Mainos
Mainos

Tiesitko tätä kondomeista?

Kondomien historiaan kätkeytyy paljon yllättäviä faktoja. Tiesitkö sinä näitä seikkoja kondomien historiasta?

Häntäkumi, aspiriini, kumienkeli, karkinkuori, kortonki, kumi, kortsu, kumikääre, kumisukka, kumitakki, kumiukko, kumiväline, kyrpärysä, nami, naminami, piipunsuojus, sadetakki, sateenvarjo, skordari, spärdäri, suojustuppi, säkki, takki, terveysesine, tupes, tuppisuojus, uimalakki, uimapukuvarmuuskumi eli kondomi on saanut oman kunnianosoituksensa.

Tiia ja Petja Aarnipuu kirjoittivat 95-sivuisen Kondomikirjan (Into-kustannus). Valitettavasti tuo kunnianosoitus on kuin reikäinen kondomi yhdynnässä eli lähes yhtä tyhjän kanssa. Myös Petri Nyberg on kirjoittanut kirjasta MTV3:n sivustolla kirjan arvostelun. Kondomien historia on värikäs.

Kuka on kondomi-sanan takana?

Tarkkaa tietoa siitä, kuka oikeastaan on kondomi-sanan takana, ei ole. On arveltu, että kondomi-sana juontaisi juurensa latinan kielen säiliötä tarkoittavasta sanasta condus. Yhdysvaltalainen William Kruck kuitenkin tutki asiaa ja julkaisi aiheesta kirjan Looking for Dr. Comdom. Kruck toteaa kirjassaan, ettei kondomi-sana todellakaan voi olla peräisin latinasta.

Kondomin kohdalla mainitaan myös Kaarle II:n (1660–1685) henkilääkäri, jonka nimi oli eri lähteiden mukaan tohtori Condom tai Condum. Hän auttoi perimätiedon mukaan kuningasta vähentämään aviottomien lasten lukumäärää. Tämäkään tieto ei luultavasti pidä paikkaansa, sillä yhdysvaltalainen tutkija Norman Himes selvitti tämän väittämän paikkansapitävyyttä. Hänen mukaansa kyseessä on pelkkä myytti. Kyseistä tohtoria ei melko suurella varmuudella ole koskaan ollut olemassa.

Vuonna 1904 Ferdy epäili, että kondomi-sana on peräisin Condom-nimisestä Ranskan Gasconyn alueella sijaitsevasta kylästä. Vastaavasti vuonna 1911 Richter viittasi, että sanan takana voisi olla persialainen sana kondu tai kondus, jotka tarkoittavat pitkää eläimen suolesta tehtyä säilyttämiseen tarkoitettua välinettä. Moisetkaan epäilyt kondomi-nimen syntyperästä eivät ole vakuuttaneet tutkijapiirejä.

Kondomi mainitaan ensi kerran jo 1600-luvulla

Kondomi-sana mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1655 ilmestyneessä ranskalaisessa näytelmässä L'Escole de Filles. Tämä siis vuosia aikaisemmin kuin tohtori Condom olisi edes ollut Kaarle II:n henkilääkärinä. Merkittävää on myös se, että näytelmässä kerrotaan kondomin olevan miesten ehkäisyväline. Kondomia kun alkujaan käytettiin sukupuolitautien välttämiseksi.

Kondomi-sanan käyttö alkoi yleistyä varsinaisesti 1700-luvulla. Yhteiskunnallisista asioista perillä ollut lordi Belhaven mainitsee vuonna 1706 kirjoittamassa runossaan kondomin. Daniel Turner rustasi kondomin käytöstä vuonna 1717 kirjoittamassaan kirjassa ja vuonna 1724 White Kennett kirjoitti peräti runon Ode to the Condom. Runossaan Kennett ylistää turvallisuusvälinettä, jonka avulla himokas neitsytkin voi nauttia rakkauden ilosta ilman pelkoa vatsansa kasvamisesta.

Ensimmäisen kerran kondomi mainitaan sanakirjassa vuonna 1785. Francis Grose kirjoittaa julkaisemassaan sanakirjassa kondomista, että kyseessä on lampaasta leikattu esine, jota mies käyttää yhdynnän aikana välttääkseen sukupuolitauteja. Ehkäisystä ei siis mainita mitään, koska raskaushan oli puhtaasti naisten ongelma.

Polkupyörän sisäkumista silkin ohueen

Ennen kumin keksimistä kondomit olivat valmistettu käsityönä pääasiallisesti lampaan, vasikan tai vuohen suolesta. Kondomien valmistus muuttui merkittävästi, kun Goodyear ja Hancock keksivät vuonna 1839, kuinka kautsusta saadaan joustavaa kumia. Ensimmäiset kumiset kondomit olivat tosin paksuja ja hankalia käyttää. Moni mies ja myös nainen inhosi niitä yli kaiken, koska ne vähensivät yhdynnän aikaansaamaa nautintoa. Miehillä oli myös vaikeuksia ylläpitää erektiota kondomin pujottamisen aikana.

Kumiset kondomit olivat alkujaankin tarkoitettu kertakäyttöisiksi, mutta niitä voitiin niiden paksuuden takia käyttää useammankin kerran. Käyttäjän tuli kuitenkin erityisesti huolehtia siitä, että kondomit olivat tuoreita. Niiden käyttöikä oli vain kolme kuukautta, kun nykyiset kondomit säilyvät käyttökelpoisina viitisen vuotta. Mikäli kondomia käytettiin toistamiseen, tuli se käytön jälkeen ensinnäkin huudella ja pestä hyvin. Sen jälkeen kondomi tuli kuivata, puuteroida ja lopulta vielä kääriä kasaan.

Nykyisten kondomien kaltaiset ehkäisyvälineet saatiin 1930-luvun puolivälissä, jolloin lateksista pystyttiin tekemään saumattomia ja ohuita kondomeja. Tämänhetkinen valmistusmenetelmä ei oikeastaan pahemmin eroa 30-luvun menetelmästä. Nykyisin tosin pystytään tekemään erivärisiä ja makuaineita sisältäviä kondomeja. Uusinta uutta ovat viilentävät tai kuumottavat kondomit, vibralla varustetut kondomit ja aidosti pimeässä loistavat neonkondomit. Pimeässä erottuvia kondomeja tosin tehtiin jo 1980-luvulla, mutta ne olivat lähinnä surkeita räpellyksiä.

Ensimmäinen kondomibrändi

Maailman ensimmäinen varsinainen kondomibrändi oli Fromms Act, joka sai alkunsa vuonna 1916. Saksassa nimittäin vaikutti juutalainen kemisti Julius Fromm, joka oli jo 1910-luvulla saanut patentoitua menetelmän, jolla pystyttiin tekemään entistä ohuempia ja varmempia kondomeja. 1920-luku teki Frommista varsinaisen kondomien suurvalmistajan. Hänen kondomejaan myytiin ympäri Eurooppaa ja niitä pystyi jo vuodesta 1928 lähtien jopa ostamaan kolikkoautomaateista. Frommin yhteistyö 1930-luvulla I.G. Farbenin kanssa mahdollisti sen, että Fromm pystyi kehittämään synteettisen kumin, josta kondomeja alettiin valmistaa.

Vuonna 1937 Fromm havaitsi, että olot Saksassa kävivät juutalaisille perin hiillostaviksi ja hän päätti myydä tehtaansa. Natsisaksassa omaisuuden myynti ei juutalaisilla ollut kuitenkaan mitään reilun kaupan peliä. Ostajaksi ilmaantui "yllättäen" Herman Göringin kummitäti paronitar Elisabeth von Epenstein. Von Epenstein maksoi tehtaista Sveitsin frangeissa summan, joka vastasi 116 000 Saksan markkaa. Tehtaiden todellinen arvo olisi ollut 5 miljoonaa Saksan markkaa. Paronitar sai samassa afäärissä hankittua myös suuren maa-alueen, joka oli kuulunut toiselle juutalaiselle teollisuusmiehelle. Vastapalveluna von Epenstein luovutti Göringille kaksi saksalaista linnaa. Vuonna 1942 natsit anastivat lopulta kaiken Frommin omaisuuden, jonka arvo nykypäivänä olisi ollut 30 miljoonaa euroa.

Von Epenstein ei kuitenkaan kauaa saanut nauttia tehtaiden omistamisesta. Hän nimittäin kuoli vuonna 1939. Toisaalta kuvassa oleva Frommin uusin tehdas tuhoutui lähes täysin pommitusten aikana. Vanhempi tehdas säilyn ehjänä, mutta jäi Neuvostoliiton valtaamalle alueelle ja tuotti kondomeja vain puna-armeijan sotilaiden tarpeisiin.

Julius Fromm kuoli Lontoossa sydänkohtaukseen vuonna 1945 neljä päivää sen jälkeen kuin liittoutuneet olivat voittaneet sodan. Kondomien johtotähti oli siten lopullisesti haudattu. Sen paikan tuli ottamaan englantilainen Durex. Julius Frommin pojat saivat tosin vuonna 1951 ostettua takaisin oikeudet isänsä tuotemerkkiin. Frommien kondomimerkkejä ovat nykyisin Billy Boy, Blausiegel ja Fromms. Ne ovat myynnillisesti kuitenkin kaukana niistä loiston päivistä, mitä Fromms Act aikoinaan oli.

AVA

Teksti: Kari Heusala

Kuvat: Shutterstock

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot