Mainos
Mainos

Pääsiäisnoidat ja pääsiäistaiat – lue kiehtovat legendat!

Palmusunnuntai, malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai, sukkasunnuntai... Pääsiäisnoidilla on sesonkiaika.

Siirtymäajoilla on ollut omat riittinsä joka yhteisössä, joilla on haluttu varmistaa elämän jatkuminen toivottuun suuntaan uudessakin vaiheessa. Vuodenkiertoon liittyvät taitekohdat ovat aina olleet tärkeimpiä ja voimakkaimpia yhteisöllisiä siirtymäkohtia, onhan ihmisten elanto ollut konkreettisesti kulloisenkin sadon varassa.

Varsinkaan keväällä ei ole uskallettu jättää mitään sattuman varaan, vaan kylvön ja edelleen uuden sadon saaminen on haluttu varmistaa kaikin mahdollisin keinoin.

Pakanalliseen aikaan myös Suomessa vietettiin tässä tarkoituksessa vähän kevätpäiväntasauksen jälkeen ajoittuvaa erityistä kevätjuhlaa monine riitteineen.

Jumalattaren lahjat

Kristinuskon myötä samoihin aikoihin osunut Kristuksen ylösnousemusta julistanut pääsiäinen korvasi sen. Pääsiäinen istuukin hyvin kevätpäiväntasauksen ajan juhlallisuuksien jatkajaksi, sillä molemmissa juhlitaan muun muassa valon ja elämän voittoa pimeästä ja kuolemasta.

Muutamat aikaisemmista juhlatavoista jäivät edelleen käyttöön kristityssäkin juhlassa, osa sellaisinaan, osa muokattuina.

Esimerkiksi pääsiäisjänikset eli puput viittaavat alun alkaen anglosaksiseen hedelmällisyyden jumalattareen Ostaraan (mistä nimestä on sittemmin kehittynyt englannin kielen pääsiäistä tarkoittava sana "Easter"). Hänen uskottiin vierailevan maan päällä jäniksen muodossa keväisen nimikkojuhlansa aattona ja munivan palvojilleen värillisiä munia hedelmällisyyden symbolina. Tässä siis pupujen ja iloisenkirjavien suklaamunien kauimmaiset juuret! Kristillisessä perinteessä muna puolestaan on ylösnousemisen vertauskuva, sisältyyhän munaan uusi elämä.

Munasta kuoriutuva keltainen tipu jatkaa samaa merkitysketjua. Vihreä ruoho ja pajunkissat viittaavat nekin kevään kasvuvoimaan ja uuteen elämään.

Noita saa sukupuolen

Pääsiäiseen on liittynyt erityisen paljon kansantapoja, joista osa sisältää myös taikauskon aineksia. Esimerkiksi Pohjanmaalla edelleen poltettavien pääsiäiskokkojen eli pääsiäisvalkeiden alkuperäisenä tarkoituksena oli pelottaa pois pahantahtoiset noidat, "trullit", joitten uskottiin olevan liikkeellä erityisesti pitkänperjantain aikaan Kristuksen kuoltua.

Noitien uskottiin voivan vaikuttaa epäedullisesti erityisesti talolle elintärkeän karjan menestykseen. Jos ne pääsivät iskemään, lehmät pysyivät seuraavana talvena ummessa tai menehtyivät outoihin tauteihin. Talonväellekin noidat saattoivat aiheuttaa monenlaista harmia.

Alkujaan noidat saattoivat olla ihmisten mielissä yhtä hyvin miehiä kuin naisiakin, mutta muun maailman tapaan meilläkin noitasyytökset alkoivat pikkuhiljaa kohdistua enimmäkseen yksineläviin vanhempiin naisiin, joilla ei ikään kuin ollut luonnollista paikkaa yhteisössä. Niinpä "noita" tarkentui "noita-akaksi".

Kahvipannu ja muut tykötarpeet

Vanhojen naisten helmasynti, mieltymys kahviin, lisäsi myöhemmin ajatuksen kahvipannusta aina mukana olevana noitienkin tarvekaluna.

Noidat pystyivät toimimaan erityisen mahdikkaasti vain pari päivää juuri ennen pääsiäispäivää, ennen kuin elämän voimat jälleen voittaisivat. Niinpä heille piti kehittää mielikuvissa nopea ja äänetön kulkuväline – luudanvarsi. Kiiluvasilmäinen kissa, joka yltiöitsenäisenä yöeläimenä oli jo valmiiksi epäilyttävä, yhdistettiin sekin pahuuden voimiin, varsinkin kun monella yksinelävällä vanhalla naisella oli tietysti jo valmiiksi sellainen pitämässä hiiriä kurissa. Yhdistelmä noita, luuta, kahvipannu ja kissa oli syntynyt!

Nykyisin noidat ovat menneet iloisesti sekaisin kristillisten perinteiden kanssa. Palmusunnuntaina kiertävät virpojat ovat pukeutuneet noidiksi, ja he haluavat "palkkansa" heti. Ei enää puhettakaan siitä, että munat tai muuta namuset haettaisiin vasta pääsiäispäivänä.

Pääsiäisen taikaa

Kautta koko Suomen on uskottu auringon tanssivan pääsiäisaamuna. Tämän on ajateltu olevan hyvän vuodentulon enne, mihin on usein liitetty myös erilaisia taikoja sadon onnistumiseksi.

Pohjanmaalla lapset oli ennen tapana piiskata pitkänäperjantaina Kristuksen kärsimisen muistoksi. Sopii kyllä kysyä, miksi aikuiset eivät katsoneet tarpeelliseksi piiskata myös toisiaan ja mitä lastensuojelulaki nykyisin sanoisi moisesta traditiosta?

Etelä-Karjalassa, Länsi-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa oli puolestaan pitkään perinteenä kiertää kylän kaikki talot herättäen ihmiset ruokopilleillä, torvilla ja karjankelloilla pääsiäisyönä puolenyön jälkeen. Soittimien piti olla paimenten soittimia, sillä näin loitsittiin karjalle menestystä ja pidettiin pedot poissa metsistä karjaa raatelemasta seuraavana kesänä. Taikojen tepsimiseksi soittajat piti vielä varmemmaksi vakuudeksi yrittää kastella viskaamalla näiden päälle vettä.


AVA

Teksti: Hanna Myllys

Kuvat: Shutterstock

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme