Mainos
Mainos

Miten voi vihata ihmistä, jota rakastaa? Asiantuntija: Aika helposti

Vihaa ja väkivaltaa pidetään usein toistensa synonyymeinä, vaikkeivät ne ole sitä: kaikissa tunteissa on terve puoli ja tuhoava puoli. 

– Kun satuttaa rakasta ihmistä, samalla satuttaa itseään. Se näkyy työssä naisten kanssa, että väkivalta on aina satuttavaa myös itselle, kuvaa Maria Akatemian kouluttaja ja psykologi ja ehkäisevän väkivaltatyön asiantuntija Maria Lindroos.

Maria Akatemiassa autetaan naisia, jotka käyttävät tai pelkää käyttävänsä väkivaltaa. Lindroosin mukaan on varmasti olemassa ääri-ilmiöitä, joissa ihminen ei tunne normaalia häpeää tai syyllisyyttä. Tällöin viha tai muutkaan tunteet eivät ole mukana kuvioissa – kyse on kylmästä vallan tai hallinnan halusta.

Lindroosin mukaan on kiva ajatus, että aina jaksaisi olla rakentava ja keskustella asiallisesti, ilman huutamista. Todellisuudessa se ei kuitenkaan ole mahdollista.

– Ihminen on ihminen ja on varmasti tilanteita, joissa mittari paukahtaa punaiselle ihan yllättäen. Mitä enemmän itseään tiedostaa, sitä vähemmän tulee tunteita siitä, ettei tilanne ole hallinnassa. Ja sitä vähemmän tulee yllättäviä räjähdyksiä, hän sanoo.

– Kaikissa tunteissa on hyvä, terve puoli ja tuhoava puoli. Jos tervettä syyllisyyttä ja häpeää ei koe, ei osaa hakea apua itselleen. . Se on surullista, ja suututtavaakin, kun ihminen ei kanna vastuuta tunteistaan, Lindroos kuvailee.

Väkivaltaisuuden taustalla voi olla aikamoinen kirjo erilaisia tunteita – tai sitten paljon tyhjää.

– Onko väkivaltaisuuden taustalla viha? Toki, jos puhutaan aikuisten välisestä väkivallasta. Usein vihankaltaisia tunteita liittyy aggressioon ja suoraan väkivaltaan, mutta taustalla voi olla myös aika tunteeton maaperä, jossa väkivallalla nimenomaan tavoitellaan valtaa. Eli fyysinen väkivalta on vallankäytön väline. Silloin siihen ei välttämättä suoraan liity sellaisia tunteita, joita nimittäisimme vihaksi, kertoo toiminnanjohtaja Piia Puu Oksanen Naisten linjasta.

Miten voi vihata ihmistä, jota rakastaa?

Väkivallan taustalla voi vihan lisäksi olla turhautumista, voimattomuutta, katkeruuttakin.

– Jos puhutaan pienen lapsen äitiin kohdistamasta väkivallasta, taustalla ei ole tämän tyyppisiä tunteita. Voi ajatella, että lapsen tunneskaala on niin värikäs, että väkivaltaisuuden taustalla voi olla pettymys tai muu tällainen syy, Puu Oksanen jatkaa.

Kun puhutaan puhtaasta tunnekielestä, kuten viha, kyseessä ei ole huono asia.

– On aika massiivisesti sellaista tutkimusaineistoa, joka kertoo sitä, että vihan tunteet liittyvät aika vahvasti erillisyyteen. Haluaa erottautua ja olla erillinen henkilö. Ihmisellä on tarve olla oma yksilönsä. Viha on joskus välttämätöntä omien ääriviivojen piirtämiseen, Oksanen kuvailee.

– Tällaisesta vihasta puhutaan usein silloin, kun puhutaan lapsista. Esimerkiksi uhmaikään liittyy vihaa.

Entäs, kun puhutaan parisuhteesta? Miten voi vihata ihmistä, jota muka rakastaa?

– Aika helposti, Puu Oksanen sanoo.

– Jos on kyse normaalista ihmissuhteesta, jossa on kaksi erillistä ihmistä, voi olla ihan tervettä sallia itselleen vihan tunteet. Mutta se, johtaako vihan tunne väkivaltaan, on jo aivan eri keskustelu. Kaikilla tunteilla on oma oikeutuksensa, ja niillä voi olla joku syy: viha voi olla tervettä omien rajojen puolustamista. Viha voi olla esimerkiksi toipumisen edellytys, mutta se, mikä on väkivaltaa ja milloin vihasta haetaan väkivallan oikeutusta, on aivan eri keskustelu. 

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme