Mainos
Mainos

Väärä koulutus tai uravalinta ei miellytä perhettä – lue lukijoiden tarinat!

Helmi kysyi lukijoiltaan, millaisissa päätöksissä he eivät olleet saaneet tukea perheeltään ja läheisiltään. Uravalinnat olivat yksi tuomituimpia aiheita. Lue, millaisia omaan uraan liittyviä päätöksiä lukijoiden läheiset eivät ole sulattaneet!

Lukijat paljastivat Helmen kyselyssä, millaiset päätökset eivät olleet uponneet lähipiirille sulattamatta. Rakkauselämää koskevat valinnat nousivat tuomituimpien joukkoon, mutta myös väärä uravalinta oli saanut ystävän tai perheenjäsenen näyttämään hapanta naamaan.

Joko opiskelupaikka oli ollut väärä, ammattikorkeakoulun sijaan olisi pitänyt valita yliopisto, tai epäsopivan ammatin jättäminen historiaan ei ollutkaan miellyttänyt vanhempia. Osa vastaajista kertoi saavansa negatiivista palautetta ja kritiikkiä mistä tahansa päätöksestään, joka koski omaa elämäänsä.

Lukijoiden vastauksista kävi kuitenkin ilmi, että vaikka päätöksiä tuomittiin, ei monikaan antanut sen vaikuttaa lopulta elämäänsä, vaan piti päänsä ja teki niin kuin halusi.

Ei ammattikorkeakoululle

"Olin ikionnellinen päästessäni erääseen korkeakouluun opiskelemaan. Vanhempani, etenkään isäni, ei kuitenkaan pitänyt ajatuksesta, vaan vaati minua lopettamaan koulun ja hakeutumaan yliopistoon. Opiskelen kuitenkin edelleen unelmieni koulussa, mutta luonnollisesti minua harmittaa, kun rakkaimpani eivät tue minua siinä."

Pois oravanpyörästä

"Olin lopettamassa pitkän harkinnan jälkeen työuraani ja hyppäämässä pois oravanpyörästä tutkiskelemaan sisintäni. Osa perheestäni ja ystävistäni kauhisteli päätöstäni ja sanoi, etten saa tehdä sitä. Sanoin heille lopulta, että tämä on minun elämäni ja teen siinä niin kuin parhaakseni näen."

Ei tukea

"Päätin jo kauan sitten, mitä haluan tehdä elääkseni, mutta se ei kelpaa perheelleni. En saa minkäänlaista tukea tai kannustusta, pelkkää negatiivista palautetta ja kritiikkiä. Kyse on minun elämästäni, ei heidän. Itse tekivät ura-valintansa, ja jos eivät ole tyytyväisiä, niin se ei ole minun ongelmani. Saan tehdä elämässäni sitä, mistä itse pidän."

Mikään ei miellytä

"Ihan kaikki! Opiskelin itselleni ammatin, josta olen ylpeä, ja olen saanut alan töitäkin. Mutta ei... Mikään ei miellyttänyt. Olisi pitänyt olla valokuvaaja, milloin tehdä teatterilavastuksia, milloin mennä piirtämään ... Hyvä, jos osaankaan piirtää! Vaatteet, joita käytän, ystävät, joiden kanssa vietän aikaa, miehet, jotka ovat olleet elämässäni – mikään ei kelpaa. Oi voi, ja lista on loputon."

Miksi lukioon?

"Opiskeluissa painostettiin vain ammattikouluun ja tiettyihin ammatteihin, jotka eivät minua kiinnostaneet. Silti pidin pääni ja menin lukioon. Myöhemmin kauppikseen, ja sille tielle olen jäänyt, enkä kadu."

Lääkis, oikis, kauppis...

"Lukion jälkeen sopivat vaihtoehdot olisivat vanhempieni mielestä olleet lääkis, kauppis tai oikis. Mieluiten lääkis. Valitsin toisin, ja nyt saa kuulla valintojeni tyhmyydestä, kun ei meinaa töitä löytyä."

Pärjäätkö lukiossa?

"Peruskoulun jälkeen vanhempani halusivat minun hakevan ammattikouluun, koska eivät uskoneet minun pärjäävän lukiossa. Valitsin kuitenkin lukion, ja vanhempani tuhahtelivat ja pilkallaan lupailivat vielä tuntuvaa rahasummaa, jos "joskus saan valkolakin". Onneksi pidin pääni, sillä valmistuin ylioppilaaksi erinomaisin arvosanoin."


MTV3/Helmi

Kuvat: Shutterstock

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme