Mainos
Mainos

Onko sinua haukuttu haaveilijaksi? Nyt voit iskeä takaisin – unelmoijat ovatkin muita älykkäämpiä

Ne, jotka kertoivat unelmoivansa usein, saivat parempia tuloksia älykkyys- ja luovuustesteissä.

Kaikki, joita on joskus soimattu liiallisiksi haaveilijoiksi ja unelmoijiksi, voivat nyt iskeä takaisin. Taipumus unelmointiin voi kertoa älykkyydestä, kirjoittaa Georgia Techin News Center -sivusto.

Yhdysvaltain Georgiassa sijaitsevan Institute of Technologyn selvityksen mukaan esimerkiksi kokouksissa tapahtuva mielen harhaileminen ei olekaan pahasta. Unelmointi voi olla merkki älystä ja luovuudesta.

Tutkijat kuvasivat yli sadan ihmisen aivoja magneettikuvauslaitteella. Kuvattujen tuli keskittyä yhteen, paikallaan olevaan pisteeseen viiden minuutin ajan. Koehenkilöiden luovuutta ja älyä mitattiin erilaisin testein; lisäksi he vastasivat kyselyyn siitä, miten paljon heidän ajatuksensa niin sanotusti harhailevat arkielämässä.

Ne, jotka kertoivat unelmoivansa usein, saivat parempia tuloksia älykkyys- ja luovuustesteissä. Kuvauksissa heidän aivonsa määriteltiin tehokkaammiksi.

– Ihmisillä, joilla on tehokkaat aivot, saattaa olla liikaa aviokapasiteettia, jotta he voisivat estää aivojaan harhailemasta, tutkimusta tehnyt psykologian professori Eric Schumacher kommentoi.

– Ihmiset yleensä ajattelevat, että mielen harhaileminen on jotakin pahaa. Sitä yrittää keskittyä, eikä kykene. Tutkimusaineistomme pitää yhtä sen ajatuksen kanssa, ettei tällainen (ajatusmalli) aina ole totuus. Joillain ihmisillä on tehokkaammat aivot.

Tehokkailla aivoilla on enemmän ajattelukapasiteettia, ja siksi mieli saattaa helppojen tehtävien aikana lähteä harhailemaan. Aivojen tehosta voi kertoa esimerkiksi se, että voit harhautua pois keskustelusta ja palata siihen myöhemmin, ja ymmärrät silti aiheen tärkeimmät pointit.

Schumacherille tulokset toivat mieleen "hajamielisen professorin", joka on nero, mutta myös hieman "pihalla". Myöhemmissä tutkimuksissa voitaisiin pureutua esimerkkisi siihen, milloin unelmointi on haitallista, ja milloin siitä on hyötyä.

Tutkimus julkaistiin Neuropsychologia-lehdessä.

***


Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme