Mainos
Mainos

Miksi naiset puhuvat itsestään niin järkyttävän rumasti? Naiset vastaavat

Juttusarjassa naiset vastaavat joka viikko lukijoiden kysymyksiin liittyen seksiin, ihmissuhteisiin ja muuhun elämään!

"Miksi naiset ovat niin jumalattoman julmia itselleen? Oman naaman ja kehon rääpiminen tuntuu olevan oikea kansallisharrastus. Omille lapsille kyllä opetetaan, että he ovat ihania ja kauniita kaikenkokoisina ja -näköisinä, mutta samalla oman mahan jokaista makkaraa haukutaan suureen ääneen... Ja muut naiset tietysti nyökyttelevät, kuin läskien/ihon/ryppyjen rumuus olisi maailman suurin totuus.

Lehden paasavat itsen hyväksyntää, mutta naiset mollaavat itseään urakalla oikealta ja vasemmalta. Moni ymmärtää, että ruma puhe itselle ei ole hyväksi, mutta silti sama pyörä pyörii vuosikymmenet, kuin naiseuden vakiovarusteisiin kuuluisi määkiä 'mä oon vaan niin läski, taas tuli syötyä liikaa, tää mahakin on niin löllykkä' vähintään kerran joka päivä.

Milloin viimeksi puhuit itsellesi kauniisti? Miksi puhut itsestäsi niin rumasti? Kerro syy, en voi ymmärtää. Eikö koulussa kiusattu tarpeeksi, kun pitää itse vielä jatkaa?" kysyy nimimerkki En tajua teitä.

Näin naiset vastasivat

"Jaa-a, voisin kuvitella että monelle naiselle siitä on vain tullut ns. tapa mollata itseään. Luultavasti se on opittu jostain, kuultu joltain toiselta (ehkä jo vanhemmilta lapsuudessa) ja sen jälkeen katsottu itsekin peiliin ja todettu, että ehkäpä voisi itsekin olla vähän kapeampi vyötärön kohdalta. Se, että kaikki naiset näin tekisivät ja kunnolla itseään ja omaa vartaloaan haukkuisivat, on kuitenkin aika kovaa yleistystä. 'Body-positivity' on aika hurjassa nousussa nykyään, varsinkin nuorempien keskuudessa. Vastausta kirjoittaessa tuli mieleen sellainenkin seikka, että monet saattavat kokea itsensä mollaamisen turvallisemmaksi. Itse katson peiliin tyytyväisenä ja totean että miten on mahdollista olla näin hyvännäköinen. (Minulle on helppoa todeta olevani seksikäs, sillä tiedän sen olevan totta. Ei ehkä kaikkien mielestä, mutta omasta mielestäni, ja se riittää.) Monesti tällainen toteamus kuitenkin koetaan itserakkaaksi, ja sitä paheksutaan. Enemmän näkee paskamyrskyjä postauksissa, missä ollaan ylpeitä omista vartaloista."
– 21, parisuhteessa

"Nykyaika. Tuo nykynaisen pahin vastus. Kyllä nykyään some vaikuttaa niinkin paljon, että miehet etsii sellaista täydellistä kroppaa, ja kiitos somen, se on trimmattu ja rasvaton. Sitten, kun itse olet normaalipainoinen ja niitä 'löllyköitä' löytyy, niin oletkin ihan kaamean läski verrattuna niihin trimmattuihin rasvattomiin ja täydellisiin kroppiin. Ja siitä saat kuulla muodossa 'säkin voisit vaikka urheilla enemmän'. Naiseuden perusperiaatteeseen itsensä haukkuminen ei ehkä kuulu, mutta ehkä me naiset, joilla ei sitä trimmattua kroppaa ole, yritämme vaan ja ainoastaan saada itseämme 'hyväksytyiksi' sillä, että läskeistä puhutaan huomaamattomasti itseään haukkuen ja mollaten. Naisten pitäisi ehkä rohkaistua enemmän tuomaan kurveja ja tavallisuutta enemmän julki kuin haukkua itseään, mutta tämä tosiasia, että nykyaika ajaa niin sanottujen normaalipainoisten yli, on ikävä, mutta tosiasia nykypäivänä."
– 20, parisuhteessa

"Lapsena koulussa kiusattiin ja nimiteltiin rumaksi, jokainen päivä, kuusi vuotta. Yläluokilla se muuttui tuijotteluksi ja naureskeluksi aina kävellessäni ohi. Olin aina viimeinen valinta, oli kyseessä ryhmätyöt tai koululiikunta. En ikinä ollut tarpeeksi hyvä. Herkkänä ihmisenä aloin uskoa tähän, ehkä olinkin niin ruma ja tyhmä, että ansaitsin kaiken sen. Kiusaaminen vääristi ajatuksiani itsestäni, koin olevani se ruma maan matonen joka ansaitsee pilkan. 10-luokalla tyttö kehui kauniiksi, ja olin ymmälläni. Minäkö kaunis? Hän auttoi minua katsomaan itseäni eri tavalla. Tuosta vuodesta eteenpäin olen opetellut ensin hyväksymään 'rumia puoliani', kuten kasvonpiirteeni tai leveät hartiani. Etsin esikuvia, joilla on edes jokin samanlainen ulkoinen piirre kuin minulla, kuten leveä takamus. Itseni hyväksyminen ei käynyt hetkessä, enkä ole vieläkään täysin valmis. Ystävät ja perhe on isossa osassa tätä prosessia. Opettelin ensin pukeutumaan kuten tahdoin, ja seisoin peilin edessä monesti ihmetellen, mikä minussa oli kaunista. Pyörin ja ihmettelin, nauroin, kunnes tajusin. Hymy. Leveä ja aito. Se on ehdottomasti jokaisen naisen paras piirre."
– 24, sinkku​​​​​​​

Mitä olet aina halunnut kysyä naisilta? Kysy – me selvitämme vastauksen

Yhteystiedot:

Täytäthän tietosi kaikkiin kenttiin

Tarvitsetko sähköpostiosoitteen? Hanki Luukku.com-osoite!


***

​​​​​​​

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme