Mainos
Mainos

Väsyttääkö? Tahdista sisäinen kellosi

Unirytmi on sekaisin, ja sängystä nouseminen on kuin tervanjuontia. Makeanhimo yltyy ja kaamos saa mielen matalaksi. Tuntuuko tutulta?

”Muistitko siirtää kelloa?” lukee kissan kokoisin kirjaimin lehdessä.

– Muistin, mutta se ei paljon auta, kun kroppani ei tottele tekniikkaa, puuskahtaa 35-vuotias Sari. – Tämä kellojen veivaaminen vie minut ”koomaan” puoleksi vuodeksi.

– Säädän vempaimet oikeaan aikaan jo edellisenä iltana, mutta elimistöäni en pysty huijaamaan. Kieli keskellä suuta hyppään aamulla auton rattiin, ja toivon, että jengi on oikeasti hereillä liikenteessä – sillä minä en ole.

Kaamosoireilua elimistössä

Sari on ollut aina herkkä muutoksille, mutta iän myötä oireilu on vain pahentunut.

– Talviajan lisätunti aamulla lohduttaa ajatuksen tasolla, mutta se ei auta nukahtamaan. Kesäaika taas on kuin adrenaliinipiikki, jossa hitaampia alkaa hirvittää, Sari kertoo. – Viime keväänäkin laitoin kunnolla tuulemaan, ja tein rästihommat, pesin kylppärin, ikkunat ja kaapit ennätysajassa. Samalla tietysti kuvittelen, että muillakin riittää yhtä paljon virtaa.

– Syksyllä tipahdan mustaan aukkoon, ja mieliala on surkea. Himoitsen suklaata, pizzaa ja hampurilaisia, Sari sanoo tuhahtaen. – Ihailen niitä, jotka käyvät läpi kaikenmaailman hot joogat ja latinotunnit. Minä rakennan keskikehoa sohvalla.

Sari ei ole turhautumisensa kanssa yksin, sillä vastaavanlaiset häiriötilat ovat yleistymässä. Suomessa pimeä talvi ja kiireinen elämänrytmi laittavat monen jaksamisen koville. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Timo Partosen mukaan sisäinen kello ajastaa itseään auringonnousun ja -laskun perusteella, mutta nykyinen elämäntapa etäännyttää ihmiset luonnon aikamerkeistä.

Päivän ja yön vaihtelu sekä eri vuodenajat aiheuttavat Partosen mukaan elimistölle jatkuvaa stressiä. Myös epäsäännöllinen elämä ja niukat sosiaaliset suhteet voivat altistaa sisäisen kellon rytmihäiriöille. Pahimmillaan kaamosoireet ovat marras- ja tammikuussa, mutta ne helpottavat yleensä kesää kohti mentäessä.

Auringonvalo aktivoi aivot

Sari on testannut ongelmaansa monenlaista poppakonstia mutta toistaiseksi tuloksetta.

– Olen hankkinut pimennysverhot, syönyt rohtoja, tehnyt mielikuvaharjoituksia ja ripotellut laventelia tyynyliinalle, Sari huokaa.

– Tiedän etten ole ainoa kärsijä. Olen istunut monessa palaverissa, jossa vuorotellen suupielet repeävät haukotukseen. Siinä hoiputaan enemmän tai vähemmän tokkurassa, ja tärkeitä päätöksiä tehdään puoliteholla, stressaantuneena.

Vaikeudet johtuvat Partosen kirjan mukaan osittain soluissa syntyvien valkuaisaineiden poikkeavasta toiminnasta. Myös perinnöllislliä tekijöillä on osuutensa kaamosoireisiin.

”Kaikkien ihmisten elimistö ei kestä myöskään epäsäännöllisesti vaihtuvia työvuoroja. Iän myötä sisäisen kellon joustokyky vielä heikkenee”, Partonen toteaa kirjassaan.

Sisäisen kellon rytmihäiriöiden oireita voivat olla alentunut vireystila, eristäytyminen, ärtyneisyys, väsymys, makeanhimo ja painonnousu. Talvi korostaa tätä taipumusta, koska aamuvalo on vähäistä ja vuorokauden valoisa aika lyhyt. Kello jätättää ja joutuu helposti epätahtiin.

Älykästä valoa arkeen

Partonen esittelee kirjassaan Voimaa valosta – Viritä sisäinen kellosi keinoja sisäisen kellon tahdistamiseen. Valo on tehokas keino sekä kaamosmasennuksen hoitoon että ehkäisyyn. Paras ajankohta kirkasvalolle on Partosen mukaan aamu, ja yleensä kolme varttia on sopiva aika. Normaali huonevalaistus riittää päivällä, ja iltaa voi viettää vaikka hämärässä kynttilänvalossa. Niukka valo kertoo elimistölle, että nukkumaanmeno lähestyy.

Helpotusta voi tuoda myös etelänmatka tai käynti kahvilassa, jossa on kirkasvalo. Helsingissä on kokeiltu valobussia, ja myös pysäkkien sekä junien vaunuosastojen valosuunnittelu tuo tulevaisuudessa varmasti uusia mahdollisuuksia.

Konsteja on monia, mutta niiden vaikutus on yksilöllistä. Apua voi saada kirkasvalon lisäksi liikunnasta ja ruokavaliosta.

Lentomatkojen aikaerosta kärsivät taas voivat kokeilla sarastusvaloa ja melatoniinia. Elimistön sopeuttamisen voi Partosen mukaan aloittaa vaiheittain ennen matkaa. Kofeiini ja alkoholi saattavat pahentaa aikaero-oireita, joten niitä kannattaa välttää.

Yksilöllistä kellohoitoa

Parhaimmalta olo tuntuu silloin, jos arjessa pystyy noudattamaan oman kellon tahtia. Se ei kuitenkaan ole aina mahdollista ympäristön aikatauluvaatimusten takia.

Sari on ryhtynyt taisteluun kaamosoireita vastaan toiveikkaana, uusilla konsteilla.

– Olen vaihtanut sänkyyn uuden patjan, ja vältän kahvin juomista illalla. Tietokoneen naputtelu yömyöhällä vie yöunet, mutta joskus on vain pakko. Ehkä pitäisi vielä kokeilla sitä kirkasvaloa, Sari pohtii. – Pari vuotta sitten oltiin joululomalla etelässä, ja se helpotti jonkin verran. Kukkaro ei tosin sitä kestä kovin usein. Haaveilen myös kävelyretkistä keskellä päivää aurinkoisina päivinä.


Teksti: Marianne Nygård

Kuvat: Shutterstock

Lähteet: Ylilääkäri Timo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Timo Partonen, Voimaa valosta – Viritä sisäinen kellosi (Kirjapaja, 2005)

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot