Mainos
Mainos

Asiantuntija: Näistä maista suomalaiset löytävät useimmiten elämänkumppanin

Suomessa on tuhansia monikulttuurisia parisuhteita ja perheitä. Asiantuntija kertoo AVAlle, mistä maista suomalaiset miehet ja naiset useimmiten löytävät elämänkumppanin ja kuinka Suomessa voitaisiin tukea monikulttuurisia perheitä paremmin.

Suomessa on noin 60 000 perhettä, joissa lapsen vanhemmat ovat keskenään eri kulttuureista – tästä noin 25 000 perheessä molemmat vanhemmat ovat syntyisin Suomen rajojen ulkopuolelta.

– Jos lasketaan kaikkien perheiden lapset sekä yksinhuoltajaperheet mukaan, monikulttuurisessa perheessä asuvia on Suomessa vähintään 250 000. Tietysti riippuu perheiden lapsiluvusta, monikulttuurisuuden asiantuntija Jonna Roos kertoo Tilastokeskuksen lukuja.

Useimmiten rakastutaan ruotsalaiseen

Monikulttuuristen liittojen kesto vaihtelee. Useimmiten suomalainen avioituu ruotsalaisen kanssa. Suomalaisen ja ruotsalaisen välisen liiton eroprosentti on lähes sama kuin valtaväestön eli kahden suomalaisen välinen liitto. Eroprosentti on huomattavasti suurempi, mitä kauemmas mennään; esimerkiksi venäläis-suomalaisilla tai virolais-suomalaisilla pareilla. Suomalaiset ovat löytäneet kumppaneita erityisesti sieltä, missä ovat lomailleet, käyneet töissä tai opiskelemassa.

– Suomalainen nainen saattaa käydä opiskelemassa esimerkiksi Iso-Britanniassa, Saksassa tai Yhdysvalloissa, matkustella Kreikkaan, Turkkiin, Marokkoon ja Tunisiaan – näistä maista heillä on aika paljon puolisoita. Suomalainen mies puolestaan matkustelee Ruotsin lisäksi esimerkiksi Virossa, Venäjällä, Thaimaassa ja Kiinassa. Näiden maiden kansalaisten kanssa suomalaisilla miehillä on paljonkin liittoja, Roos summaa.

Monikulttuuriset liitot päätyvät Roosin mukaan suomalaisia liittoja useammin eroon.

– Siihen, minkä takia ne päättyvät, on monenlaisia syitä. Paljon riippuu ihmisten kyvystä kommunikoida ja sopeutua Suomeen, sekä suomalaisen puolison asenteesta ja avoimuudesta – kuinka vastaanottavainen ja ymmärtäväinen hän on, osaako tehdä kompromisseja ja neuvotella asioista, Roos kertoo.

Roos kannustaa löytämään yhdessä molempia osapuolia miellyttäviä ratkaisuja.

– Ei voi tehdä aina vain niin, miten Suomessa aina on tehty, vaan parin ja perheen tulisi löytää yhdessä kompromisseja. Toki niin, että ne ovat yhteistuumin tehty, ettei kumpikaan joudu itselleen tärkeissä asioissa hirveästi taistelemaan omaa arvopohjaansa vastaan. Parin tulisi etsiä heille sopivia tapoja välttää konflikteja ja kriisejä, Roos jatkaa.

Tavoitteeksi yhteisöllisempi toiminta

Roosin mukaan yhteiskunta ja viranomaiset voisivat tukea monikulttuurisia perheitä hyvinkin paljon.

– Toki on kehitetty erilaisia projekteja ja työkaluja, mutta kysyntä on yhä suurempi kuin tarjonta. Monikulttuuristen perheiden tukemiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn pitäisi satsata huomattavasti nykyistä enemmän.

Suomeen muuttavalle puolisolle ja hänen kumppanilleen tulisi antaa tarpeeksi tietoa.

– Esimerkiksi millaisia sopeutumishaasteita henkilölle saattaa tulla, miten Suomessa voi selvitä pimeän talvikauden tullen – ihan samoin kuin suomalaisille, voi heillekin tulee kaamosmasennusta. Välttämättä suomalainen puolisokaan ei ymmärrä, mistä saisi kriisin tullen apua. Jos kyseessä on perhe, olisi hyvä antaa apua siihen, kuinka hoidetaan vanhemmuus. Eri uskonnoissa ja kulttuureissa on erilaisia käsityksiä siitä, mitä on olla vanhempi. Naisen ja miehen rooleista olisi hyvä keskustella ja neuvotella mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Roos muistuttaa.

Roos korostaa perhevalmennuksen olevan tärkeä apu ja tuki, aivan kuten suomalaisillekin.

– Sekä suomalaiset äidit että Suomeen ulkomailta muuttaneet ovat toisinaan aika yksinäisiä täällä Suomessa. Joissakin kulttuureissa on paljon yhteisöllisempää toimintaa ja se on ehkä asia, mitä me suomalaiset voisimme oppia muista kulttuureista.

– Joillakin alueilla on hirveän hyvää osaamista, mutta osissa taas on puutteellista taitoa siitä, miten kohdata monikulttuurisia perheitä. Siihen toivoisi viranomaisilta kykyä ja halukkuutta kehittää omaa osaamistansa. Osa kunnista on tehnyt hirveän paljon hyvää työtä siinä, mutta paljon on vielä tehtävissä. Toivoisin, että osaaminen olisi valtakunnallisesti tasaista, ettei olisi väliä missä päin Suomea, kuntaa tai kaupunkia asuu, Roos jatkaa.


AVA

Kuvat: Shutterstock (kuvien henkilöt eivät liity juttuun)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme