Mainos
Mainos

"Suomalaiset elävät omissa kuutioissaan tuntematta naapureitaan" – yksinäisyys koskettaa monia

Yksinäisyys on tasa-arvoinen kumppani: se iskee kehen tahansa ikään, koulutukseen ja palkkatasoon katsomatta. – Yksinäinen voi olla myös silloin kun on ihmiskontakteja, mutta tuntuu, ettei ole riittävän syvää suhdetta tai ystävyyttä kenenkään kanssa, Henrietta Grönlund HelsinkiMissiosta kuvailee.

Ystävänpäivä. Joulu. Syntymäpäiväjuhlat. Kaikki ihastuttavia, hauskoja ja rentouttavia kokemuksia – paitsi, jos kukaan ei saavu paikalle. Kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grönlund HelsinkiMissiosta kuvaa yksinäisyyttä ehdottomasti liian yleiseksi asiaksi Suomessa.

– Esimerkiksi nuorista jopa kolmannes tuntee itsensä yksinäiseksi. 15/30 Research tutki asiaa HelsinkiMission pyynnöstä vuonna 2012, tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa toimiva Grönlund kuvaa.

Yksinäisyys ei katso ikää tai statusta

Ulkopuolisuutta, kontaktien puutetta ja kokemuksia siitä, ettei kukaan välitä. Kotimaisen tutkimuksen mukaan tätä kaikkea on yksinäisyys. Yhteisvastuu nuorista -hankeryhmä selvitti nuorten yksinäisyyttä vuonna 2013. 70 prosenttia nuorista vastaajista koki, että yksinäisyyteen puututaan liian vähän.

Yksinäisyys ei katso ikää, ihonväriä, koulutusta, palkkapussin sisältöä tai elämäntilannetta. Se on siis suorastaan ikävän tasa-arvoinen. Yksinäisyys voi kuitenkin tuntua entistä rajummalta, jos läheiset ovat kuolleet tai liikuntakyvyttömyys rajoittaa elämää.

– Ikäihmisillä ei ole luontaisia työ- tai kouluyhteisöjä yhtä usein kuin nuoremmilla. Mutta yksinäisyyttä kokevat paljon myös nuoret, joille omat ystävät ja kaveriporukat olisivat erityisen tärkeitä, ja vaikkapa lapsiperheet, joiden verkostot ovat kaukana eikä arjen tukijoita ole, Grönlund sanoo.

Ympärillä pyörivä ihmismassa ei aina riitä karkottamaan yksinäisyyden kokemusta, sillä rakastetuksi ja välitetyksi tulemisen kokemus ei synny pelkästä toisen ihmisen läsnäolosta.

– Huomionarvoista on, että yksinäinen voi olla myös silloin kun on ihmiskontakteja, mutta tuntuu, ettei ole riittävän syvää suhdetta tai ystävyyttä kenenkään kanssa, Grönlund kuvailee.

Kotiin on helppo unohtua

Miksi suomalaiset sitten kärsivät yksinäisyydestä? Grönlundin mukaan syitä on monia, mutta Suomessa on hänen mielestään erityisesti korostunut yksityisyyden ja yksin pärjäämisen kulttuuri.

– Se rakentaa muureja ihmisten väliin. Olemme hiukan hävittäneet luontaista yhteisyyden, välittämisen ja jakamisen kulttuuria ja tapoja. On aika harvinaista ihmiskunnan historiassa, että ihmiset elävät kukin pieni yksikkö, kuten yksittäinen ihminen, perhe tai pariskunta kerrallaan, omassa kuutiossaan tuntematta lähellä asuvia, Grönlund sanoo.

Aivan – tuohan kuulostaa aivan normaalilta kerrostaloelämältä. Moni asuu yksin, eikä ovelta tule kukaan hakemaan.

– Kotiin on helppo unohtua itsekseen, Grönlund muistuttaa.

Mitä yksinäisyydelle voi tehdä? Tässä vinkkejä!

– Mene rohkeasti mukaan harrastustoimintaan! Esimerkiksi järjestöt ja seurakunnat tarjoavat ilmaisia harrastuksia ja kerhoja.

– Uskalla olla ystävä hänelle, jolla ystäviä ei ole. Mene kiusatun puolelle!

– Voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi ystäväksi esimerkiksi Punaiselle Ristille tai HelsinkiMissioon.

– Käytä nettiä tukikeinona, mutta lähde myös ulos asunnostasi. Tutki esimerkiksi nämä nettisivut:

Helsinkimissio.fi – tukea nuorille, vanhoille, perheille, kaikille!

Oleystava.fi – SPR:n sivu, hae ystäväksi tai ano ystävää itsellesi!

Mielenterveysseura.fi sekä MTKL.fi – tukea ja tietoa yksinäisyyden kanssa pärjäämiseen.

Mll.fi – Mannerheimin Lastensuojeluliitto, apua nuorelle ja vanhemmille.

Nyyti.fi – tukea ja neuvoja opiskelijalle.


Lue myös:

Video: Nuorten syrjäytyminen


Maria Aarnio, maria.aarnio(at)mtv.fi

Osittainen lähde: Mielenterveysseura.fi

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme