Mainos
Mainos

Luottamuspulaa ja torjutuksi tulemisen pelkoa – lapsena kiusattu kärsii vielä aikuisenakin

Kiusatuksi joutuneet lapset ja nuoret voivat kärsiä monenlaisista henkisen hyvinvoinnin ja mielialan ongelmista. Totuus kuitenkin on, että kiusaaminen vaikuttaa kiusattuun vielä aikuisenakin.

Torjuttu, väheksytty, pilkattu, herjattu, lannistettu. Jos lapsena on joutunut kokemaan tällaisia tuntemuksia, voi olla lähestulkoon varma, että nämä tunnetilat jättävät oman jälkensä minäkuvan rakennuspalikkoihin – oli kiusatuksi joutuneella kuinka paksu nahka tahansa.

Lapsena koettua kiusaamiskokemusta ei voi vain heittää romukoppaan tai sulloa muistojen vinttikellariin ja heittää avaimen huoletta menemään. Monesti kiusaamisesta johtuvat kipupisteet voivat näkyä myöhemmälläkin iällä esimerkiksi ihmissuhteiden luomisen vaikeutena sekä luottamuspulana.

Tutkimus: 7–11-vuotiaana kiusatuksi tulleet kärsivät vielä aikuisenakin

Britanniassa vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että 7–11-ikävuoden aikana kiusatuiksi joutuneet lapset kärsivät kiusaamisesta aikuisiälläkin. Tutkimuksen mukaan lapsina kiusatuiksi joutuneet kärsivät 50 vuoden ikäisinä muita todennäköisemmin fyysisistä ja psyykkisistä terveysongelmista.

– Kiusaamisen uhrille voi seurata masennusta, ahdistuneisuutta, itsetuhoisia ajatuksia. Kiusaaminen voi vaikuttaa monella tavalla ihmisen tulevaisuuteen, sosiaaliseen, fyysiseen sekä psyykkiseen terveyteen, Marie Rautava Mannerheimin Lastensuojeluliitosta muistuttaa.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjelmajohtaja Marie Rautava kertoo, että lasten ja nuorten puhelinpalveluun ottaa lapsien lisäksi yhteyttä myös nuoria aikuisia, joita ei välttämättä ole kiusattu vuosiin. Pelot ja epävarmuudet ovat kuitenkin edelleen pinnalla.

– He peilaavat vanhojen kiusaamistapahtumia uusiin tilanteisiin. Esimerkiksi opiskelutilanteissa tai töissä voi olla huomattavasti vaikeampaa tutustua muihin. Heillä voi olla erittäin vaikeaa luottaa muihin ihmisiin, koska oma aiempi kokemus on se, että siinä voi joutua pilkatuksi, kiusatuksi tai jätetyksi ryhmän ulkopuolelle, Rautava kuvaa.

Myös se, kuinka luontevasti voi muiden ihmisten kanssa toimia, saattaa tuottaa haasteita kiusaamista kokeneelle henkilölle.

– Kiusaaminen vaikuttaa vuorovaikutussuhteisiin. Jos joskus on tullut torjutuksi tai muiden pilkkaamaksi, ei silloin niin hanakasti halua edes mennäkään vuorovaikutustilanteisiin: ei halua ottaa sitä riskiä, että tulee uudelleen torjutuksi.

Rautava muistuttaa, että kiusaamisella voi olla vaikutuksensa myös parisuhteisiin: miten ihmeessä voi – tai edes uskaltaa – luottaa toiseen ihmiseen?

Pilkka voi jäädä soimaan korviin

Kiusaaminen voi vaikuttaa itsetuntoon musertavalla tavalla. Aikuisiässä kiusatuilla esiintyy luottamuksen puutetta ihmissuhteissa, kasvanut riski tulla kiusatuksi työelämässä sekä etenkin pojilla läheisyyden pelkoa seurustelusuhteissa.

– Kaikki ikävät kommentit, pilkkanimet ja arvostelut, mitä on joskus kuullut, voivat soida edelleen päässä, aikuisenakin, Rautava kuvailee.

– Myös ryhmän ulkopuolelle jättäminen on kiusaamisen muoto: jos sinulla on se kokemus, ettei sinua oteta mukaan ja ettet kelpaa porukkaan, kyllä se on itsetuntoa syvästi haavoittava kokemus, jolla voi olla erittäin pitkäaikaiset vaikutukset.

Kiusaamisen aiheuttamat traumat, pelkotilat ja tunnelukot voivat aiheuttaa vasta myöhemmällä iällä selittämätöntä pahaa oloa ja masennusta.

– Tästä syystä olisi tärkeää kertoa koulussa, mitä kaikkea kiusaamisesta voi seurata. Se voi todella ratkaisevalla tavalla vaikuttaa ihmisen elämään ja hänen tulevaisuuteensa.

Lisätietoa: Lasten ja nuorten puhelin, netti ja chat

Lasten ja nuorten puhelimeen voi soittaa maksutta koko maassa joka päivä. Puhelimen toisessa päässä on koulutettu vapaaehtoinen aikuinen, jolla on aikaa kuunnella.

Millaiset jäljet kiusaaminen jättää?

Sosiaalisessa mediassa on jo vuosia kiertänyt viestiketju kiusaamisen vaikutuksista, jota on yritetty selittää lapsille metaforallisella keinolla. Viestiä on kehotettu jakamaan myös muille.

Kuinka selitämme lapsillemme mitä kiusaaminen on? Eräs opettaja New Yorkissa teki seuraavasti luokalleen. Hän pyysi heitä tekemään seuraavan harjoituksen:

Lapset saivat kukin oman paperiarkkinsa. Sitten heitä pyydettiin rypistämään se mytyksi, polkemaan ja lyömään sitä, mutta ei kuitenkaan repimään paloiksi. Sen jälkeen hän pyysi lapsia oikaisemaan paperin ja katsomaan, kuinka likainen ja täynnä jälkiä ja taitteita paperiarkki oli.

Sitten – lapsia käskettiin pyytämään anteeksi paperilta.

”Nuo jäljet eivät milloinkaan häviä, vaikka kuinka yrität poistaa niitä. Se on samaa, mitä kiusaaja tekee muille. Vaikka hän pyytää anteeksi jälkikäteen, arvet eivät ikinä häviä.”

Katso myös: Masennus vaivaa ikäihmisiä

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme