Mainos

Erityisherkkä ihminen kokee kaiken voimakkaammin – ja unohtaa siinä samassa huolehtia itsestään

Erityisherkkyys ei ole enää monellekaan suomalaiselle täysin vieras käsite. Erityisherkälle itselle tämä saattaa olla helpotuskin, kun omat piirteet ovat vihdoin tunnistettavissa.

Jokaisessa meissä on enemmän tai vähemmän herkkyyttä: herkkyys on inhimillinen piirre.

Erityisherkkyys puolestaan on synnynnäinen piirre, joka liittyy erityisen herkästi reagoivaan hermojärjestelmään, jonka vuoksi erilaiset tunne- ja aistiärsykkeet – niin sisäiset kuin ulkoisetkin – koetaan huomattavasti voimakkaampina. Erityisherkkä havainnoi syvällisemmin sekä ympäröivää että omaa sisäistä maailmaansa.

Yökerhon pauhu, kauhuelokuvien silpomiskohtaukset, keittiöstä lastenhuoneeseen kantautuva vaimea äidin itku, vierustoverin vahvalle pesuaineelle tuoksuva paita. Kaiken tämän erityisherkkä saattaa kokea huomattavasti voimakkaammin – eli herkemmin.

Tutkimusten mukaan noin 15–20 prosenttia ihmisistä on erityisherkkiä. Vaikka heidät voidaankin luokitella yhtenäiseksi ryhmäksi, kaikki erityisherkät ovat kuitenkin erilaisia sekä aistiherkkyydeltään, tunnetasoltaan että luonteenpiirteiltään.

Millainen erityisherkkä ihminen on?

Kaikki herkät eivät ole introvertteja ja ujoja, vaan herkkä voi olla myös ulospäinsuuntautunut ja sosiaalinen tapaus.

– Kuvaan erityisherkkyyttä myös ominaislaaduksi. Erityisherkkyyteen liittyy tunnetason herkkyyttä, mikä voi näkyä voimakkaana tunnekokemuksena, liikuttumisen kykynä ja voimakkaana empatiana, psykologi ja kouluttaja – itsekin erityisherkkä – Heli Heiskanen kuvailee.

Myös aistit ovat herkillä. Äänet, hajut ja maut erityisherkkä kokee voimakkaasti, samoin erilaiset visuaaliset elementit, kuten värit, valot ja liikkeet. Keskushermostoa stimuloivat aineet, kuten vaikkapa kahvi, vaikuttavat erityisherkkään voimakkaammin.

Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että erityisherkällä ihmisellä olisi tarkemmat aistit. Erityisherkkä havaitsee voimakkaammin aistiärsykkeitä.

– Erityisherkkyyteen liittyy myös tunnollisuutta, eli korostunutta vastuuntuntoa, mikä on erittäin hyvä luonteenpiirre, kunhan se pysyy sopivissa rajoissa, Heiskanen kuvaa.

Myös syvällisyys on yhdistävä piirre: erityisherkällä ihmisellä on taipumusta reagoida vahvemmin omiin ajatuksiinsa, tunteisiinsa sekä havaita erilaisissa tilanteissa ja ihmisten kohtaamisissa monipuolisemmin asioita ja vivahteita kuin vähemmän herkän ihmisen.

 – Erityisherkkä on myös kiinnostunut katsomaan asioita monesta eri näkökulmasta ja pohdiskelemaan niitä sekä huomioimaan eri vaihtoehtojen seurauksia ja vaikutuksia. Eli katsomaan aika syvällisesti maailmaa, Heiskanen jatkaa.

Herkkyys on rikkaus, ei taakka

Moni erityisherkkä ihminen on saattanut kokea huonommuutta herkkyydestään, jopa lapsesta saakka. Heiskanen haluaakin muistuttaa, että herkkyys itsessään on suuri rikkaus.

 – Erityisherkkyyteen liittyy paljon lahjoja ja vahvuuksia; tunnetason rikkaus tekee elämästä paljon täydempää. Herkkä pystyy eläytymään toisen kokemuksiin ja sen myötä pystyy ja kykenee ymmärtämään ja auttamaan muita.

Myös luovuus ja mielikuvituksen rikkaus ovat suurella osalla erityisherkkiä verissä.

– Jos se ole ei taiteellista luovuutta, niin arkipäivän luovuutta. Eli osataan huomata mahdollisuuksia, mitä vähemmän herkältä menee ohi, Heiskanen kuvaa.

Intuitiivisuus ja herkkävaistoisuus liittyvät myös monen erityisherkän vahvuuksiin. Tunnollisuus ja tarkkuus sekä niiden kanssa käsikynkkää kulkevat luotettavuus ja vastuuntunto ovat Heiskasen mukaan tärkeitä piirteitä niin työelämässä kuin ihmissuhteissa.

"Mikä minussa on vikana?"

Hektinen arki tekee monelle erityisherkälle hallaa. Koska erityisherkällä on synnynnäinen taipumus havainnoida ympäristöään jatkuvasti, voi tämä informaatiomäärä tuntua paikka paikoin suorastaan ylivoimaiselta.

– Kääntöpuolena on, että erityisherkkä kuormittuu nopeammin eri tilanteissa verrattuna vähemmän herkkään, Heiskanen kertoo.

Huomattava määrä erilaisia virikkeitä ja ärsykkeitä kuormittavat tarkkaan havainnointiin tottunutta hermojärjestelmää. Sähköposti kilahtaa, puhelin soi, ihmismassan hälinä ja kiire tuntuvat luissa ja ytimissä asti.

– Moni erityisherkkä kokee sen suurena taakkana, jos ei ole tiedostanut tai ottanut omaa erityisherkkyyttään huomioon elämässä. Se voi kuormittaa työelämässä, lapsiperhearjessa, väkijoukoissa.

– Ja siitä voi seurata väärä tulkinta, jolloin herkkä ihminen kokee, että hänessä on jotain vikaa tai hän on huonompi, kun hän ei kestä tai ole edes kiinnostunut samanlaisista virikkeistä kuin valtaväestö, Heiskanen jatkaa.

Erityisherkän heikkoudet korostuvatkin ylikuormittuneessa tilassa.

– Kun hermosto on ylivirittyneessä tilassa, siitä seuraa monia ikäviä oireita, kuten väsymystä, ärtymystä sekä tarvetta saada enemmän lepoa kuin muut ja poistua tilanteista herkemmin.

– Erityisherkkä ei pysty eikä edes halua olla kovassa metelissä, kauheassa kiireessä, hektisessä ympäristössä tai huonossa ilmapiirissä, asiantuntija kertoo.

Suurin haaste erityisherkille onkin oman jaksamisen sekä rajojen tunnistaminen.

Laiska, tyhmä ja saamaton?

Vaikka herkkyys ei ole heikkous, siihen saatetaan liittää negatiivisiakin assosiaatioita. Erityisherkkä ihminen saattaa tehdä niin itsekin. Tunne siitä, että olisi muita tehottomampi, hitaampi tai huonompi voivat kummuta syvältä sisältä. Erityisherkkä ei halua tehdä virheitä.

Herkkä ihminen saattaa myös kohdata ennakkoluuloja sekä voi aiheuttaa ominaispiirteillään kanssaihmisissä hämmennystä sekä väärinkäsityksiä.

– Tässä ilmenee sama mekanismi kuin kaikissa ihmisten välisisissä eroavaisuuksissa: vähemmän herkän ihmisen on todella vaikea tai jopa lähes mahdotonta ymmärtää, miten erityisherkkä kokee tämän maailman – ja sama pätee myös toisinpäin, Heiskanen kuvailee.

– Vähemmän herkän näkökulmasta erityisherkkyys saattaa näyttäytyä liiallisena tunteellisuutena, yliherkkyytenä. Saatetaan tulkita, että se on kiusantekoa, itsekkyyttä tai laiskuutta – heikkoutta.

Onkin tärkeää ottaa aihe esille lähimmäisten kanssa ja pyrkiä kehittämään molemminpuolista ymmärrystä, Heiskanen ohjeistaa.

– Me kaikki olemme erilaisia, kumpikaan ei toista parempia.


Kuulostaako kaikki edellä mainittu tutulta? Lisää aiheesta Heli Heiskasen kotisivuilla.

Mitä on erityisherkkyys?

Psykiatri ja psykoanalyytikko Juhani Mattila puhui Studio55.fi-lähetyksessä erityisherkistä ihmisistä.

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.