Mainos
Mainos

Pidätkö kissavideoista, otitko juuri selfien? Tällaiset ilmiöt saavat ihmiset hullaantumaan

Ilmiö on asia, kuva tai tarina, joka tavoittelee ihmistä monesta eri suunnasta samaan aikaan. Ilmiö usein huvittava, hauska ja viihdyttävä asia. Kuitenkin myös ikävä asia voi olla ilmiö.

Kaikki puhuvat niistä. Niitä on netissä. Ne ovat videoita, kuvia tai vaikkapa ruokailutapoja.

"Ne" ovat ilmiöitä. Mutta mikä itse asiassa on ilmiö?

Netti-ilmiöiden sanastoa

Tubettaja

Henkilö, joka tekee sisältöä YouTube-videopalveluun

Bloggaaja/bloggari

Henkilö, joka kirjoittaa blogia.

Instaaja

Henkilö, joka on Instagramissa.

Selfie

Itse otettu omakuva. Selfie otetaan yleensä älypuhelimella ja ladataan esimerkiksi Instagramiin. Suomessa käytetään myös termiä "meitsie".

Belfie

Selfien serkku, peppuselfie.

Meemi

Sanaa "meemi" käytetään usein netti-ilmiöistä. Meemi voi olla kuva tai video, joka leviää käyttäjältä toiselle ja saavuttaa nopeasti suuren suosion.


Ilmiö: Kissameemit. Kuvakaappaus Lolcats.comista.

Ilmiö on asia, kuva tai tarina, joka tulee ihmisen tietoisuuteen monesta eri suunnasta samaan aikaan. Näin ilmiötä luonnehtii Inna-Pirjetta Lahti, kohtaamistoimisto Innastuksen perustaja ja toimitusjohtaja.

– Ilmiö syntyy ensin hiljaisina signaaleina. Se vahvistuu, kun eri tahoilta tulevat signaalit kohtaavat esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, Lahti sanoo.

– Syy siihen, miksi sosiaalinen media ja sosiaalisen median vaikuttajat, eli bloggaajat, tubettajat ja instaajat ovat ilmiöiden vahvoja synnyttäjiä on se, että kuluttajat mieltävät heidän vähän kuin kavereikseen. Suosittelun voima luo sen, että ilmiö kasvaa hyvin nopeasti suuriin mittasuhteisiin, Lahti sanoo.

Yrittäjä ja kirjailija Lauri Hilliaho puolestaan kuvaa ilmiötä tapahtumien joukoksi, joka alkaa huomiota herättävästä asiasta.

– Ilmiö herättää huomiota ja puhetta. Se saa ihmiset toimimaan niin, että muut havaitsevat, että jotakin on tekeillä, Hilliaho kuvailee.

Kaikille ilmiöille yhteistä on tarina, joka saa ihmiset pauloihinsa. Se voi ihastuttaa tai vihastuttaa. Ilmiö myös johtaa toimintaan: se saa ihmisen jakamaan tarinaa tai kertomaan siitä oman versionsa, jolloin ilmiö leviää.

– Ilmiössä olennaista on, että ihmiset vapaaehtoisesti tarinoivat siitä, kertovat sitä eteenpäin. Jos tätä verrataan markkinointiin, ilmiö syntyy, kun ihminen itse alkaa kertoa asioita eteenpäin, kuvaa Johanna Puolitaival, viestinnän opiskelija ja kirjailija.

Hilliaho ja Puolitaival ovat kirjoittaneet ilmiöistä teoksen Ilmiön kaava. Kirjassa tutkitaan, mitä ilmiöt ovat, miten ne syntyvät ja miten niitä voi rakentaa.

Suurimmat ilmiöt ovat yleensä positiivisia

Pop-up store. Kissakuvat, Harlem Shake, lankutus. Belfie. Selfiekeppi!

Ilmiön rakentamisen perimmäinen tarkoitus on tehdä aiheesta näkyvä ja erottuva. Parhaiten onnistuvat ne ilmiöt, jotka yhdistelevät ihmisjoukoille annettuja lupauksia uudella tavalla tai vastaavat ihmisten tarpeisiin odottamattomilla keinoilla. Esimerkiksi Ikea yhdisti designin halpatavaraan, ja Tamagotchit tekivät elektroniikasta hoivattavaa.

Ilmiö usein huvittava, hauska ja viihdyttävä asia. Kuitenkin myös ikävä asia voi olla ilmiö.

– Olemassa on paljon vihailmiöitä ja todella aggressiivisia ilmiöitä. Negatiiviset tunteet ovat hyvin vahvoja. Monet ilmiöt, jotka itsessään ovat positiivisia, hyödyntävät negatiivisuuden voimaa, Puolitaival kuvaa.

– Yksi hyvistä keinoista luoda tunteita on se, että asialla tai ihmisellä on vastustaja. Vastustetaan vaikkapa kylmää markkina-ajattelua. Monissa dieeteissä on selkeänä vihollisena lihavuus ja laiskuus, hän jatkaa. 

Suurimmat ilmiöt ovat kuitenkin yleensä positiivisia.

– Ilmiössä täytyy olla joko selkeä hyödyllisyys- tai viihdyttävyysnäkökulma, jotta ihminen haluaa asian jakaa, Inna-Pirjetta Lahti sanoo.

– Ilmiöstä löytyy selkeää hyötyä esimerkiksi videon katsojalle: kun minä jaan tämän videon, annan tätä hyötyä ystävilleni. Tai sitten kyseessä on elämys: tässä on niin upea kuva revontulista, että haluan ehdottomasti jakaa sen. Tämä on niin hauska vitsi, että poikani ja hänen kaverinsakin jaksavat nauraa sille, Lahti sanoo.

Johanna Puolitaipaleen mukaan ihmiset liittävät itsensä mielellään hauskaan asiaan, joka luo heistä positiivista ja hauskaa mielikuvaa: katso, minäkin jaoin tämän hauskan videon, joka on nyt in!

– Tarinointi perustuu paljon siihen, että ihminen haluaa linkittyä johonkin ja rakentaa omaa identiteettiään tarinoinnilla, Puolitaival sanoo.

Kiihottavat tunteet ajavat ihmisiä

Ihminen on luonnostaan arvaamaton. Siksi onkin vaikeaa arvioida, miten taviksen saa innostumaan ja jakamaan kuvaa, tapahtumaa tai muuta viestiä.

– Jos ajatellaan blogi- tai videomarkkinointia ja videoiden syntyä ilmiönä, ilmiö selkeästi vahvistuu, kun mukaan tulee kaupallinen kulma, Lahti sanoo.

Tutkimusten mukaan erilaiset kiihottavat tunteet, kuten voimakas riemu, hämmästys, viha tai kiukku, ajavat ihmisiä toimimaan, kuvaa Hilliaho.

– Jos jokin on epäoikeudenmukaista, siitä voi nopeasti tulla iso skandaali. Surullisuudesta tai tyytyväisyydestä harvemmin tulee kovin laajoja ilmiöitä. Ihmisillä ei ole tarvetta jakaa sellaista tunnetta, Hilliaho kuvaa.

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme