Mainos
Mainos

Tutkimus: Suomalaisilla on valistunut käsitys laktoosi-intoleranssista

Tutkimuksen mukaan suomalaisten käsitykset laktoosi-intoleranssista ja laktoosittomista maitotuotteista ovat valistuneita.

TNS Gallup Oy:n toukokuussa 2012 tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisilla on väärinkäsityksiä laktoosi-intoleranssista, vaikka perusasiat tunnetaankin hyvin. Valio Oy halusi tutkimuksella selvittää suomalaisten käsityksiä laktoosittomista maitotuotteista ja laktoosi-intoleranssista. Tutkimukseen vastasi 1047 suomalaista.

Laktoosi-intoleranssilla tarkoitetaan koettuja oireita, jotka johtuvat laktoosiin heikentyneestä imeytymisestä. Oireet ovat yksilöllisiä ja laktoosin sieto voi vaihdella aterioiden välillä – sen tietää 2/3 tutkimukseen vastanneista.

Useassa tapauksessa keskimääräistä paremmin perillä laktoosi-intoleranssin luonteesta ja laktoosittomien maitotuotteiden ominaisuuksista olivat naiset, nuorempi väestö ja hyvin koulutetut sekä itse laktoosi-intoleranssia kärsivät ja heidän perheenjäsenensä.

– Yli puolet päivittäistavaraostoista on naisten kontoilla. Tietämys ja tuntemus tulevat sitä kautta. Kauppahan on paikka jossa ostetaan automaattisesti niitä tuotteita, joita on totuttu ostamaan. Siellä voi myös viipyillä ja tutustua uutuuksiin. Maitotuotteita on helppo kokeilla, sillä ne ovat kohtuuhintaisia, Valion tiedottaja Taina Lampela-Helin pohtii.

Laktoosittomia maitotuotteita käyttää keskimäärin 28 prosenttia vastaajista. Käyttäjissä korostuu naiset ja 25–34-vuotiaat. Laktoosittomia maitojuomia, maitorahkoja ja jogurtteja käyttää joskus noin kolmannes 15–69-vuotiaista.

Laktoosi-intoleranssi ei ole sama kuin maitoallergia

Laktoosi on maidon luonnollinen hiilihydraatti. Äidinmaidossa laktoosia on noin 7g/100g, lehmänmaidossa noin 5g/100g. Suurimmalla osalla maitoa juomaan tottuneista kansoista laktoosinsietokyky on säilynyt. Suomalaisista 17 prosenttia ei siedä laktoosia aikuisiällä. Vastaajista 49 prosenttia ei tiennyt, että laktoosi-intoleranssi voi olla periytyvää.

– Tämä johtuu siitä, että he ovat perineet molemmilta vanhemmiltaan laktoosi-intoleranssia aiheuttavan geenimuodon, jolloin laktoosia hajottavan entsyymin toiminta on heikentynyt, kertoo Valion ravitsemusasiantuntija, ETT Marika Laaksonen.

Laktoosia pilkkovan laktaasientsyymin puuttuessa tai sitä ollessa vähän imeytymätön laktoosi jää suolistoon. Laktoosi sitoo vettä ja lisää kaasunmuodostusta aiheuttaen ripulia ja ilmavaivoja. Laktoosi-intoleranssin kaltaisia vatsavaivoja voivat aiheuttaa myös esimerkiksi ruisleipä, pavut ja herneet, maustetut ruoat, purukumin syöminen, ksylitol, virvoitusjuomat ja stressi.

Maitoallergia puolestaan tarkoittaa yliherkkyyttä maidon proteiinille. Sitä esiintyy 2-3 prosentilla pikkulapsista ja se häviää yleensä kouluikään mennessä. Aikuisilla maitoallergia on harvinainen. Oireet ovat iho-, hengitystie- sekä vatsaoireita. Maitoallergiaa ja maitoyliherkkyyttä hoidettaessa on kokonaan vältettävä maitoproteiinia sisältäviä elintarvikkeita.

HYLA vai laktoositon?

Vastaajista 12 prosenttia pitää HYLA-tuotteita samana kuin laktoosittomia tuotteita. 20 prosenttia ei osaa sanoa, kun taas 68 prosenttia ymmärtää tuotteiden eron.

HYLA tarkoittaa hydrolysoitua laktoosia. Laktoosi pilkotaan tuotteeseen glukoosiksi ja galaktoosiksi. Pilkottu laktoosi maistuu makealle ja ruskistuu helposti. Hylassa on laktoosia 1g/100 grammassa.

Laktoosittomissa tuotteissa laktoosia ei nimensä mukaisesti ole lainkaan ja sen maku on sama kuin tavallista laktoosia sisältävällä maidolla.

Ilmeisimmin HYLA-maidon kautta saatu makukokemus elää sitkeänä ennakkoluulona laktoositonta maitojuomaa kohtaan lähes puolella suomalaista. Laktoosittoman maitojuoman ei-käyttäjistä 50 prosenttia pitää laktoositonta maitojuoman makua makeana.

Asenteellisella tasolla laktoosittomia maitotuotteita ei karteta. Suomalaiset ovat vahvasti sitä mieltä, että laktoosittomat tuotteet sopivat myös muiden perheenjäsenten, kuin laktoosi-intoleranttien ruokavalioon: 90 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kaikki perheenjäsenet voivat käyttää laktoosittomia tuotteita. 78 prosentin mielestä laktoosittomia tuotteita voi nauttia ilman, että ne aiheuttavat laktoosi-intoleranssia.

Neljännes tutkimukseen vastanneista uskoo puolestaan maitotuotteiden käsittelyn aiheuttavan laktoosi-intoleranssia ja neljänneksellä ei ole asiasta käsitystä.

– Tutkimuksissa homogenoidun ja homogenoimattoman maidon siedossa ei ole havaittu eroa. Homogenoinnissa maito ajetaan tiheän suodattimen läpi, jolloin isoimmat rasvahiukkaset pilkkoutuvat, mutta laktoosin rakenne tai määrä ei muutu, kertoo Laaksonen.

Suomalaisista 2/3 ei näe laktoosi-intoleranssia elämää tai monipuolista syömistä merkittävästi rajoittavana tekijänä.

Ravitsemussuositusten mukaan maitovalmisteita – kuten maitoa, piimää, jogurttia ja viiliä – tarvitaan 6 desilitraa päivässä sekä lisäksi 2-3 viipaletta juustoa. Maidosta saa helposti päivän kalsiumin. Vastaavan määrän kalsiumia saa syömällä esimerkiksi 600 g kalaa, 200 g pähkinöitä tai 10 kiloa tomaatteja.

Tutkimuksen toteutti toukokuussa (21.5.-2.6.2012) TNS Gallup Oy internet-kyselynä. Vastaajat edustivat 15-69 -vuotiaita suomalaisia ja tutkimuksen otos oli valtakunnallisesti edustava Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Valio Oy.

Lähteet: TNS Gallup Oy:n tutkimus, toukokuu 2012, Deski.fi

Kuvat: Shutterstock

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme