Mainos
Mainos

Suurin pudottaja -kilpailijat sokissa – tutkimus paljasti karun syyn lihomiselle

Kahdeksannella kaudella Suurin pudottaja -ohjelmassa kisanneiden henkilöiden syyt nopeaan ohjelman jälkeiseen lihomiseen on todistettu kuusi vuotta kestäneessä tutkimuksessa.

Yhdysvalloissa sijaitseva Kansallinen diabetes, ruuansulatus-, ja munuaissairauksen instituutti on julkaissut Kevin Hallin johdolla tehdyn tutkimuksen ja tulokset ovat hyvin yksiselitteisiä.

New York Times julkaisi sivuillaan artikkelin tutkimuksesta, jossa saatiin varmaa näyttöä siitä, että nopea painonpudotus aiheuttaa häiriöitä sekä aineenvaihduntaan että leptiini-nimisen hormoonin tuotantoon elimistössä.

Kilpailijoita seurattiin kuuden vuoden ajan ja merkittävämmät löydöt koskivat heidän perusaineenvaihdunnassaan tapahtuneita muutoksia. Peräti kolmetoista kaikista neljästätoista kilpailijoista on lihonut ohjelman loppumisen jälkeen, ja neljällä vaaka näyttää enemmän kuin ohjelman kuvausten alussa.

Kilpailijat olivat huomattavan ylipainoisia ohjelman alussa, mutta heidän perusaineenvaihduntansa oli normaalilla tasolla. Käytännössä siis elimistö kulutti kaloreita normaalisti. Myös ruokahalua säätelevän leptiinihormonin tasot olivat kaikilla normaalit.

Järjettömät liikuntamäärät ja vähäiset kalorit sekoittavat elimistön pysyvästi

Salamapainonpudotus, jopa kahdeksantuntinen päivittäinen urheilu ja äärimmäisen vähillä kaloreilla oleminen jättivät jälkensä kilpailjoiden elimistön toimintaan. Nyt saadun tutkimustuloksen perusteella muutokset vaikuttaisivat olevan pysyviä. Elimistön tarve pyrkiä aikaisempaan, ylipainoiseen ns. normaalitilaan on vahva ja ilmiönä luonnollinen. 

Dieettien rajuus johti siihen, että myös kehon pyrkimys kasvattaa rasvamassaa takaisin on normaalia rajumpi. Leptiinitasot olivat ohjelman kuvausten jälkeen kaikilla erittäin matalat, osalla lähes nollassa.

Juuri leptiinillä, eli kylläisyyshormoonilla on merkittävä rooli elimistön rasva-aineenvaihdunnan kannalta. Alhainen leptiinitaso viestii hypotalamuksen kautta keskushermostolle varastorasvan määrästä, ja käskyttää ihmistä syömään enemmän sekä elimistöä panttamaan rasvan polttamisessa energian tuottamisessa.

– Jollei ruuanhimoa vastaan taistele kokoaikaisesti, paino tulee nousemaan alkuperäisiin lukemiin, tutkija Hall sanoo.

"Kuin elinkautinen vankeusrangaistus"

Tutkimuksen kohteina olleet kilpailijat olivat sekä huojentuneita, että toisaalta kauhuissaan saaduista tutkimustuloksista. Useimmat olivat epäilleet jonkinasteista elimistön epätasapainotilaa, sillä kilot kertyivät lähipiirin ystäviä helpommin.

– Ystäväni joivat olutta, eivätkä he kokeneet juurikaan painonnousua. Kun minä aloitin taas juomaan olutta, painoni nousi saman tien lähes kymmenen kiloa. Sanoin jo silloin, ettei se ole normaalia, että kehossani on jokin pielessä, kaikkien aikojen suurimmaksi pudottajaksi laihduttanut Danny Cahill sanoo Timesin artikkelissa.

Alunperin Cahill painoi 195, ohjelman lopussa 86 kiloa ja tällä hetkelle miehen vaaka näyttää 133 kiloa.

Vaikkei syy helposti lihomiseen olekaan kilpailijoiden laiskuudessa tai selkärangattomuudessa, tieto siitä, että painon kanssa joutuu taistelemaan muita kovemmin koko loppuelämänsä aiheutti myös sokkireaktioita.

Sean Algaierin paino on jopa korkeampi kuin ohjelman alussa. Mies syö päivittäin 458 kilokaloria vähemmän kuin hänen kokoisensa mies normaalisti kuluttaisi.

– On kuin olisi kuullut saaneensa elinkautisen vankeusrangaistuksen, Algaier kommentoi tutkimustuloksia.

Suurin pudottaja -ohjelman lääkäri Robert Huizengan mielestä painonnousuun ohjelman jälkeen vaikutti merkittävästi kilpailjoiden vähentynyt harjoittelumäärä ja ammattilaisavun loppuminen. Huigenza oli ohjeistanut kilpailijoita urheilemaan vähintään yhdeksän tuntia viikossa ja tarkkailemaan ruokavaliotaan.

– Valitettavasti monet kilpailijoista olivat tilanteessa, jossa heidän ei ollut mahdollista saada tarpeeksi ammattiapua painonhallintaansa lääkäreiltä, psykologeilta, unispesialisteilta ja henkilökohtaisilta valmentajilta. Tämä on seikka, johon meidän kaikkien pitää panostaa muuttaaksemme asian, Huigenza oli sähköpostilla vastannut New York Timesille.

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme