Mainos
Mainos

Ulkomailla asuneet paljastavat: Tällaisia ystäviä suomalaiset ovat

Millainen ystävä suomalainen on ulkomailla asuneen silmin? Millaisia erityispiirteitä ystävänä hiljaisiksi erakoiksikin luonnehdituilla suomalaisilla on? AVA otti selvää.

Ystävänpäivän kunniaksi AVA kysyi ulkomailla asuneilta suomalaisilta, millaisina ystävinä he suomalaisia pitävät ja mitä piirteitä he ovat suomalaisissa ystävissään oppineet ulkomailla asuessaan oppineet arvostamaan. Paljastui, että hiljaisiksi leimatuilla suomalaisilla on ystävinä omat korvaamattomat erityispiirteensä.

"Arvostan suomalaista suorasukaisuutta"

Maailmalla vuosia kiertänyt Veera, 24, on solminut paljon sosiaalisia suhteita matkansa aikana. Australiassa, Sveitsissä, New Yorkissa ja Uudessa Seelannissa pidemmän aikaa asunut suomalaisnainen on myös ystävystynyt ulkomaalaisten kanssa – eikä kulttuurishokeiltakaan olla vältytty. Suomalaisten suoruuteen tottunut Veera hämmästeli alkuun etenkin amerikkalaisten ylitsepursuavaa ystävällisyyttä.

– Kun lähdin reissuun, tuntui todella teennäiseltä, että minua kutsuttiin hetkessä erilaisilla hellittelynimillä. Tuntui oudolta, että minua kutsuttiin jo rakkaaksi, vaikka olin tuntenut jonkun vasta päivän! Veera kertoo.

Vähitellen kulmat hioutuivat ja Veera oppi suhtautumaan amerikkalaisten ystäviensä tapaan lähestyä ihmisiä. Kansainväliset tuttavuudet ovat kuitenkin saaneet Veeran arvostamaan suomalaisten ystävien suoruutta ja rehellisyyttä.

– Minä todella arvostan suomalaista suorasukaisuutta ja sitä, etteivät suomalaiset mielistele turhaan. Arvostan sitä, ettei keskustelu ole sellaista lipevää siirappista mielistelyä, Veera kertoo.

Vaikka suomalaisia pidetään usein ujoina ja arvioivina, voivat uudet tilanteet tuoda suomalaisissa esiin yllättäviä puolia. Veera kertoo huomanneensa, ettei suomalainen ole ulkomailla mukavuusalueellaan ja siksi sosiaalisia suhteita on tavallista helpompi luoda kaukana kotoa.

– Sen takia on helpompi ystävystyä ja tutustua ihmisiin, Veera toteaa.

Maailmaa nähnyt nuori nainen toivookin, että suomalaiset juuri tästä syystä uskaltaisivat useammin hypätä kohti tuntematonta ja jättää elämänsä Suomessa hetkeksi taakseen tehdäkseen uusia tuttavuuksia.

– Suomalaiset eivät ole kovin seikkailunhaluisia. Toivoisin, että suomalaiset uskaltaisivat enemmän vain ottaa ja lähteä, Veera toteaa.

"Ystävyyssuhteessa kumpikin osapuoli laittaa itsensä likoon niin Suomessa kuin ulkomaillakin"

Puoli vuotta vaihto-oppilaana Riiassa Latviassa asunut Johanna, 23, on huomannut, että Baltiassa paikalliset pitävät jalkansa visusti maassa – on kyse sitten ystävistä tai tuntemattomista. Latvialaisten luonteenlaatu on Johannan mukaan kaiken kaikkiaan hyvin vakaa.

– Minusta tuntui ylipäätään, että paikalliset toimivat keskenään sanattoman sopimuksen vallassa – asiat tapahtuvat ohimennen, huomiota vältellen, kiinnostavan solidaarisesti, Johanna kuvaa.

Kaikkialla ihmisten ei tarvitse toisiaan auttaakseen olla ylimpiä ystäviä. Arkinen tapahtuma sai Johannan huomaamaan sen, kuinka vähäeleisesti pelon keskellä elänyt kansa voi suhtautua läheisen auttamiseen.

– Talvella vanha rouva liukastui ja kaatui kadulla. Olin lähellä, joten riensin auttamaan. Paikalle koukkasi myös eräs mies. Autoimme rouvan ylös, ja hän jatkoi matkaansa vilkaisematta meihin ja sanomatta sanaakaan. Mies kaikkosi teilleen välittömästi, ilmeettä, Johanna muistelee.

Päästyään tekemisiin paikallisten kanssa Johanna hämmästeli latvialaisten osoittamaa loputonta vieraanvaraisuutta. Myös latvialaisten maanläheisyys yllätti hänet kerta toisensa jälkeen. Ystävyyssuhteissa latvialaiset muistuttavat Johannan mukaan kuitenkin hyvin paljon suomalaisista.

– En ole huomannut, että latvialaiset olisivat erilaisia ystävinä kuin suomalaiset. Yhtä lailla ystävyyssuhteessa kumpikin osapuoli laittaa itsensä likoon niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Ystäväksi asti pääseminen tosin tuntui olevan vaikeampaa. Uskon, että kysymys on pitkälti kielestä ja itseilmaisun vaikeudesta, sekä toisen halusta ymmärtää ja vastaanottaa, Johanna kertoo.

Paluu Suomeen herätti Johannan ajattelemaan suomalaisten erityispiirteitä ystävinä.

– Huomasin palatessani rakastavani suomalaisen ilmaisun hykerryttävää eleettömyyttä ja puheen hitautta sekä pitkiä sanoja, Johanna toteaa.

Suomalaisetkaan eivät ole tunnettuja ylpeilystä, mutta latvialaisten vähäeleisyys teki silti suomalaisnaiseen lähtemättömän vaikutuksen.

– Arvostan keskivertolatvialaisten vaatimattomuutta ja tietynlaista askeettisuutta, vaikkei se olekaan heidän oma valintansa. Niin vähälläkin pärjää, Johanna toteaa.

"Suomalaiset eivät ole tottuneet jakamiskulttuuriin"

Kaukokaipuu on kuljettanut vuosien saatossa 27-vuotiasta Iraa ympäri maailmaa. Maailmalla suomalaisnainen on solminut paljon kaverisuhteita ja muutamia syvempiäkin ystävyyssuhteita – kulttuurieroista piittaamatta. Aikoinaan Ira lähti au pairiksi Iso-Britanniaan ja paikallisten tyly käytös sai nuoren tytön hämilleen.

– Britit olivat todella ystävällisiä, mutta heitä ei tuntunut kiinnostavan lainkaan, mitä muille kuuluu. He kysyivät aina kuulumisia, mutta ehtivät jo toiselle puolelle katua ennen kuin saivat vastauksensa. Minulle oli pieni shokki huomata, kuinka vähän heitä todella vaikutti kiinnostavan, Ira kertoo.

Venäjällä myöhemmin opiskellut suomalaisnainen hämmentyi siitä, kuinka vaikea paikallisia oli lähestyä. Vähitellen Ira kuitenkin ymmärsi, mistä käytös johtui.

– Venäläisistä huomasi, että he olivat hyvin etäisiä niin kauan, kunnes opin kieltä. Opittuani kielen minulle selvisi, kuinka vilpittömästi kiinnostuneita venäläiset todella olivat minusta, Ira kertoo.

Myös venäläisten vieraanvaraisuus hämmästytti Iraa. Venäjällä luopuminen ystävän hyväksi on hänen näkemyksensä mukaan valtakulttuuria, jota ei mielletä luopumiseksi lainkaan.

– Suomalaiset eivät ole tottuneet jakamiskulttuuriin. Venäjällä se, että annetaan vähästä tarkoitti sitä, että annetaan todella puolet hyvälle ystävälle, Ira kertoo.

Tällä hetkellä Ruotsissa opiskeleva Ira on huomannut, että hänen ruotsalaiset ystävänsä muistuttavat monella tapaa suomalaisia.

– Jos esimerkiksi sovitaan joku tapaaminen, niin voi luottaa siihen, että tapaaminen toteutuu silloin kun on sovittu, Ira toteaa.

– Suomalaiset ja ruotsalaiset viihtyvät myös usein aika hyvin omissa oloissaan – mielestäni monet muut kulttuurit hakevat paljon enemmän läheisyyttä ympärilleen, Ira kertoo.

Vuodet ulkomailla ovat saattaneet muokata Irastakin kansainvälisemmän ystävän, mutta tietyistä erityisen suomalaisista piirteistä hän pitää tyytyväisenä kiinni.

– Välillä olen ihan tyytyväinen, että saan pitää omat suklaakeksini, Ira hymyilee.

Lue myös:

AVA / Heli Kuitunen

Kuvat: Shutterstock (Kuvien henkilöt eivät liity juttuun)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot