Mainos
Mainos
pihajaparveke_kansi
Mainos

Kasvihuoneen rakentamisen ABC: Näin saat satoa omasta pihasta

Alusta asti perusteellisesti rakennettu kasvihuone saattaa palvella useitakin vuosikymmeniä, joten kannattaa nähdä vaivaa alusta asti. Kasvihuoneen pystytys vie tunneista pariin päivään, riippuen pystyttäjien määrästä ja kasvihuoneen koosta.

Itse kasvihuoneen rakentaminen alkaa siitä, kun perustukset on valettu ja kasvihuoneelle on löydetty pihalta täydellinen paikka: sopivasti aurinkoa, ei liiaksi tuulta ja ympärillä pääsee liikkumaan kottikärryjen kanssa. Seuraavaksi rakennetaan huone perustusten päälle.

Seinät ja katteet lasista vai muoviseoksesta?

Seinät – ja katteet – ovat suurin ja näkyvin osa kasvihuonetta ja niiden valinnassa kannattaa harkita tarkoin, mikä sopii juuri teidän tarpeisiinne. Onko perheessä lapsia, jotka mahdollisesti saattaisivat satuttaa itsensä rikkoutuviin lasiseiniin? Lasin etuna on, että se läpäisee 90% valosta, jolloin kasvit saavat enemmän valoa kasvaakseen. Lasin valonläpäisytehokkuus voi olla porottavalla auringonpaahteella myös miinuspuoli ja se saattaa tarvita lisävarjostusjärjestelyitä. Jotta kasvit eivät kuukahtaisi liialliseen lämpöön, ne kannattaa suojata varjostuskangankaalla, joka heijastaa auringon säteitä. Lasi on hiukan halvempi materiaali rakentaa, joskin se on tarkempi perustusten kanssa, mahdollisen routimisen vuoksi. Lasi ei varaa lämpöä kuten muoviseoksiset katteet, jolloin lasikatteisessa kasvihuoneessa kasvuaika jää lyhyemmäksi kuin polykarbonaattikatteisissa. Lasi on painavampi materiaali asennettaessa, kuin kevyempi kilpailijansa muoviseos. Lasi säilyttää kirkkautensa vuodesta toiseen ja on pitkäikäinen, mutta sitä on myös huollettava pesten, jotta se säilyttää kirkkautensa.

Muoviseoksista on valittavissa polykarbonaatti-, akryylikennolevy tai kasvihuonemuovi. Kaksi jälkimmäistä sopivat harrastekasvihuoneen katteiksi, koska ne eivät ole pitkäikäisimpiä materiaaleja, vaan budjetiltaan edullisia. Akryyli on helpommin särkyvää, mutta sillä on paras lämmöneristyskyky näistä muovivaihtoehdoista. Pitkäikäisemmäksi valinnaksi sopii parhaiten polykarbonaattikennolevy, joka on helppo asentaa taipuisuutensa ja kevyen painonsa vuoksi. Se on yleensä suojattu UV-suojalla ja se suodattaa suoraan tulevaa valoa: näin ollen erillisiä varjojärjestelyitä ei välttämättä tarvita. Polykarbonaattikennolevyt ottavat vastaan kolhuja ja helppohoitoisuutensa lisäksi sillä on hyvä lämmöneristyskyky. Polykarbonaattia on valittavana joko kirkkaampana vaihtoehtona, tai himmeämpänä.

On myös mahdollista yhdistää nämä kaksi erinomaista elementtiä, ja rakentaa kasvihuone niin, että tekee seinät lasista ja katon polykarbonaattikennolevyistä.

Kehikko

Kehikkomateriaaleja on oikeastaan kaksi varteenotettavaa vaihtoehtoa: alumiini ja puu. Alumiinin puolesta puhuvat sen helppokäyttöisyys, sillä asennuksen jälkeen se on huoltovapaa materiaali. Toiset suosivat puuta, koska se on luonnollisempi ja kauniimpi. Puu on materiaalina yhtä kestävää kuin alumiini, sitä pitää vain vuosittain huoltaa öljyämällä, jotta se säilyttää ominaisuutensa.

Lattia

Lattiamateriaali perustuu paljolti käyttötarpeeseen ja makukysymyksiin. Se voi olla tiilestä tehty, joka varaa hyvin lämpöä ja pysyy helposti kuivana. Se voi myös olla puusta ja toimia kodin yhtenä lisähuoneena kesäisin. Puu on luonnollinen ja miellyttävä materiaali, joskin se kaipaa huollokseen öljyämistä. Lattia voi olla myös kivilaatoista tehty, jolloin se on näyttävä, varaa lämpöä ja päästää kosteuden raoista maahan. Lattian voi tehdä myös niin, että istutusten kohdalla alla on vain maata, joka rajataan esim. puukehikoin ja satsataan käytäväkohtien laatoitukseen.

Lattiaa miettiessä on hyvä myös suunnitella istutusten toteuttamista: aikooko tehdä kiinteät istutuslaatikot lattiatasoon, jolloin on huomioitava myös mahdolliset vesikarkailut ja multakehikot yms.

Lisävarusteet

Lisävarusteista tarpeellisin lienee kasveja ajatellen tuuletusikkuna kattoon. Monessa kasvihuonemallissa tämä tulee vakiovarusteena, mutta siihen voi olla hyvä asentaa motoriikka, jolloin avaaminen on helpompaa, turvaten myös kasvien hapensaannin loman aikana. Toinen pohdinnan arvoinen lisävaruste on automaattinen kastelujärjestelmä, joka sekin takaa kasvien hengissä pysymisen loman aikana. Sähkövalot ovat myös mukava lisä, varsinkin syyspimeällä kuljettaessa. Haluat ehkä harkita myös lämmitystä, jos suunnitelmissa on jatkaa kasvukautta myöhempään, kuin mihin Suomessa riittää kelejä.

Lisävarusteista puhuttaessa voitaisiin mainita myös kasvihuoneen vakiovarusteet, eli hyllyt. Mihin ripustaa työkalut ja tyhjät purkit, miten paljon hyllytilaa tarvitaan? Tarvitaanko myös pöytätilaa esimerkiksi taimien käsittelyssä?

Talvesta selviäminen

Vielä viimeisenä on syytä ottaa huomioon seikka, joka ei välttämättä kesäpuuhailussa tule mieleen, nimittäin talvihuolto. Talvella on tiputeltava lumet katolta ja tarkkailtava, etteivät ovet, tuuletusluukut ja ikkunat ole auki.

Näkemällä tämän pienen vaivan huolehditaan, että kesällä on taas paikka uusille kasvun ihmeille. Parhaimpia keinoja varmistaa kasvihuoneen selviäminen talvesta on huolehtia riittävästä tukemisesta: tukipaketin avulla pidät kasvihuoneesi pystyssä painavammankin lumilastin alla.

 

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme