Mainos
Mainos

Kurtisteleeko keskustelukumppanisi? Tästä se kertoo

VTM, tohtorikoulutettava Timo Kaukomaa tutki suomalaisten lounaskeskusteluja – tiedätkö, mitä keskustelukumppanisi ilmeet paljastavat?

Kasvonilmeet ovat iso osa vuorovaikutustilanteita, ja ne auttavat syventämään ymmärrystä ja jopa ystävyyttä. VTM Timo Kaukomaan sosiologian väitöskirja “Facial expressions as an interactional resource in everyday face-to-face conversation” tutki, miten erilaiset ilmeet ohjaavat keskustelujamme. 

Väitöstutkimuksen aineistona oli tuttujen välisiä arkisia keskusteluja, jotka käytiin aterian yhteydessä. Keskustelut taltioitiin kolmella videokameralla: kaksi kameraa taltioi osallistujien kasvonilmeet ja ylävartaloiden liikkeet ja kolmas kamera koko tilanteen.

Voiko ilmeistä tulkita ihastusta, valehtelua tai vaikkapa inhoa? Ehkä, mutta ilmeen merkitys liittyy kontekstiin, jossa se esitetään, Kaukomaa kertoo. Hän itse kuitenkin perehtyi tutkimuksessaan havaittaviksi tarkoitettuihin viesteihin.

– Ihastukseen voi liittyä pidempi katse ja hymyily, ehkä joskus punastumista. Negatiiviseen suhtautumiseen taas katsekontaktin välttelyä ja vetäytymistä, Kaukomaa spekuloi.

Huomaatko kurtistelevasi?

Erityisesti Kaukomaan tutkimuksessa nousi esiin kaksi elementtiä: kulmien kurtistukset ja hymyt, joita käytettiin puheenvuoron aloittamisessa.

– Ennen kuin tutkia aihetta, en edes huomannut, että me kurtistelemme. Teemme sitä oikeastaan aika paljon, Kaukomaa kertoo.

– Kurtistus liittyy negatiiviseen arviointiin, erimielisyyden ilmaisuun ja tiedolliseen vaikeuteen. Nämä kolme elementtiä esiintyivät niissä puheenvuoroissa, jotka seurasivat kurtistuksia.

Kaukomaa havaitsi, että kurtistusta pidettiin yllä siihen asti, että vastapuoli havaitsi sen. Sillä siis halutaan ohjata keskustelun suuntaa ja saada vastakaikua: jos siis havaitset, että keskustelukumppanisi aloittaa puheenvuoron kulmat kurtussa, kuuntele tarkkaan!

Hymy tarttuu – tutkitusti!

Toinen havaittavaksi tarkoitettu signaali on hymy. Kurtistus viestii usein yksityisempää ongelmaa, mutta hymyllä halutaan rakentaa yhteisöllisyyttä.

– Hymyt syntyivät kasvoille ennen puheenvuoron alkua. Hymyllä aloitettiin kevennys neutraalin tai vakavan puheenvuoron jälkeen, ja vietiin keskustelua humoristiseen, positiivisempaan suuntaan. Vastapuoli toisti hymyt, ja yhtyi samaan tunteeseen.

Kaukomaan tutkimus vahvistaa siis ajatusta siitä, että hymy todella tarttuu. Iloinen ilme on sitä paitsi helppo tulkita, ja se on yksi universaaleista perustunteista, joita ilmaistaan ympäri maailmaa samoilla tavoin. Toisaalta ilmeisiin ja niiden käyttöön liittyy myös kulttuurieroja: esimerkiksi negatiivisten tunteiden ilmaisu on hyvin erilaista vaikkapa japanilaisessa ja amerikkalaisessa kulttuurissa.

Myös kuuntelijan ilmeillä oli merkitystä: reagointi ohjasi keskustelua. Keskustelu on vuorovaikutusta, ja esimerkiksi hauskaan heittoon tai yllätykseen kannattaa reagoida kasvoilla. Kaukomaa uskoo, että ilmeikkäät kasvot voivat korreloida sosiaalisen lahjakkuuden kanssa.

– Kasvonilmeillä on tärkeä tehtävä osapuolten välisen, tilannekohtaisen emotionaalisen suhteen säätelyssä. Viime kädessä vuorovaikutustilanteissa ylläpidetään laajempia sosiaalisia rakenteita ja yhteiskunnallista järjestystä.

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme