Mainos
Mainos

Hevilaulaja Elize Ryd: Haluamme pitää metallimusiikin elossa

Ruotsalaista metalliyhtye Amaranthea on vaikeaa sijoittaa mihinkään genreen. Bändin jäsenille musiikin tekeminen kuitenkin merkitsee kaikkea. – Rock ja metalli edustavat vapautta ja mahdollisuutta tehdä mitä tahansa. Sitä metalli edustaa. Sitä teemme, Amaranthen laulaja Elize Ryd kuvailee.

"Ihan mielenkiintoista sinänsä, mutta ei ehkä metallipuolen juttuja kuitenkaan."

"Käsittämättömän tyylitajutonta kuraa, tästä ei yksinkertaisesti löydä mitään hyvää."

"Oli niin huono, että taidan kuunnella vielä toisenkin kerran."

"Kauheen tosikkoja ootte työ hevarit. Onks pop-metal kirosana?"

Palautetta riittää joka lähtöön. Ruotsalainen Amaranthe-yhtye on tottunut siihen.

– Vaikka palaute olisi negatiivista, se ei ole negatiivista meille. Haluamme saada ihmiset ajattelemaan ja puhumaan. Kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta, kuten sanotaan. Osa ihmisistä miettii edelleen, mitä musiikkimme oikein on. Se on metallia, jossa on myös muita vaikutteita, Amaranthen laulaja ElizeRyd kuvailee.

– Haluamme pitää metallimusiikin elossa, tutkia sitä ja laajentaa genreä. Kukaan ei olisi iloinen, jos kaikki kuulostaisi aina samalta. Tavoitteemme oli tuoda mukaan elementtejä, joilla metallista tulisi mielenkiintoisempaa.

Ja mielenkiintoista Amaranthe on. Lyhyet metallipohjaiset kappaleet yhdistelevät tarttuvaa poppia, discoa ja tanssittavia melodioita. Se ei sovi kaikille.

– En pidä siitä, että ihmiset sanovat musiikkia paskaksi, ja että se on kaupallista. Sitä se ei ole. Tulen vihaiseksi, kun ihmiset puhuvat asioista, joista eivät tiedä mitään; kun he inhoavat meitä vain inhoamisen vuoksi, Ryd sanoo.

– Biisimme ovat melko lyhyitä, joten ihmiset sanovat, että olemme vain kaupallinen bändi. On itse asiassa vaikeampaa kirjoittaa lyhyt kuin pitkä biisi. En pidä siitä, että meitä aliarvioidaan. Se ei tunnu hyvältä, koska panemme paljon tunnetta tekemiseemme, meille se merkitsee kaikkea. Kun ihmiset kommentoivat sitä, tietenkin se sattuu. Mutta siitä täytyy päästä yli. Positiivisia kommentteja tulee kuitenkin enemmän.

Parhaan palautteensa Ryd on saanut 60-vuotiaalta metallifanilta.

– Hän kiitti minua metallin pelastamisesta. Sanoin, etten ymmärrä; hän sanoi, että tuomme paljon uusia ihmisiä metalliskeneen. Meillä on paljon nuoria faneja, ja kun he kuuntelevat meitä, kenties he löytävät muitakin metallibändejä kauttamme. Miehen mukaan avaamme ovia, Ryd kuvailee.

– Olemme syntyneet metallimusiikkiin, mutta bändin kundit ovat olleet osa metallikulttuuria hyvin kauan. He tietävät, mitä metalli on. Heidän mukaansa rock ja metalli edustavat vapautta ja mahdollisuutta tehdä mitä tahansa. Sitä metalli edustaa. Sitä teemme.

"Tavoitteemme ei ollut kuulostaa siltä, miltä kuulostamme"

Vuonna 2011 ilmestyi bändin nimeä kantanut esikoisalbumi Amaranthe. Tarkoitus ei ollut päätyä kolmen laulajan metallibändiksi, joka ei sovi mihinkään genreluokitukseen.

– Kaikki alkoi muutamasta tyypistä, jotka olivat hyviä ystäviä ja muusikoita, lahjakkaita sellaisia. Meillä on erilaiset taustat ja tuomme musiikkiin erilaisia mausteita. Niin syntyi Amaranthe. Tavoitteemme ei ollut kuulostaa siltä, miltä kuulostamme. Se ei ollut asia, jonka olisimme päättäneet etukäteen; se vain tapahtui, Ryd kertoo.

Monien yllätykseksi kyse ei ollutkaan yhden hitin ihmeestä. Vuoden 2013 alussa ilmestyi kakkosalbumi TheNexus, joka menestyi listoilla paremmin kuin edeltäjänsä.

– Mielestäni The Nexus on voimakkaampi kuin ensimmäinen albumimme. Olemme vieneet kaiken seuraavalle tasolle ja koetelleet rajojamme. Olimme rohkeampia ja varmempia soundistamme sekä kolmen laulajan projektista, Ryd kuvailee.

– Veimme kaiken hieman pidemmälle: pop-osuudet ovat vielä enemmän poppia, disco-osuudet enemmän discoa, heavy-osuudet enemmän heviä. Albumin tarina on hyvin kokonainen ja biisit toimivat hyvin yhteen. Ensimmäisellä albumilla etsimme omaa tietämme, mutta mielestäni olemme nyt löytäneet hyvän tarinan, josta kirjoittaa biisejä.

Melodeathia, metalcorea. Pop-heviä. Eräällä nettisivulla Amaranthe luokitellaan moderniksi metalliksi. Ryd ei allekirjoita tätäkään luokitusta täysin.

– Minulla on edelleen ongelmia genren kanssa. Mielestäni ei ole olemassa genreä, joka kuvaisi meitä täydellisesti. Moderni metallikaan ei ole täydellinen, koska musiikkimme on enemmän kuin metallia. Metalli on perustus, jolle musiikki rakentuu, mutta elementtejä on paljon enemmän: death metallia, vähän teknoa. Joku voisi keksiä meille genren, jota ei vielä ole olemassa!

Amaranthe on keikkaillut paljon. Yhtye on tehnyt kaksi support-kiertuetta ja co-headlinerin, eli kahden pääesiintyjän kiertueen, Stratovariuksen kanssa.

– Kahdella ensimmäisellä kiertueella kukaan ei tiennyt meistä mitään, olimme hyvin uusi tulokas. Meitä pidettiin hyvin erityisenä, sellaisena, mitä ei ennen ole nähty, Ryd kuvaa.

Pojat haluavat olla rocktähtiä

Ryd on yhtyeen ainoa nainen. Hänen lisäkseen bändissä vaikuttavat laulajat JakeE ja Andreas sekä kitaristi ja kosketinsoittaja Olof, rumpali Morten ja basisti Johan. Amaranthen alkutaipaleella Rydin läsnäolonsa bändissä kuitattiin kauneudella. Monet olivat varmoja siitä, ettei hän osaa edes laulaa – kunhan on mukana näyttämässä nätiltä.

– Nämä ovat tyypillisiä naisia loukkaavia kommentteja, joista en tietenkään pidä, Ryd sanoo.

Samanlaisia väitteitä löytyy edelleen helposti googlaamalla."Hyvää shittiä! Kuuma akka.""Hyvännäköinen tsirbula kyllä". Ryd itse ei koe olevansa erikoislaatuista katseltavaa.

– Minulle kyse on näyttelemisestä, siitä, että saan ihmiset tuntemaan jotakin. Ajattelen sitä ensimmäisenä. En koe, että olisin mitään erityisen kaunista katseltavaa. Kun ihmiset sanovat noin, se tuntuu oudolta.

Miksi metalliskenessä sitten on niin vähän naisia – onko kyse törkeistä kommenteista vai itse musiikkityylistä?

– Olen kysynyt asiaa bändin jätkiltä. Kaikki alkaa jo hyvin nuorena. Yleensä pojat haluavat olla rocktähtiä. Palomiehiä, poliiseja tai rocktähtiä, tehdä miehekkäitä asioita. Tytöt haluavat olla popbändissä tai musikaalissa, harrastaa balettia, Ryd pohtii.

– Kyseessä on myös melko rankka elämäntyyli: ollaan kiertueella, eletään bussissa. Luulen, että jos saisin lapsia, se olisi minulle rankempaa kuin miehille. Haluaisin luultavasti jäädä kotiin. Se ei ole huono asia, se vain on. Mielestäni naisilla voisi olla hyvät mahdollisuudet metallimusiikin suhteen, koska naisia ei ole paljon. Haluan inspiroida muita naisia toteuttamaan unelmiaan.

Rydin perhe tukee häntä, vaikka pitkät kiertueet maailman ääriin tuntuvatkin rankoilta. Rydin mukaan hänen poikaystävänsä on jo tottunut kiertue-elämän aiheuttamiin poissaoloihin.

– Olen onnellinen, että poikaystäväni kunnioittaa ja tukee minua. Äitini on jatkuvasti vähän huolissaan, kun matkustelen ympäri maailmaa. Hän käskee varomaan ja kieltää menemästä outoihin paikkoihin yksin. Elämme bussissa, joten hän pelkää, että kolaroimme, Ryd kertoo.

– Perheeni tukee minua ja uskoo, että tämä on sitä, mitä minun pitääkin tehdä. Olen pikkulapsesta lähtien laulanut. Et voi olla muusikko ja olla tekemättä kiertueita. Se on mahdotonta.


Lue myös:


AVA/Maria Aarnio

Kuvat: Ville Juurikkala/Spinefarm

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme