Mainos
Mainos

Asiantuntija suomen kielestä: Riisuu ihmisen henkisesti

Tapakouluttaja Kaarina Suonperä muistuttaa, että suomen kieli kuvastaa kulttuuriamme, ja sen väärinkäyttö voi johtaa tiettyjen tapojen katoamiseen.

Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta, ja se on samalla myös suomen kielen päivä. Tapakouluttaja Kaarina Suonperä muistuttaa, että kielellä on tärkeä merkitys suomalaisten kulttuurissa. Samalla Suonperä ilmaisee huolensa suomen kielen tulevaisuudesta. Esimerkiksi teitittely alkaa olla vierasta teitittelijöiden lisäksi sen kohteille.

Kouluttaessaan kassojen myyjiä Suonperä on saanut kuulla karua viestiä teitittelystä.

– Kassojen myyjät kertovat, että me keski-ikäiset naiset olemme kamalin ryhmä. Kun myyjä sanoo olkaa hyvä, me vastaamme täysin häikäilemättä, ettemme ole niin vanhoja, että pitäisi teititellä, Kaarina Suonperä kertoo kuulemastaan palautteesta.

Teitittelyn Suonperä näkee tärkeänä juuri palveluammateissa. Esimerkiksi lentohenkilökunnalla on tapana teititellä matkustajia, mikä on Suonperän mukaan aivan oikein. Teitittely on ollut kanssakäymisen perusta ja hyväksytty tapa aina.

Sivistystä on ollut aina

Suonperän mukaan äidinkielen kannalta on vaarallista, jos sinuttelusta tulee tavallista ja kohtelias teitittelymuoto katoaa.

– Sitten ihmetellään, miksi presidenttiä ei voi sinutella.

– Mistä on tullut liiallinen tuttavallisuus, se, että riisutaan ihminen henkisesti? Jos ihminen menettää äidinkielensä, hän menettää kulttuurinsa. Se olisi hyvä muistaa. Meillä kieli antaa paljon mahdollisuuksia, Suonperä muistuttaa.

Suomen kieli ja esimerkiksi sananlaskut ovat toimineet tärkeinä kasvattajina. Toisaalta sananlaskut voivat olla nykyaikaan sopimattomia.

– Meiltä on kielletty hirveän paljon asioita vedoten siihen, että vaatimattomuus kaunistaa. Ketä se kaunistaa, jos kuljen paikasta toiseen pitkin nurkkia ja sanon, että mä olen vain Kaarina.

Kielen ja tapakulttuurin muutos heijastelee menneisyyttä, 1960-luvun radikalismin jälkivaikutuksia.

– 1960-luku oli hyvin hankala meille, silloin tähän pieneen maahan tuli hirveän paljon uutta, tuumaa Suonperä.

– Tuli peruskoulu, ehkäisypillerit, keskiolut vapautui ja naiset alkoivat polttaa rintaliivejä, luettelee Suonperä.

Kun aikaisemmin kovan kurin alla kasvanut sukupolvi alkoi esittää vastalauseita, katosivat suomalaisten hyvät tavat.

– Kun koko ajan tapahtui jotain, siinä kaaoksessa hyvät tavat, kaunis käytös ja kohteliaisuus tallattiin. Ne jäivät jalkoihin. Sitä on koitettu nostaa takaisin.

Suonperä on kuitenkin varma, että suomen kielen ja kulttuurin suhteen järkevöidytään vielä.

– Meillä on hyvät lähtökohdat. Vaikka puhutaan, että olemme nuori kulttuuri, niin emmehän me ole sitäkään. Ennen kuin Amerikkaa on löydettykään, meitä suomalaisia on ollut opiskelemassa Euroopassa. Sivistystä on ollut aina, eikä se ole hävinnyt minnekään.

Lue myös:

AVA/Siiri L'Ecuyer

Kuvat: Shutterstock

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot