Mainos
Mainos
perheet_LOGO (1)

Tv-sarjan parilla nyt neljä sijoitettua lasta: Perheestä luopuminen on lapselle valtava trauma

Sijaisvanhempana toimivien Raijan ja Markun perheeseen kuuluu tällä hetkellä neljä sijoitettua lasta. Lisäksi he ovat vanhempia aiemmalle sijoituslapsellensa Hannalle ja Raijan biologisille lapsille. 

Erilaiset perheet -ohjelmassa nähtiin Raija ja Markku Vainio-Pekka, jotka ovat toimineet sijaisvanhempina jo yli 10 vuoden ajan.

Heidän esiintyessään Erilaiset perheet -ohjelmassa vuonna 2014 oli heidän perheessään yksi sijoitettu lapsi, Hanna, joka on nykyään työelämässä oleva itsenäinen nuori aikuinen. Sittemmin perhe on kasvanut neljällä sijoitetulla lapsella, joiden ikähaarukka on 12–17-vuoteen. Lapset ovat kahdesta eri perheestä. He asuvat SOS-lapsikylässä Tampereella.

Nuorimmat kaksi lasta tulivat perheeseen viime toukokuun lopulla. Edelliset kaksi lasta ovat jakaneet kodin Raijan ja Markun kanssa jo noin vuoden ja 8 kuukauden ajan.

– Kesällä lähdimme Eurooppaan matkalle linja-autollamme. Kommelluksia mahtui matkaan, mutta se oli kuitenkin todella onnistunut perhereissu. Kun lähdimme matkalle, autossa oli kaksi perheellistä lapsia. Takasin tullessa oli yksi perheellinen lapsia, Raija kuvailee nyt.

Hän kertoo, että sijaisperheessä eletään tavallista perhe-elämää teini-ikäisten lasten kanssa. Hän kehuu, että perheen neljä lasta ovat älykkäitä, hyvin koulussa ja harrastuksissa pärjääviä nuoria ihmisiä.

– Tietenkin mukana on ollut myös haasteita ja vastoinkäymisiä. Se on lapselle valtava trauma, kun joutuu luopumaan omasta perheestään ja muuttamaan perheeseen, jossa toimintatavat ovat täysin erilaiset. Se on myös iso haaste asettua lapseksi, kun on tottunut hoitamaan aikuiselle tarkoitettuja tehtäviä, Raija kertoo.

Sijaisvanhempi elää arjen pienistä helmistä

Sijaisvanhemmuus onkin hänen mukaansa sitä, että lapselle annetaan mahdollisuus olla rauhassa lapsi.

– Aikuinen huolehtii asiat niin, että lapsi saa keskittyä lasten asioihin. Sijaisvanhemman on tärkeä kertoa, että he tykkäävät lapsesta, eivät hylkää häntä ja että lapsi on heille ilo. Ja tietenkin myös rajojen asettaminen on sijaisvanhemman tehtävä.

Sijaisvanhemman on myös ymmärrettävä, ettei lasten ottaminen pois biologisilta vanhemmilta tarkoita kiitosten vyöryä.

– Eivät lapset ole mitään kiitollisia roskiksesta kaivettuja kissanpentuja, jotka ovat onnellisia vain saadessaan ruokaa ja lämpöä. He miettivät kyllä hyvinkin paljon sitä, että miksi näin kävi.

Kiitollisuus kuitenkin saattaa nostaa päätään esille myöhemmin.

Raija muistelee, kuinka Hanna osasi kiittää lopulta siitä, että sijaisvanhemmat olivat osanneet pitää kiinni rajoista hänen kipuillessaan.

Nykyisistä sijoitetuista lapsista yksi oli harmitellut sitä, ettei Markulla ole biologisia lapsia, mutta iloinnut heti perään, että heille se on hyvä asia, koska nyt Markku on heidän elämässään.

– Arjessa tulee tällaisia pieniä helmiä. Niiden varassa me sijaisvanhemmat elämme, Raija hymyilee.

Kotona asuvien lasten lisäksi Hanna käy edelleen keskimäärin kerran kuukaudessa yöpymässä perheen luona. Hän on ottanut nykyiset sijoitetut lapset siskoikseen ja veljikseen, joille hän haluaa kondiittorina tarjota herkkuja ja isosiskona lämpimiä halauksia.

– Hanna on täällä odotettu huippuvieras. Hän on ihan parasta mitä he tietävät, Raija nauraa lämpimästi.

Myös Raijan kaksi aikuista biologista poikaa ovat odotettuja vieraita kotona. Raija toteaa, että uskoo huomaavansa, että pojat ovat äidistään ja tämän tekemästä työstä ylpeitä.

Haaveissa ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö

Sijaisvanhemmuus on Raijalle mieluisa ja sen lisäksi tärkeä tehtävä.

– Olemme täysiaikaisia sijaisvanhempia. Nyt suunnittelemme uutta reissua Eurooppaan. Tässä ei ole kyse työstä eikä harrastuksesta. On vaikea selittää, mutta tämä on kuin elämäntapa.

Hän kuitenkin toivoo, että jonain päivänä hän saisi tehdä sen ohella työtä myöskin estääkseen lasten erottamisen vanhemmistaan.

Hän toivoo, että SOS-lapsikylässä he saisivat mahdollisuuden tehdä perhekuntoutusta. Tämä tarkoittaisi sitä, että he auttaisivat perhettä, joka muuttaisi kylään naapuritalon asuntoon määräajaksi.

Rinnalla he tukisivat perhettä kodin- ja talousasioissa ja lastenhoidossa. Kyse olisi ennaltaehkäisevästä lastensuojelutyöstä, jossa annettaisiin riittäviä taitoja vanhemmuuteen.

Näin he voisivat ruohonjuuritasolla auttaa perheitä siinä, ettei lapsia erotettaisikaan vanhemmistaan.

– On hirveän traagista, että vanhemmalta otetaan lapsi pois. Olen nähnyt sen miten syvä haava se on vanhemmassa ja lapsessa. On helppo ajatella, että on oikein viedä lapsi pois usein hyvinkin haasteellisista olosuhteista, mutta ei lapsi koe sitä välttämättä niin.

Erilaiset perheet -sarjan toinen tuotantokausi AVAlla torstaisin 21.00!

Edellinen kausi MTV Katsomossa!

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme