Mainos
Mainos

Nuoren romaninaisen koskettava tarina: "Ihmisyys katoaa etnisyyden taakse"

Janita on kohtelias nuori nainen, 21-vuotias helsinkiläinen, valmistunut lähihoitajaksi ja romani. Hänen Facebookissa jakama kokemuksensa kasvamisesta romanilapsena koskettaa ja antaa ajattelemisen aihetta.

Janita Nyman kertoo huomanneensa jo pienenä lapsena, että omassa taustassa on jotain, mikä herättää epäluuloja muissa ihmisissä.

– Periaatteessa romanina kasvaa siihen että tietää, ettei ole samanarvoinen kuin muut ihmiset. Aika varhaisessa vaiheessa jo romanilapsi oppii siihen, miten yhteiskunta määrittelee romanin.

Lapsena Janita törmäsi mannetteluun ja opettajiin, jotka eivät kannustaneet. Hän kertoo kuulevansa kaduilla yhä huutelua ja solvausta. Kaupassa asioidessa hävettää, jos vartijat seuraavat. Vuokra-asunnot ja työpaikat jäävät saamatta, vaikka koulutus ja luottotiedot ovat kunnossa. Janita uskoo syyn löytyvän sukunimestä.

– Ihmisyyteni katoaa etnisen taustani taakse. Minua ei nähdä nuorena aikuisena, eikä naisena. Tavallaan minulla on siis oma tavaramerkki, olen romani, esine tai tavara, ei tunteita tai muutakaan, mikä tekee ihmisestä ihmisen.

"Minua haukutaan sossupummiksi, vaikken ole sosiaalihuollon asiakas. Varkaaksi, vaikken ole varastanut. Tappajaksi, vaikken ole tappanut. Käsketään muuttamaan vaikka Nigeriaan, vaikka Suomi on minun kotimaani. Käsketään kouluttautua ja menemään töihin, vaikka minulla on jo ammatti ja olen työhön valmis." Janita Nymanin kirjoitus Facebookissa 11.3.2015.

Lapsuuden perheen kanssa asiasta ei juuri keskusteltu, vaan Janitan mukaan tajuntaan on ikään kuin iskostunut se, että syrjintä on romaneiden osa. Kerran tosin Janitan äiti soitti poliisille, kun kauppias oli käskenyt vartijoita seuraamaan romaneja. Janita häpesi, ja kauppias saikin sakot syrjinnästä.

– Romaneiden suhtautumisen itseensä pitää muuttua. Ei pidä hyväksyä leimoja. Oma käsitykseni itseäni kohtaan on muuttunut ihan vuodessa. Minun ei tarvitse puristua siihen muottiin, johon minua pakotetaan, Janita pohtii.

Viime kuussa Janita julkaisi Facebookissa kirjoituksen, jossa hän avautui kiusaamisesta ja jatkuvasta taistelusta leimautumista vastaan. Tekstin julkaiseminen vaati tietyn kynnyksen ylittämistä, Janita kuvaa. Se on kuitenkin poikinut rutkasti positiivista palautetta ja tuhat jakoa.

Leimasta voidaan päästä eroon

Janita kertoo tekevänsä tietoisesti töitä sen eteen, että hänet nähtäisiin yksilönä eikä vain yhteisönsä edustajana.

– Vanhempani ovat opettaneet olemaan kaikille kohtelias. Olen tietoisesti murtanut ennakkoluuloja olemalla erityisen iloinen ja hymyilemällä kaikille, että en vain olisi se naama vääränä kulkeva äänekäs romani, joka varastelee, Janita hymähtää.


"Minun on vaikea saada asuntoa, vaikka luottotietoni ovat kunnossa, pystyn maksamaan vuokrani, enkä ole tuhonnut edellistäkään asuntoa. Minusta ei ole tehty valituksia enkä ole saanut häätöä. Niillä ei ole merkitystä. Vain sukunimelläni on painoarvoa. Koska joskus joku romani oli ollut sellainen ja tällainen vuokralainen." Janita Nymanin kirjoitus Facebookissa 11.3.2015.

– Se vaatii todella paljon ihmisenä, että jaksat tehdä koko ajan 110 prosenttia siksi, että sinua ei nähtäisi ennakkoluulojen veroisena. Se provosoi. Ei välttämättä jakseta taistella sitä vastaan. Harvempi näkee, että sitä edes voi muuttaa.

Janita uskoo, että negatiivisesta leimasta voidaan päästä eroon. Hän peräänkuuluttaa tasavertaisuutta ja ammattimaisuutta esimerkiksi opettajilta ja virkamiehiltä. Syrjintään tuijottaminen ei hänestä kannata, vaan tilannetta pitäisi muuttaa esimerkiksi avoimuudella. Hän toivoo, että vaikkapa kouluissa lapset saisivat tilaisuuden kysyä romaneista ja tutustua erilaisiin ihmisiin.

– Toivon, että ei esimerkiksi nähtäisi romanilasta tai nuorta ensisijaisesti romanina. Jos hänellä on ongelmia, niin hänet tulisi nähdä ensisijaisesti nuorena, jolla on ongelmia. Jos taustalla on jokin kulttuurinen asia, joka ajaa siihen tilanteeseen, niin sitten voi miettiä romaniutta. Mutta jos vaikka opiskelun kanssa on ongelmia, ei se johdu siitä, että on romani.


"On tehtävä monin verroin töitä sen eteen että ihminen nähdään yksilönä. Ja valvottava omaa olemistaan ja käytöstään koko ajan, sillä jos tekee pienenkin virheen, se laitetaan heti etnisen taustan piikkiin." Janita Nymanin kirjoitus Facebookissa 11.3.2015.

Janita kirjoittaa olevansa tietoinen esimerkiksi rikollisista romaneista. Hän kertoo tuomitsevansa rikolliset taustaan katsomatta, mutta muistuttaa, ettei voi itse kantaa vastuuta toisten ihmisten valinnoista.
– Minä en voi maksaa loputtomiin, enkä alkuunkaan muiden virheistä. En voi pyytää anteeksi, jos minä en ole vääryyttä tehnyt, Janita kirjoitti julkaisemassaan tekstissä.

Mitä terveisiä hänellä on niille lukijoille, jotka tunnistavat omaavansa ennakkoluuloja romaneita kohtaan?

– Anna ihmiselle tilaa olla ihminen. Ole avoin. Tai älä ainakaan toimi ennakkoluulojesi mukaan, älä anna niille valtaa. Sekin on jo jotain, että ei näytä ennakkoluulojaan ulospäin ja pidättäytyy huutelemasta, Janita toivoo.

– Ei se, että olen romani, tee minusta rikollista. Ja jos olen rikollinen, ei se johdu siitä, että olen romani.

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme