Mainos
Mainos

Olemme vastuussa toinen toisistamme! Näin teet ystävänpäivästä vähemmän yksinäisen

Yksinäisyys ei ole ihmisen oma vika, eikä ratkaisun etsiminen ole häpeä. – Jokainen meistä tarvitsee jossain tilanteessa tai asiassa toisten tukea tai apua, ihan jokainen, HelsinkiMission kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grönlund muistuttaa.

"Ystävänpäivänä olen kotona yksin, ilman ainuttakaan ystävää. Näin on ollut koko ikäni, kun kukaan ei välitä."

MTV Lifestylen lukijakyselyssä selvisi, ettei moni vietä ystävänpäivää siitä yksinkertaisesta syystä, ettei ystäviä ei ole. HelsinkiMission kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grönlund muistuttaa, ettei yksinäisyys ole ihmisen oma vika.

– Yksinäisyys ei tarkoita, ettei joku voisi välittää. Usein yksinäisyyden taustalla on huonoa tuuria ja epäonnisia sattumia. Ehkä jotakuta voi auttaa se tieto, että todella moni muukin viettää ystävänpäivää yksin – samoin kuin joulua, lomia ja muita juhlia, Grönlund sanoo.

Se, että yksinäisyys on hyvin yleistä, tarkoittaa kääntäen myös sitä, että potentiaalisia ystävää etsiviä kavereita on paljon. Ongelmaksi syntyykin toisen ihmisen kohtaaminen. Mistä ystäviä oikein löytää?

– Rohkaisen hakeutumaan harrastuspiireihin ja järjestöjen toimintaan, monenlaista on tarjolla, missä voi tutustua uusiin ihmisiin ja nauttia toisten seurasta ja yhdessä tekemisestä. Jos kynnys lähtemiseen tuntuu korkealta tai yksinäisyys masentaa, kannattaa hakeutua esimerkiksi järjestöjen keskusteluavun piiriin. Siksi palveluita on, että niitä käytettäisiin. Ei ole mitään syytä, miksi pitäisi sinnitellä yksin, Grönlund sanoo.

– Ei ole häpeä etsiä ratkaisua tai tukea yksinäisyyteen. Jokainen meistä tarvitsee jossain tilanteessa tai asiassa toisten tukea tai apua, ihan jokainen.

Näin saat apua yksinäisyyteen

"En vietä ystävänpäivää, koska ei ole ystävää, jonka kanssa kyseistä päivää viettäisi. En ole koskaan viettänyt saati saanut ystävänpäiväkorttia tai muuta vastaavaa, vaikka olen itse moniakin muistanut - muulloinkin. Aina joku toinen on ollut sopivampi ja kavereillakin on kumppanit, joiden kanssa kyseistä päivää ehkä viettävät. Joukkoon ei mahdu, koska on se yksinäinen, jolle saa aina antaa kaverikortin ja unohtaa."

Yksinäisyyden selättäminen kysyy voimavaroja yksinäiseltä itseltään. Grönlund kannustaa hankkiutumaan ulos asunnosta ja suuntaamaan harrastuspiireihin, järjestöihin ja seurakunnan tapahtumiin.

– Jos kyseessä on ikäihminen, jonka on vaikeaa lähteä kotoa etsimään seuraa, voi pyytää järjestöiltä ja seurakunnilta vapaaehtoista käymään. Vapaaehtoiset haluavat tavata senioreja, suhde on vastavuoroinen, eikä pyytämistä tarvitse arastella.

Esimerkiksi HelsinkiMissiolla on ikäihmisille tarkoitettu Aamukorva-puhelin, johon voi soittaa aamun yksinäisinä tunteina, sekä tukihenkilötoimintaa Punaisen Ristin kautta Suomessa puolestaan toimii noin 8000 vapaaehtoista ystävää.

– Jos yksinäisyys todella painaa ja toisten luo hakeutuminen tuntuu vaikealta, asiasta voi myös keskustella ammattilaisen kanssa. Esimerkiksi järjestöistä ja seurakunnista saa ammattilaisten tukea ja neuvoa eteenpäin. Netistä löytyy kättä pidempää, mutta sinne ei kannata unohtua, vaan etsiytyä myös konkreettisesti toisten ihmisten pariin, Grönlund toteaa.

Toimeen kannattaa ryhtyä jo etukäteen: paikallisilta seurakunnilta ja järjestöiltä voi tiedustella ystävänpäivän tapahtumista ja kohtaamisista. Esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset järjestävät ystävänpäivänä tapahtumia eri puolilla Suomea.

– Erilaiset puhelimet päivystävät, jos kaipaa juttuseuraa tai yksinolo masentaa mieltä. Suomalaisessa kulttuurissa ystävänpäivän vietossa ei ole kovin vakiintuneita muotoja, eikä se suuresti poikkea tavallisesta päivästä.

Yksi neuvo on ylitse muiden.

– Tärkein asia on, että yksinäisyyttä ei tarvitse hävetä eikä varsinkaan sitä, että pyytää seuraa. Jokainen ihminen tarvitsee toisia, kynnyksen ottaa yhteyttä esimerkiksi järjestöön ei tarvitsisi olla korkea.

Kaikki yhdessä auttamaan

"Ystävänpäivänä istun himassa, kuten muinakin päivinä – yksin."

Jos et itse kärsi yksinäisyydestä, voit auttaa niitä, jotka kärsivät. Grönlund kehottaa pitämään silmät auki ja auttamaan pienillä teoilla: tarjoudu lastenhoitoavuksi ja keskustelukumppaniksi, soita mummollesi tai tädillesi jouluna tai ystävänpäivänä, kun hän kaipaa juttuseuraa eniten.

– Jos lähipiirissä on ihminen, jonka epäilee kärsivän yksinäisyydestä, hänelle voi siis tarjota seuraansa, kutsua kylään, soittaa, ja ehdottaa järjestöjen palveluita, jos tuntuu, että yksinäisyys masentaa Grönlund toteaa.

– Ja vaikka omassa rapussa asuvalta seniorilta voi ohimennen kysyä, tarvitseeko hän apua kauppakäynneissä nyt, kun on liukasta tai loskaista. Kyse on siis pitkälti toimintakulttuurista, joka on meidän kaikkien ylläpitämää. Viranomaiset yksin eivät voi poistaa yksinäisyyttä, vaan olemme vastuussa toinen toisistamme.

Apua yksinäisyyteen täältä!

Helsinkimissio.fi – tukea nuorille, vanhoille, perheille, kaikille!

Oleystava.fi – SPR:n sivu, hae ystäväksi tai ano ystävää itsellesi!

Mielenterveysseura.fi sekä MTKL.fi – tukea ja tietoa yksinäisyyden kanssa pärjäämiseen.

Mll.fi – Mannerheimin Lastensuojeluliitto, apua nuorelle ja vanhemmille.

Nyyti.fi – tukea ja neuvoja opiskelijalle.


Lue myös:

Video: Urheiluseura estää nuoria syrjäytymästä


Maria Aarnio, maria.aarnio(at)mtv.fi

Kursivoidut kohdat ovat MTV Lifestylen lukijoiden kertomuksia.

Osittainen lähde: oleystava.fi

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot