Mainos

Olemassa vain muita varten – läheisriippuvainen unohtaa oman elämänsä

Toisin kuin monet uskovat, läheisriippuvainen ei ole seurustelukumppaniinsa pakonomaisesti ripustautuva ihminen. – Läheisriippuvuutta on meissä kaikissa, joillakin se on vain niin vahvasti elämään vaikuttavaa, että se estää elämästä omaa elämää, tietokirjailija ja teologian tohtori Ben Malinen kuvaa.

– Läheisriippuvuus nousi esille tehdessäni väitöskirjaa suomalaisten häpeän ilmenemisestä ja syntymekanismeista. Monet väitöskirjani tutkittavista kokivat, etteivät he pystyneet itse vaikuttamaan omaan elämäänsä haluamallaan tavalla. He kokivat elävänsä ikään kuin ulkoa ohjautuen, täyttäen toisten vaatimuksia ja toiveita. Heidän elämänsä tuntui menevän keskittyessä toisiin, kun samalla oma elämä tuntui jäävän elämättä, tietokirjailija ja teologian tohtori Ben Malinen kuvaa.

Malinen päätti kirjoittaa aiheesta. Syntyi teos Taakkana läheisriippuvuus. Kenen elämää elät?.

Läheisriippuvuutta on meissä kaikissa

Toisin kuin monet uskovat, läheisriippuvainen ei ole seurustelukumppaniinsa pakonomaisesti ripustautuva nainen tai mies.

– Läheisriippuvainen ei ole läheskään aina ihmistä, joka tarrautuu jokaiseen ihmissuhteeseen tai sellaista, joka ei kestä olla ja elää yksin. Toisiin takertuvaa ja toisissa riippuvalla on yleensä muunlaista ongelmaa, kuten vaikkapa yksinäisyyden tuomaa ahdistuneisuutta. Läheisriippuvainen on ihan tavallinen, usein mukava ja hyvää ja helppoa seuraa. Läheisriippuvuutta on meissä kaikissa, joillakin se on vain niin vahvasti elämään vaikuttavaa, että se estää elämästä omaa elämää, Malinen kuvaa.

Jo lapsuudessaan läheisriippuvuudesta kärsivä on saanut huomiota olemalla olemassa muita varten. Kun on kiltti ja auttavainen ja kuuntelee muita, saa rakkautta ja hyväksyntää.

– Oppiessaan täyttämään muiden tarpeet ja toiveet läheisriippuvainen unohtaa oman elämänsä. Hän ei pian edes tiedä, mitä hän haluaisi tai mikä olisi hänelle tarpeen. Hän ei pysty vetämään omia rajoja, vaan on ennen kaikkea muita varten. Hän suostuu olemaan muita varten silloinkin, kun hän itse tarvitsisi omaa aikaa tai kun hänellä itsellään olisi omia menoja, Malinen kuvailee.

Sisällä kaihertaa

Kaipaatko muuttoapua? Kuskia keskellä yötä? Lastenvahtia koko viikonlopuksi? Läheisriippuvainen suostuu, koska ei uskalla sanoa ei.

– Läheisriippuvainen ei halua riskeerata ystävyyttä ja yhteyttä kieltäytymällä, vaan suostuu mieluummin joustamaan omasta hyvästään. Usein läheisriippuvainen ei edes tiedä tekevänsä näin, vaan hän kokee, että tämä on juuri se, mitä hän haluaa tehdä. Toisaalta se on tottakin, sillä tällä tavalla hän saa kokemuksen omasta tärkeydestä ja samalla se antaa elämälle tarvittavaa sisältöä.

Läheisriippuvainen ei välttämättä ole huonolla itsetunnolla varustettu kynnysmatto. Hän voi olla myös vahvan itsetunnon omaava, hyvin elämässä pärjäävä ja aktiivista sosiaalista elämää elävä henkilö.

– Hänen on kuitenkin vaikea vetää rajoja läheisissä ihmissuhteissa ja työelämässä. Hyväksynnän saamisen toivossa hän suostuu tekemään sellaistakin, mistä ei-läheisriippuvat kieltäytyisivät. Läheisriippuvaisella voi olla heikko itsetunto, jolloin muutkin näkevät hänen läheisriippuvuutensa ja hyväksynnänhakemisensa. Hänellä voi olla myös näennäisesti vahva itsetunto, jolloin näyttää menestyvältä ja pärjäävältä. Sisällä voi kuitenkin kaihertaa oma epävarmuus ja pelko siitä, ettei hän kuitenkaan riitä eikä kelpaa muille, Malinen selittää.

Sinällään normaaleja

Työelämässä läheisriippuvuus johtaa työuupumiseen, koska läheisriippuvainen ei voi sanoa "ei". Päinvastoin – hänen täytyy jatkuvasti ylittää itsensä ja tienata muiden hyväksyntä.

– Läheisriippuvuuden piirteet ovat sinällään normaaleja ja ihmisyyteen kuuluvia. Jokaisella meistä on halua kuunnella, auttaa ja palvella muita. Ilman tätä ominaisuutta ihminen oli itsekäs ja täysin narsistinen. Tiettyyn rajaan saakka läheisriippuvuus on hyväksi, Malinen sanoo.

Ongelmia syntyy vasta, kun ihminen luopuu omasta elämästään, toiveistaan ja haluistaan. Itsenäisyyttäkään ei enää ole.

– Silloin, kun isä tai äiti kokevat tärkeimmäksi tehtäväkseen olla 24 tuntia vuorokaudessa aikuisten lastensa käytettävissä, on kyse jo läheisriippuvuudesta. Silloin kun auttamisammatissa oleva ei pysty erottamaan työminäänsä vapaaminästä, vaan on valmiina vastaamaan jokaiseen työkutsuun 24 tuntia vuorokaudessa, ollaan jo liian pitkällä.


Lue myös:


Maria Aarnio, maria.aarnio(at)mtv.fi

Uusimmat: Lifestyle

Huumori

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot