Mainos
Mainos

Minä edestä, minä takaa, minä istun, minä makaan – selfiet eivät kerrokaan itsekeskeisyydestä

Itsensä esiin tyrkyttämistä, narsistisista oman kuvan ihailua vai jotain ihan muuta? Viestinnän tutkija ja mediapsykologian tohtori selittävät omakuvabuumia.

Helsingin yliopiston viestinnän tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Mikko Villi toteaa, että kyseessä on tarttuva ilmiö, eräänlainen kulttuurinen meemi.

– Ihmiset innostuvat, kun muut innostuvat, ja sitten ruvetaan tekemään sitä, mitä muutkin, Villi sanoo.

Mediapsykologian tohtori Tarja Salokoski muistuttaa, että itseilmaisu ja minäkuvan rakentaminen eivät kuitenkaan ole uusi asia, vaan aiemmin vastaavaa oman kuvan brändäystä ja muokkausta on tehty vahvemmin esimerkiksi päiväkirjojen, vaatetuksen tai musiikin avulla. Nykyteknologia ja kehittyneet jakamisen välineet ovat vain muuttaneet ilmiön näkyvämmäksi.

Selfiet voivat tukea nuoren kehitystä

Salokosken mukaan selfiet voivatkin palvella myös tärkeää kehitystehtävää erityisesti nuorten kohdalla. Selfiet ja sosiaalinen media tarjoavat nuorille rakennusalustan identiteetille ja omalle minälle.

Villi ehdottaa, että selfieillä voi olla myös viestinnällinen tehtävä – kuvilla kerrotaan toisille esimerkiksi omasta läsnäolosta.

Suuri osa kuvista ei myös koskaan päädy näkyville, eivätkä Salokoski ja Villi pidä yleistynyttä omakuvakulttuuria osoituksena ihmisten itsekeskeisyyden lisääntymisestä. Salokoski kertoo, että nuorten parantuneen medialukutaidon ansiosta julkaistavat asiat valitaan tarkkaan.

– Se, mitä sosiaalisessa mediassa julkaistaan, on vain osa omaa persoonaa ja osa omaa elämää. Nuoret ja myös aikuiset tekevät valintaa siitä, mitä he haluavat näyttää itsestään ulospäin. Se ei ole ihan täysin yksi yhteen oman identiteetin tai persoonan kanssa, mutta se on ikään kuin sosiaalista vuorovaikutusta muiden kanssa, Salokoski selittää.

Osalla nuorista saattaa olla esimerkiksi Instagramissa kaksi erilaista käyttäjätiliä: yksi julkinen ja toinen yksityinen, rajatumpi tili, jonka seuraajat valitaan tarkasti.

Moraalinen paniikki turhaa

Omakuvien julkaisua on pidetty lähinnä nuorten ja nuorten aikuisten juttuna, mutta myös vanhempien ihmisten julkaisemat selfiet ovat yleistyneet. Villi selittää tätä selfieiden viestinnällisellä tehtävällä.

– Varmasti yhtä lailla iäkkäämmät ihmiset, joilla on kamerapuhelin, voivat sitä omaa läsnäoloaan välittää toisille ottamalla selfien itsestään, vaikka ollessaan retkeilemässä, hän sanoo.

Villi sanoo, että häntä on ärsyttänyt selfie-kulttuurin synnyttämä moraalinen paniikki, joka tuomitsee omakuvien julkaisun turhana itsensä esittelynä. Hän näkee kuitenkin, että kuvilla voi olla myös voimaannuttava puoli, sillä itse otetuissa kuvissa sekä kuvan sisältö että sisällön jakaminen ovat kuvan kohteen vallassa.

– Tämähän on aika poikkeuksellista, koska aikaisemmin useimmat kuvat ihmisistä olivat jonkun muun ottamia. Voimaa ja valtaa on siirtynyt entistä enemmän kuvattavalle.

– On hirveän vaikea nähdä, että se olisi mikään haitallinen ilmiö. Kenenkäänhän ei tarvitse pakolla selfieitä katsoa. Voi totta kai pitää jotenkin itsekeskeisenä ja narsistisenakin ilmiönä, mutta en näe, että se olisi välttämättä se perimmäinen motiivi.

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme