1850-luvulta. Italiasta löytyi pestävä side vuosimallia 1890. Side on puuvillaa ja kooltaan 61 x 28 cm ja sen froteinen alue on 35,5 cm pitkä. Froteen tarkoitus on imeä kuukautisveri. Kokoa siteellä on ollut reilusti nykyisiin pieniin siteisiin verrattuna. On kuitenkin luultavaa, että kyseinen side on taitettu moneen kertaan, mutta silloin se on kyllä ollut kaikkea muuta kuin huomaamaton.

Miehet ratkaisevat naisten ongelman

Jonhson & Jonhson valmisti vuonna 1896 ensimmäisen puuvillasta valmistetun Lister’s Towels -nimisen harson, joka oli tarkoitettu kertakäyttöiseksi kuukautissuojaksi. Yhdysvalloissa tuolloin vallalla ollut voimakas moraali esti kuitenkin harson mainostamisen ja tuote vedettiin pois markkinoilta. Anthony Comstock piti nimittäin huolen siitä, että esimerkiksi sellaisista häpeällisistä seikoista kuin ehkäisystä, seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ja kuukautisista ei saanut puhu eikä kirjoittaa.

Modernin siteen prototyyppi on vuodelta 1906 ja herra Dixin kehittämä. Kaupalliset siteet ja tamponit ovat miesten luomuksia, koska yritysmaailma oli tuotteiden syntyaikoina täysin miesten hallitsema. Dixin ideoima side solmittiin nauhoilla molemmista päistään vyöhön. Kyseinen tuote löysi kuitenkin vain pienen käyttäjäkunnan.

Kertakäyttöiset siteet tulivat vahvasti markkinoille 1920-luvun USA:ssa. Ensimmäinen maailmansota oli nimittäin muuttanut yhdysvaltalaisten moraalikäsitystä. Nyt pystyttiin puhumaan kuukautista luonnollisena asiana. Ensimmäinen kertakäyttöside oli Kimberly-Clarkin valmistama Kotex vuodelta 1921. Se oli 56 cm pitkä ja sen imutyyny oli 9 cm leveä. Samalta valmistajalta tuli hiukan myöhemmin markkinoille myös Kleenex. Kyseisistä tuotemerkeistä tuli samalla yleisnimet terveyssiteille.

Johnson & Johnson palasi takaisin markkinoille vuonna 1927 valmisteellaan Modess. Johnson & Johnson keksi mainoksissaan käyttää lausetta, jonka mukaan kyseinen terveysside oli naisten kehittämä naisille. Kotex ja Modess pysyivät pitkälti samanlaisina myynnissä vielä 1960-luvun alulle saakka. Sen jälkeen erilaisia malleja kehittyi rutkasti lisää.

Itse asiassa mitään varsinaista uutta ei sidemarkkinoilla ole tapahtunut 1960-luvun jälkeen paitsi materiaalien kehittyminen, joka on mahdollistanut paremman imukyvyn ja tuotteen ohuuden. Kotex ja Modess ovat tuotemerkkeinä edelleen markkinoilla.

Samat myyntikeinot

Suomeen kertakäyttösiteet tulivat reilun kymmenen vuoden viiveellä. 1931 julkaistussa Emännän tietokirjassa naisia neuvottiin vielä seuraavasti:

”Jokainen siisteyttä harrastava nainen käyttää kuukautisten aikana kuukautissiteitä. Niitä voidaan valmistaa puu- tai puuvillavanusta ja sideharsosta. Vanua on pantava kyllin vahvalti ja siteet tehtävä riittävän pitkiksi. Kumpaankin päähän kiinnitetään sideharsosta tehty silmukka, joihin pujotetaan vartalon ympäri menevä nauha.”

Hupaisaa muuten on, että vuonna 1927 julkaistussa kirjassa Naisen sukuelo eli avioliiton terveysohjeita mainitaan kuukautisista näin:

”Usealla naisella yhtyy tähän ajanjaksoon sekä sukupuolista kiihotusta että yleistä heikkohermoista ärtyneisyyttä. Mutta että eurooppalaisesti sivistyneessä nykyaikaisessa naismaailmassa voi sen yhteydessä oleva verenjuoksu niin usein uusiutua ja tulla suhteellisesti suureksi, sen voi vain pitää huononemisilmiönä, heikkoudentilana, minkä luonnoton elämäntapa, hienostuneet elintavat, liialliset kiihotukset ja nautinnot vähitellen ovat kehittäneet.” Voimakas moraali puskee siis vielä itseään esille.

Vuonna 1936 terveyssiteitä oli vihdoin saatavissa apteekeista ja hyvin varustetuista rohdos- ja kemikaalikaupoista. Esimerkiksi Lilia- ja Sanisept-siteet olivat antiseptisiä, hienoja ja pehmeitä sekä niillä oli vahva imukyky. Lilia lupasi mainoksessaan lisäksi antaa vapautuneisuutta ja varmuutta sekä ilmoitti olevansa luotettava. Saniseptin mainosvaltti oli se, että tuote oli ehdottoman näkymätön ja toi siten naiselle mielenrauhaa. Eivätpä ole terveyssidemainosten teesit kovinkaan paljon muuttuneet sitten 30-luvun.

MTV3/Helmi

Teksti: Kari Heusala

Kuvat: Shutterstock

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme