Mainos
Mainos

Lakkaa odottamasta täydellistä vaihtoehtoa! Asiantuntijan neuvoilla teet hyviä päätöksiä

Aivot eivät kestä määrättömästi vaihtoehtoja, joihin nykyihminen tosin hukkuu jopa lähikaupassaan. Ihminen ei myöskään ole järjellinen olento. Hänen on silti mahdollista tehdä hyviä päätöksiä.

– Hyvien päätösten tekeminen on tärkeää, jos haluat hallita omaa elämääsi. Bisneksessä se on tärkeää, koska paremmat päätökset tuovat yleensä parempia tuloksia. Sama koskee elämäämme: jos emme tee aktiivisia päätöksiä, asiat vain menevät suuntaan, johon emme halua mennä. On tärkeää olla oman elämänsä johtaja, Ari Riabacke neuvoo.

Hän kirjoitti vaimonsa Monan kanssa teoksen Päätöspyramidi – uskalla tehdä toisin.

Päätöspyramidin viisi tasoa rakentuvat toistensa varaan. Pyramidin alimmalla ja tärkeimmällä tasolla on ihminen – päätöksentekijä. Ilman vakaata pohjaa koko rakennelma horjuu.

Ihminen ei ole järjellinen

Länsimaisen ihmisen nykymaailma pullistelee vaihtoehtoja: osta tämä televisio, ei, tuo onkin parempi, ei, tämä on littein! Osta avoauto, urheiluauto, jeeppi, maasturi, skootteri, mopo, jopo, sähköauto – minkä valitset? Hanki viskoosipaita, polyesteripaita, villapaita, puuvillapaita – äläkä unohda työpaikalle soveltuvia vaatteita!

Ei ihme, että kaupassakäynti ahdistaa. Aivot kun eivät kestä määrättömästi vaihtoehtoja – itse asiassa ne hämmentyvät jo neljästä vaihtoehdosta.

– Jos jäätelöitä on neljä, et voi verrata niitä yhtä aikaa. Valitset ensin A:n ja B:n välillä, ja sitten vertaat suosikkiasi C-vaihtoehdon tai D-vaihtoehdon kanssa, Ari kuvaa.

Kuulostaa järkevältä, eikö? Jep.

Ongelmana on, ettei ihminen ole järjellinen olento.

– Päätöksentekoanalyysin mukaan meidän pitäisi suosia A:ta myös C-vaihtoehdon sijaan, jos suosimme A:ta B-vaihtoehdon ohi. Niin ei aina tapahdu. Emme ole järjellisiä.

Lyhyesti sanottuna ihminen ei siis syö pizzaa joka päivä, vaikka se olisi kaikista ruoista hänen lempparinsa.

Jotta osaisi valita itselleen tärkeitä asioita, täytyy ensin kartoittaa, mikä ylipäätään on tärkeää. Mikä työssäsi on sinulle kullanarvoista – pitäisikö työn ylipäätään merkitä niin paljon?

– Nykyisin ajattelemme, että työ on hyvä, jos siitä tienaa paljon rahaa. Muttei se välttämättä ole. Suurimman osan aikaa se ei ole: jos tienaat paljon rahaa, työ on hyvin vaativaa ja stressaavaa. Ihmiset yrittävät kiivetä palkka-asteikossa, ansaita lisää rahaa. Se sokeuttaa ihmisen: hän ei näe koko kuvaa, vaan vain sen, miten paljon rahaa ansaitsee, Ari kuvaa.

– Olemme tavanneet monia ihmisiä, jotka ovat päättäneet, ettei raha ole heille tärkeää. Muut asiat ovat tärkeämpiä. Kun tienaat paljon rahaa ja voit ostaa asioita, ison talon ja ison auton, elämäsi näyttää hyvältä. Siitä, että elämä näyttää hyvältä, on tullut hyvin tärkeää ainakin Ruotsissa, uskoakseni valitettavasti myös Suomessa. On tärkeämpää, että elämä näyttää hyvältä, kuin että se tuntuisi hyvältä. Se on suuri kysymys suuria päätöksiä varten: mikä minulle on tärkeää? Entä perheelleni, lapsilleni ja niin edelleen?

Hyvän päätöksen määritelmä

Riabacket haluavat auttaa tavallisia tallaajia tekemään hyviä päätöksiä, Hyvien päätösten taustalla on aktiiviseksi päätöksenteoksi kutsuttu metodi.

– Se, että päättää aktiivisesti tehdä päätöksiä, on tärkein päätös. Mikä ajaa sinua, mikä on sinulle tärkeää? Jos et ymmärrä, mikä on tärkeää, sinulla ei ole aavistustakaan siitä, mikä on hyvä päätös, Ari sanoo.

Jos siis päätät jotakin tuntematta itseäsi, tuloksena voi olla mitä vain. Et voi edes arvioida, oliko tulos hyvä – eihän sinulla ole edes aavistusta siitä, mitä lähdit hakemaan ja mitä haluat!

Usein ihminen haluaa ostaa jotakin, kuluttaa, hankkia nopean ratkaisun – kunhan ei vain tarvitse tehdä oman elämän kannalta ratkaisevia päätöksiä.

– Kun pidämme työpajoja, monet johtajat ajattelevat, että jos he vain ostavat lisää teknisiä ratkaisuja ja saamme lisää informaatiota, homma hoituu. Ei se hoidu. Ihminen on päätöspyramidin pohja, Ari sanoo.

– Ei ole kyse vain bisneksestä, rahasta ja informaatiosta, teknisistä ratkaisuista. Mielestäni kyse on enemmän jokapäiväisestä elämästä.

Hyvän päätöksen määritelmä riippuu siitä, mitä asiaa päätetään.

– Usein journalistit haluavat listan, jossa on viisi ohjetta siihen, miten hyvä päätös tehdään. Kaikki riippuu siitä, millaista päätöstä ollaan tekemässä. Tätä voi verrata siihen, että olet sairas: mitkä silloin ovat viisi parasta lääkettä? No, se riippuu siitä, mikä sairaus on, Ari kuvailee.

Hyvä päätös ei Monan mukaan aina tuota hyvää lopputulosta. Sitä voi tehdä parhaansa päätöksen eteen, eikä tulos välttämättä ole toivottu. Sama toimii joskus päinvastoin: et tee asioille mitään, ja saat silti sen, mitä haluat.

– Aikaa ei voi kääntää takaisinpäin: et voi tarkistaa, minne toinen päätös olisi johtanut. Jos teemme aktiivisen päätöksen, eli meille on selkeää, mikä päätöksessä on tärkeää ja olemme tutustuneet vaihtoehtoihin sen sijaan, että jättäisimme asian vain sattuman varaan, päätös on tarpeeksi hyvä. Aina ei voi tehdä täydellistä päätöstä, Mona toteaa.

Päätöksenteossa täytyisi myös uskaltaa olla nopeampi. Täydellistä on turha odottaa – muuten voi joutua odottamaan ikuisesti.

– Ari sanoo, että täydellisyys on hyvän vihollinen, ja tavallaan se onkin. Käytämme liikaa aika optimoidaksemme asioita. Yleensä lykkäämme päätöksentekoa, koska haluamme vielä odottaa viikon, kaksi, kolme ja kerätä lisää tietoa, jotta olomme on turvatumpi. Pitäisi päättää, että valinta tehdään tietyn ajan sisällä. Sitten päätös tehdään aktiivisesti eikä asiaa jätetä sattuman varaan, Mona sanoo.

Ari muistuttaa, ettei maailma tule koskaan valmiiksi. Täydellistä tilannetta ei siis ole olemassa, eikä sitä koskaan tulekaan.

– Minua ärsyttävät ihmiset, jotka vaativat täydellisyyttä, koska se vie kamalasti aikaa. Eikä mitään tapahdu. Jos haluat tehdä superjärkeviä, täydellisiä päätöksiä, et kohta tee yhtäkään päätöstä. Ja niihin muutamiin tekemiisikin petyt. Ainahan olisi voinut mennä vähän paremmin, Ari miettii.

Lasi voi olla puolityhjä tai puoliksi täynnä. Näetkö päätöksesi tuloksissa positiiviset vai negatiiviset asiat?

– Osa ihmisistä optimoi kaikkea. Se vie paljon aikaa, eikä niin voi tehdä jokaisen päätöksen alussa. "Tarpeeksi hyvä" on hyvä! Jos et tyydy tarpeeksi hyvään, tulet käyttämään paljon aikaa päätöstentekoon. Etkä pääse mihinkään, Mona neuvoo.

– Olet, mitä ajattelet. Mielestäni meidän täytyy myös uskaltaa tehdä päätöksiä. Useimmat pelkäävät paljon minkäänlaisten päätösten tekemistä, Ari sanoo.

Ensimmäinen askel on siis uskaltaa päättää. Toinen askel on ymmärtää, mitä päätetään ja miksi, ja miten tärkeä päätös on.

– Ei välttämättä kannata tähdätä parhaaseen, superrationaaliseen päätökseen, vaan välttää pahimpia virheitä, joita yleensä teemme. Ihmiset tekevät virheitä, koska he ovat ihmisiä, eikä heillä ole koulutusta päätöksenteossa. Se on outoa ja surullista. Koulussa käymme kursseja ja opiskelemme – muttemme päätöksentekoa, Ari sanoo.

Miksi tämä vaihtoehto pitäisi valita?

Aluksi kannattaa varmistaa, että tunnistaa oman elämänsä 4-5 tärkeintä päätöstä. Nämä päätökset merkitsevät sinulle eniten. Jos et tiedä, mikä sinulle on tärkeää, käytät tärkeimpiin päätöksiin liian vähän aikaa ja vastaavasti aivan liikaa aikaa merkityksettömiin asioihin.

– Meillä on päätöksentekoon kaksi systeemiä. Ensimmäinen on nopea, tunteellinen systeemi, joka tekee suurimman osan jokapäiväisistä päätöksistämme. Sen lisäksi on kehittynyt, järkipohjainen systeemi, joka edustaa loogista, systemaattista ajattelua. Jos tunnistamme tärkeät päätökset ensin ja haluamme olla järkityyppejä, voimme aktiivisesti panna itsemme käyttämään järjellistä puoltamme päätöksenteossa, Mona sanoo.

– Kysy itseltäsi, miksi joku vaihtoehto pitäisi valita. Miksi-kysymykseen vastataksesi asia täytyy selittää, jolloin tiedostat ajatuksesi ja teet tietoisemman päätöksen. Tietoiset päätökset ovat yleensä parempia.

Ari haluaisi auttaa ihmisiä tutustumaan hyviin ja huonoihin puoliinsa. Kun tuntee itsensä, tietää, mitä tarvitsee ja haluaa.

– Ihmiset ovat mahtavia: meillä on intuitio ja mutu-tuntuma, mutta maailma on muuttunut hyvin nopeasti. Joskus olemme hieman vieraantuneita omasta ympäristöstämme. Meidän pitäisi paitsi luottaa tunteisiimme, myös harkita kahdesti. 

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme