Mainos
Mainos

"Siis missä sun mies on?!" Älä puhu näin yksin matkustavalle naiselle

Tällaisia kommentteja yksin matkustava nainen saa!

Muiden naismatkailijoiden tavoin Laurita Gorman tietää, miten käsittämätön ajatus yksin matkustavasta naisesta joillekin on. Gorman jätti työnsä voidakseen matkailla; hän saa matkoillaan usein ennakkoluuloisia ja tuomitsevia kommentteja, koska pitää yksinmatkailusta.

Gorman kirjoittaa kokemuksistaan Huffington Post -lehdessä.

Tällaisia kommentteja yksin matkustava nainen saa!

”Siis matkustat yksin? Ilman poikakaveria tai ystävää?”

Gorman ei omien sanojensa mukaan edes muista, kuinka monta kertaa on kuullut tämän kommentin. Kysymystä sävyttää usein hämmästynyt ilme.

– Jos olisin odottanut, että joku sitoutuu matkaan kanssani, en olisi koskaan lähtenyt kotoa, Gorman kuvaa.

– Yksin matkustaminen on antanut niin paljon kokemuksia, muistoja ja hetkiä, joilla minua ei olisi siunattu, jos minulla olisi ollut ystävän tuoma turva ja varmuus. Yksin matkustaminen on pakottanut aloittamaan keskusteluja tuntemattomien kanssa, ja se on johtanut elinikäisiin ystävyyksiin, Gorman toteaa ja muistuttaa, ettei unelmien todeksi eläminen vaadi poikaystävän olemassaoloa.

”Mutta eikö sinua pelota kamalasti?”

Gormanista kysymys peloista on hyvin mielenkiintoinen, sillä ajoittaiset pelot ja jännityksen hetket eivät estä häntä toteuttamasta itselleen rakkaita asioita. Lisäksi hän kyllä tietää matkailuun liittyvät riskit.

– Joskus muiden kanssa matkustaminen on suurempi uhka. Kanssamatkustaja voi laittaa drinkkiini tyrmäystippoja baarissa, voin yöpyä epäilyttävässä majoituksessa matkatovereideni kanssa vaikka oloni ei ole majapaikassa turvallinen, koska haluamme pysyä yhdessä, tai kanssamatkaaja voi käyttää minua hyväkseen.

Kun ihmiset kysyvät peloista, he yleensä puhuvat omista tunteistaan, joita heijastavat muihin.

– En ole pelokas. Olen innostunut ja intohimoinen, ja minulla on terve määrä varovaisuutta, Gorman sanoo.

”Mitä sinä pakenet?”

Gorman vihaa kysymystä pakenemisesta, koska se on täynnä olettamuksia hänen elämästään ja päätöksistään. Ennen lähtöään maailmalle Gormanilla oli hyvä työpaikka ja oma yritys, jotka hän jätti matkailun vuoksi. Hän ei siis pakene kamalia, kurjia olosuhteita.

– En tajua, miksi pitkään kestävä matkailu synnyttää niin suuria oletuksia elämäni henkilökohtaisista asioista. Juoksen kohti vapautta, haluja, maaleja, unelmia, ja pois arkisuudesta, rutiineista, tylsyydestä ja tavanomaisesta elämästä. Matkustan yksinkertaisesti siksi, että rakastan sitä. Piste.

Ihmiset kysyvät myös, mistä hän "jää paitsi".

– Kotona Kanadassa ei ole mitään, mistä ”jään paitsi", ja itse asiassa minua on siunattu uskomattomalla perheellä ja upeilla ystävillä, joita rakastan ja joiden vuoksi tunnen olevani rikas, Gorman kuvaa.

”Älä mene Intiaan/Thaimaahan/maahan X, se on liian vaarallista!”

Vaikka ihmiset ovat kiinnostuneita Gormanin matkasuunnitelmista, he yleensä aloittavat pelottelun ja matkasuunnitelman perumiskehotukset kuultuaan, minne tämä on matkalla. Esimerkiksi Intiaan matkaaminen on monien mielestä sulaa hulluutta.

– Jokaisella maalla on ongelmansa, eikä mikään paikka ole immuuni rikollisuudelle, hyväksikäytölle tai tragedioille.

Myös Gormanille on tapahtunut matkalla ikäviä asioita, mutta samalla hän muistuttaa, että matkalla kokee myös uskomattomia, kauniita kohtaamisia.

– Pahoja asioita voi tapahtua missä vain, ja minulla on ollut enemmän kamalia ja pelottavia kokemuksia kotonani Kanadassa kuin matkalla.

”Pysy turvassa!”

Vaikka ”pysy turvassa” -kehotus lähteekin hyvää tarkoittavista ajatuksista, se on melko typerä.

– En ole idiootti, ja osaan kyllä olla menemättä juhliin tuntemattomien kanssa, enkä jätä drinkkejäni valvomatta pöydälle. En vaeltele yksin pimeillä kujilla myöhään yöllä, ja osaan olla ottamatta vastaan kyytiä tai yöpaikkaa epäilyttäviltä ihmisiltä, Gorman sanoo.

Vahingon sattuessa Gorman myös kehottaa lopettamaan tiedustelut siitä, miten "matkailija mokasi". Joskus ihminen vain sattuu väärään paikkaan väärään aikaan.

”Oletko naimisissa? Ai mikset?”

– Tätä kysymystä kysytään useammin kuin jätetään kysymättä. Se on uskomattoman ärsyttävää, Gorman kuvaa.

Gorman muistuttaa, ettei hänen henkilökohtainen elämänsä kuulu kenellekään. Niin, miten avioliitto liittyy matkasuunnitelmiin?

”Etkö tunne oloasi yksinäiseksi?”

– Nopea vastaus? Tunnen, joskus, mutta jos olen rehellinen, en kovin usein, Gorman sanoo.

Hän kertoo olevansa introvertti, joka nauttii omasta ajasta.

– En tarvitse muita tuomaan minulle onnea, tekemään oloani hyväksi tai antamaan lupaa olemassaololleni maailmassa. Nautin omasta seurastani nyt, vaikka ennen kaipasin epätoivoisesti seuraa. Kun itsetuntoni kasvoi matkalla, niin kasvoi myös itserakkauteni.

”Sinä olet siis NIIN urhea! Itse en uskaltaisi...”

Gorman  ymmärtää, että naismatkaajan rohkeuden korostaminen on tarkoitettu kehuksi.  Silti osa ihmisistä tuntuu kehuvan häntä, vaikka ajattelee muuta.

– Kun ihmiset sanovat tämän kommentin, sen mukana tulee suurisilmäinen tuijotus ja vakava äänensävy. On selvää, että osa ei pidä minua lainkaan urheana, ennemmin tyhmänä, koska teen mitä teen, koska heidän sanojensa mukaan he eivät ”koskaan tekisi näin”.

Soolomatkailuun ei kuitenkaan tarvita erityistä rohkeutta: urheus kasvaa matkan aikana.

”Sinä olet siis NIIN onnekas!”

Gorman ei pidä itseään erityisen onnekkaana.

– Onni on mielenkiintoinen konsepti, jonka vuoksi uskomme, että onnekkaat asiat yksinkertaisesti ja maagisesti tapahtuvat meille, mutta itse olen eri mieltä. Uskon, että luomme omat kokemuksemme ja sen, mitä annamme maailmalle, saamme jossakin muodossa takaisin, Gorman  sanoo.

– Olenko siis onnekas? Olen tehnyt todella kovasti töitä toteuttaakseni unelmani, eikä se ollut helppoa. Minulla oli kolme työtä, muutin kulutustottumuksiani, minulla ei ollut melkein lainkaan vapaa-aikaa ja uhrasin paljon. Jotkut voivat silti sanoa minua onnekkaaksi ja se on ok, mutta olen vain tavallinen nainen, joka on suuret unelmat, syvät intohimot, päättäväinen mieli ja sielu, joka haluaa todella elää tarkoituksensa  mukaisesti ja tuntea olonsa eläväksi ja inspiroiduksi jokainen päivä.

”Tule jo takaisin kotiin, asetu aloillesi ja hanki kunnon työpaikka ja perhe, kuten me muut.”

Tähän Gormanilla on yksinkertainen vastaus:

– En. Piste.

Hän toivoo, että muut hyväksyisivät hänet samalla tavalla kuin hän hyväksyy muut.

– En ole sellainen nainen, joka kulkee massan mukana, enkä haluakaan olla. En ole nainen, joka tottelee sosiaalisia normeja naisena olemisen suhteen. En ole nainen, joka panee tarpeensa ja toiveensa sivuun, jotta voisi miellyttää muita. En ole nainen, joka elää elämänsä muiden ihmisten tai yhteiskunnan odotusten mukaan, Gorman kuvailee.

Tämänkin kokemukset saat vain Brasiliassa:


Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme