Mainos
Mainos

Uni – kavaltaja vai vapauttaja?

Valveilla ollessa mielipahan ja erilaiset tunnekokemukset voi kätkeä, mutta unessa niitä ei pääse pakoon.

"Poissa silmistä, poissa mielestä" sanotaan suomalaisessa sananlaskussa. Puhumattomuus on ollut suomalaisen kansanterapian yleisin itsehoitokeino. Sen seuraukset ovat kuitenkin haavoittaneet syvältä monia sukupolvia.

Uni sen sijaan on armoton keskustelukumppani, joka pakottaa ihmisen kohtaamaan sisimpänsä. Nyky-yhteiskunnassa unet ovat viimeisiä ihmisen evoluutiokehityksen jäänteitä. Ne muistuttavat, että voimastaan huolimatta inhimillisillä voimavaroilla on myös rajansa. Alitajuisen viestin merkitys kirkastuu monesti vasta valveilla.

Vaiettu vaeltaa uniin

Lindan, 25, lapsuudenkodissa vaiettiin isän alkoholismista:

– Humalassa isä etsi aina haasteita ja kinan aiheita. Hänellä oli kamala tapa solvata ja piikitellä jo silloin, kun olin vasta alakouluikäinen.

Linda ei koskaan asettunut isäänsä vastaan, vaan kuunteli sättimiset hiljaisena. Opiskeluaikana hän muutti omaan asuntoon ja luuli päässeensä pois isän henkisen väkivallan vaikutuspiiristä. Toisin kuitenkin kävi.

– Aloin nähdä toistuvasti unia, jossa kuljin kaverieni kanssa ihan rauhassa kadulla ja välillämme vallitsi mukava tunnelma. Unessa juopunut isäni kuitenkin seurasi meitä vähän matkan päässä ja huuteli minulle pilkallisia huomautuksia. Kiihdytin aina askeleitani ja vilkuilin taakseni. Huomionarvoisinta unissani oli, että joka kerta yritin viedä ystävieni huomion muualle humalaisesta isästäni ja hänen minuun kohdistavasta pilkasta. Se lisäksi yritin olla aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Unissa yritin aina myös esiintyä ystävilleni iloisena ja huolettomana, niin kuin tein todellisuudessakin, Linda kertoo.

Marko, 41, näki yllättäen unta, että hänen isällään oli huoltoasema.

– Bensapumppujen päällä oli samanlainen katos kuin 70-luvun pienillä huoltoasemilla. Äkkiä huomasin, että joukko miehiä oli tullut tärvelemään laitteita. Unessa syöksyin pihalle ajamaan vandaaleja pois. Niitä oli kuitenkin liikaa minua vastaan ja jouduin palaamaan sisälle rakennukseen.

Uni huoltoasemasta tuntui Markosta ensin oudolta, mutta vaimon kanssa keskustellessa sen merkitys avautui hänelle. Markon isän suvulla oli kesänviettopaikkana vanha maalaistalo. Markoa oli pitkään häirinnyt se, ettei sukulaisten keskuudesta ollut löytynyt yksituumaisuutta paikan korjaamiseksi. Kesävieraista hän oli ollut ainoa, joka oli yrittänyt pitää kiinteistöä asumiskelpoisena.

– Vaimon mukaan uni toi esiin turhautumisen, jota olin asiasta pitkään kokenut, Marko sanoo.

Sinne, missä kipu on

Unessa ihminen ei ole tapahtumien keskipisteessä samalla tavoin kuin todellisuudessa, minkä ansiosta hän pääsee katsomaan itseensä kohdistuneita tapahtumia ulkopuolisena. Kiusallisilta ja kipeiltäkin tuntuvista unista voi olla apua uuden mielenrauhan saavuttamisessa, sillä ne pakottavat työstämään vaikeita tunnekokemuksia.

– Ahdistavien unien kautta aloin ymmärtää, kuinka väärin olin antanut itseäni kohdella, ja se myös nosti esiin tervettä kiukkua, Linda sanoo.

Kannustusta ja ohjeita höyhensaarilta

Toiveet ja kaipuu näkyvät unissa siinä missä pelko ja häpeäkin. Kuormittavassa elämäntilanteessa uni voi antaa näkijälleen voimaa ja tulevaisuudenuskoa käsittelemällä jotakin, missä unennäkijä onnistuu.

Sarita, 38, on nähnyt usein unta ratsastamisesta.

– Olen ratsastanut kauniilla puoliverisellä verkkaista ja hallittua laukkaa syksyistä peltotietä pitkin aina poispäin kodistani. Hevosten värit ovat vaihdelleet, mutta uniin liittyy aina samankaltainen tunne siitä, että asiat alkavat järjestyä ja että minulla on tilanne hallussa. Herätessäni minulla on aina ollut levännyt ja virkeä olo.

Sarita on analysoinut etenkin ratsastussuuntaa.

– Itselleni olen selittänyt asian niin, että uskon sisimmässäni selviäväni maailmalla, hän sanoo.

Reija, 32, muistaa unen opiskeluajoiltaan.

– Olin lääkärillä, joka totesi minun olevan raskaana. Jostain syystä unessa lapseni tuleva isä oli eräs miespuolinen ystäväni, Jani, jonka kanssa minulla ei todellisuudessa ollut mitään romanttista vipinää. Unessa lääkäri alkoi heti raskauteni todettuaan varata minulle aikaa raskaudenkeskeytykseen. Yritin painokkaasti sanoa monta kertaa, etten halua aborttia vaan kertoa asiasta heti Janille. Lääkäri ei lainkaan kuunnellut minua. Unessa hätäännyin, sillä tunsin velvollisuudekseni päästä heti kertomaan lapsen tulevalle isälle asiasta. Lääkärin käytös myös suututti minua.

Reijan ja Janin välille ei kehkeytynyt todellisuudessa romanssia eikä lastakaan syntynyt. Unta tulkitessaan Reija ymmärsi, että pääosa olikin lääkärin käytöksellä.

– Kilttinä tyttönä en ollut oppinut luontevasti tuomaan esille omia näkökantojani. Opiskeluaikoina huomasin, etten osannut toimia vastaväittelijänä, vaikka näkökulmani olivat ihan järkeviä. Perhe- ja ystäväpiirissä sain myös usein kuulla ura- ja opiskeluvalintaani kuuluvia neuvoja tai väheksyntää, mistä en kuitenkaan ollut samaa mieltä, hän kertoo hymähtäen.

Jälkeenpäin myös unen isäehdokas on saanut Reijan mietteliääksi.

– Lapsen tuleva isä ei unessa ollut minulle läheinen, minkä vuoksi olen alkanut pohtia, puolustinko kiihkeästi jotakin, mikä ei ollutkaan minulle tärkeää. Olen myös miettinyt, oliko esimerkiksi valitsemani opintosuunta väärä, hän sanoo.

Oli unella sitten osuutta asiaan tai ei, valmistumisensa jälkeen Reija ei ole saanut oman alansa töitä.

Viisauden viimeinen jäänne

Unen ja todellisuuden erona on pidetty sitä, että todellisuus on loogista, kun taas unessa kaikki tilanteet tapahtuvat sattumanvaraisesti. Oikeassa maailmassa voi nähdä asioiden syy–seuraus -suhteet, kun taas unessa kaikki on epätodellista.

Toisaalta ihmisen keho on alkanut kyseenalaistaa nykyaikaisen elämänmenon järkevyyttä. Uupumus, masennus, syömis- ja paniikkihäiriöt kertovat siitä, ettei ihmisillä sittenkään ole niin hyvä olla kuin mitä yleisesti voisi luulla. Moni työnarkomaani on kohdannut oman elämäntapansa mielettömyyden vasta unessaan.

Elena, 37, eli tiiviisti työlleen usean vuoden ajan. Työnantajan lupaamia palkkioita ei kovasta työstä kuitenkaan tullut.

– Unessa esimieheni tuli keskelle perhejuhlaamme. Minua tervehtimättä hän otti kiinni lemmikkikoiramme kaulapannasta ja lähti taluttamaan sitä poispäin. Unessa hän vain vilkuili minuun syrjäkarein ja mutisi, että ”tämä kuuluukin minulle”. Unessa katselimme perheemme kanssa, kun työnantajani vei häikäilemättömästi rakkaan koiramme pois. Unessa totesin hämmästyneelle perheelleni, että ”ei olla surullisia, paljon pahemminkin olisi voinut käydä”.

Hätkähdyttävä uni säikäytti Elenan.

– Tajusin, kuinka paljon olin omasta elämästäni luovuttanut työnantajalleni täysin vastikkeetta. Unen jälkeen päätin, että tulevaisuudessa annan lojaalisuuteni perheelleni, hän sanoo.

Unta vai todellisuutta?

Niin maallikkoja kuin filosofejakin on aina kiehtonut valvetilan ja unen ero. Mistä ihminen oikeastaan voi tietää, että todellisuus ei ole vain unitila? René Descartes totesi tietävänsä olevansa olemassa, koska hän pystyi käsittelemään ympäröivää maailmaa ajatuksillaan.

– Je pense, donc je suis eli ajattelen, olen siis olemassa, hän päätteli.

Descartesin kuolematon lausahdus on käyttökelpoinen myös unien tulkitsemisessa, sillä unimaailma tarjoaa otollisen maaperän parempaan itsetuntemukseen. Nukkuessaan ihminen kohtaa pelkistetysti vilpittömimmät toiveensa ja pahimmat pelkonsa. Unitilassa salattuja asioita ei pysty enää tietoisesti estämään nousemasta esiin. Valveilla oudoimpiinkin unikokemuksiin kannattaa tarttua rohkeasti ajatuksen keinoin – jos ei halua jättää niitä mieleen kummittelemaan.


Teksti: Riina Mäentausta

Kuvat: Shutterstock

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme