Mainos
Mainos

Rakkaus voi säilyä suhteessa koko loppuiän ajan

Koko loppuelämän kestävä rakkaus on parisuhdeterapeutti Keijo Markovan mukaan mahdollista, mutta se edellyttää kipupisteiden kohtaamista sekä kumppanin näkemistä, hyväksymistä ja rakastamista kokonaisena.

Parisuhteisiin kuuluu hyviä ja huonoja aikoja. Se, onko suhteesta kestämään pitkässä juoksussa, riippuu monista eri asioista. Parisuhdeterapeutti Keijo Markova Väestöliitosta sanoo, että rakastuminen muistuttaa monella tavalla vauvan suhdetta vanhempiin.

– Ihailu ja rakkaus, joita vauva saa vanhemmiltaan, ovat aivan välttämättömyys vauvan tunneaivojen kehitykselle. Kun rakastan, niin tapahtuu täsmälleen sama ilmiö. Peilaan toista ja mietin, miten uskomatonta, että noin ihana ihminen maailmassa onkaan ja toinen miettii aivan samoja asioita. Tästä tulee eräänlainen hyväksynnän, rakkauden ja hyvän olon positiivinen kehä. Ihminen kaipaa rakkautta ja ihailua, Markova sanoo.

Toisen lähelle ei voi päästä koskettamatta kipupisteitä

Mikseivät rakastuminen ja ihailu voi kuitenkaan jatkua ikuisesti? Markova sanoo, ettei toisen lähelle voi mennä koskettamatta toisen kipupisteitä. Hän selventää, että kipupisteet ovat myös ikään kuin suhteen kasvupisteitä.

– Koskettaessamme toistemme kipupisteitä saattaa tulla sellainen tunne, että "Eihän tämä tunnukaan siltä, miltä tämän piti tuntua ja et sä olekaan sitä, mitä mä luulin sun olevan".

– Ensimmäinen vaihtoehto on erota. Toinen vaihtoehto on, että kärvistellään tässä jutussa. Kolmas vaihtoehto on mennä tämän kipuvyöhykkeen läpi ja saada yhteys niihin oman itsen syrjään pantuihin puoliin, jotka on pannut sivuun pärjätäkseen maailmassa, tulla näkyväksi itselle ja toiselle, Markova sanoo.

Riidan alla olevat tunteet kannattaa selvittää

Pariskunnat voivat oppia itse hoitamaan suhdettaan ja käsittelemään pienempiä konflikteja. Markovan mukaan tällöin olisi tärkeää oppia kysymään puolison pohjimmaisista tunteista. Ihmisillä on niin sanottuja sekundääri- ja primääritunteita. Kriisin sattuessa esimerkiksi viha on yleensä sekundääri- eli suojatunne. Alla ovat hätä ja huoli, pelko tulla jätetyksi tai ettei toinen rakasta.

– Me kaikki tarvitsemme hyväksyntää, rakkautta ja turvallisuutta. Jos riidellessä pystyisi ikään kuin pysäyttämään sen tilanteen ja toteamaan, että "Me ollaan tässä riidassa, ja sanotaan kaikenlaisia ikäviä juttuja toisillemme, mutta mitä sinä oikeastaan pohjimmiltaan minulta tarvitsisit ja kaipaisit?", Markova selventää.

– Jos minä olisin vaikkapa hirmuisen mustasukkainen aviomies, joka yrittäisi hallita ja laittaisin vaimolleni jatkuvasti tekstiviestejä ja käyttäisin todella rumaa kieltä, niin kyseessä ovat sekundääritunteet. Ne valuvat toisen päälle ja itse asiassa työntävät sitä toista vaan kauemmaksi.

– Jos aviovaimo tällaisessa tilanteessa kysyisi, että mitä sinä pohjimmiltaan pelkäät, niin minä pelkäisin sitä, että sinä jätät minut, olen arvoton, olen paniikissa ja yksin ja ettet haluakaan olla minun kanssani.

Markovan mukaan tällaiset negatiiviset kehät pyritään keskeyttämään myös tunnekeskeisessä pariterapiassa. Tärkeintä on tutkia, mitä pohjalla olevat tarpeet ovat ja saada ilmaistua ne positiivisesti.

Parhaimmillaan parisuhteessa tulee nähdyksi kokonaisena

Markova puhuu mahdollisuudesta tulla nähdyksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi parisuhteessa kokonaan. Tunnekeskeisessä pariterapiassa yritetään löytää juuri näitä uusia kohtaamispintoja psyykkisellä tasolla. Parisuhteessa saatetaan pystyä löytämään uutta pohjaa, jos sivuun pantuihin puoliin saadaan yhteys.

– Että joku näkisi kokonaisen minun ja rakastaisi minua minuna itsenäni. Se on aika uskomaton ajatus, jos päästään tähän, että kumppani rakastaa sinua ihan kokonaisena omana itsenäsi. Tällaisissa tapauksissa toisen rakastaminen on mahdollista koko loppuiän ajan, Markova sanoo.

Lue myös:

AVA / Emmi Maaranen

Kuvat: Shutterstock

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme