Mainos
Mainos

"Voidaanko vielä olla kavereita?" Asiantuntija neuvoo, miten toimit ehdottelevan exän kanssa

Joskus ero johtaa syyttelyyn, nimittelyyn, haukkumiseen ja katkeriin tunteisiin. Kiivaan eron jälkeen ex-rakas saattaa yllättää Facebook-kaveripyynnöllä tai tekstarilla: nähdäänkö?

Vastaamaton puhelu. Hyväksymätön kaveripyyntö. Entinen kumppani se siellä raapii tietään takaisin elämääsi.

Kannattaako ex-rakkaan kanssa jäädä kavereiksi? Mahdotonta sanoa, toteaa Maaret Kallio, erityisasiantuntija Väestöliiton seksuaaliterveysklinikalta.

– Riippuu siitä, millainen suhde ja ero on ollut. Toki on myönteistä, jos suhde ja ero on osattu työstää niin, että jäljelle jää kumppanuus tai rauhalliset välit. Ettei tarvitse kadulla kulkiessa pelätä, tuleeko exä vastaan.

Elämä ei kuitenkaan aina suju näin auvoisesti: joskus ero johtaa syyttelyyn, nimittelyyn, haukkumiseen ja katkeriin tunteisiin.

– Ihminen käyttäytyy sitä hankalammin, mitä uhatumpi hän on. Sanomme pahasti tilanteissa, joissa olemme hyvin peloissamme, koemme hylkäämistä tai riittämättömyyttä. On vanha sanonta, että hyökkäys on paras puolustus. Se ei missään nimessä mielestäni ole paras puolustus, mutta niin usein tapahtuu, Kallio sanoo.

Kun erokriisi on meneillään, toinen osapuoli haluaa lähteä, mutta toinen ei usein ole valmis. Tuntuu epäreilulta, että kahden ihmisen rakentaman suhteen voi päättää vain yksi ihminen – eropäätös kun ei tarvitse kahta.

– Siinä vaiheessa ihminen alkaa arvostella, haukkua ja kritisoida. Se liittyy omaan pelkoon, avuttomuuteen ja riittämättömyyteen. Joskus ottaa ihan ylpeydenkin päälle, että toinen vain lähtee ja ikään kuin määrittelee suhteen yksinään, Kallio kuvaa.

Kun tilanne rauhoittuu, mieleen alkaa muistua muutakin kuin epäreilu, yllättävä ero. Tämä voi saada ex-rakkaan ryömimään takaisin ja anomaan anteeksiantoa.

– Voi myös tulla tilanne, jossa toinen on riippuvainen, ei pysty päästämään irti, tahtoo pitää kiinni suhteesta, jota ei oikeasti ole. Tämä on eri asia.

"Ehkä tässä onkin vielä mahdollisuuksia"

Mitä sottaisempi ero, sitä yllättyneempi ihminen on, kun Facebook ilmoittaa entisen kumppanin kaveripyynnöstä. Kallio muistuttaa, ettei kenelläkään ole velvollisuutta ehdottaa ex-rakkaalle tapaamista tai edes lähteä ehdotetulle tapaamiselle.

Vaikka entinen kumppani lähestyisi kahvitteluideoilla, ei ole tarvetta sortua ylivastuullisuuteen ja alkaa järjestää tapaamista sellaisen ihmisen kanssa, jota ei oikeastaan edes tahdo tavata.

– Jos on halukas lähtemään, voi ehdottaa, että otetaan härkää sarvista. Jos ei ole halukas lähtemään, senkin voi sanoa: kiva idea, mutta ehkä tällä hetkellä se ei tunnu ihan hyvältä, Kallio kuvaa.

Pyyntö kahville ei myöskään välttämättä tarkoita mitään. Kyse voi olla kohteliaisuudesta, joka kuuluu keskusteluun ja kuulumisten vaihtamiseen.

– Suomeen on rantautunut small talk -kulttuuri. Suomalaiset perinteisesti ottavat aika vakavasti lupauksen siitä, että olisi hauska nähdä. Itsekin tulen usein ihan vilpittömästi sanoneeksi, että olisi kiva nähdä, mutta kun elämä on täyttä, voi olla vain muutama lähempi ystävä, joita oikeasti tapaa. Jos toisella puolella on ihminen, joka kaipaa ja jolla on edelleen toiveita suhteista, silloin tällaisiin small talk -tyyppisiin heittoihin tarttuu voimakkaammin. Ihmiselle tulee olo, että ehkä tässä onkin vielä mahdollisuuksia.

Jokaisella on vastuu huolehtia itse itsestään

Jos on itse halunnut erota ja joutuu antamaan pakit vielä exän kaveruusajatuksillekin, saattaa tuntea olevansa perinpohjaisesti huono ihminen. Kukapa haluaisi, että ennen niin rakas ihminen tunteekin nyt vain vihaa ja katkeruutta?

Eron jälkeen ihminen voi kaivata omaa aikaa. Jos suhteen päätös on ollut äkkilähtö-tilanne, jossa yksi osapuoli vain ottaa ja lähtee, toinen on tullut yllätetyksi ja voi kokea kohtuuttomuutta ja epäreiluutta. Tällöin keskusteluyhteyden tai kaveruuden rakentaminen ei käy niin helposti.

– Parisuhteessa, ja varsinkin erossa, on aina vastuu omasta elämästä ja hyvinvoinnista. Tietysti voi hakea mahdollisuutta keskustella ja käydä suhdetta läpi toisen kanssa, mutta jos toinen ei siihen pysty tai ole halukas, jokaisella on vastuu huolehtia itse itsestään, Kallio neuvoo.

Entinen kumppani ei välttämättä ole siinä mielentilassa, että hän voisi keskustella, vaan tilanne menisi syyttelyksi ja huutamiseksi. Tärkeää on myös ottaa aikaa omalle surulleen.

– Samalla tavalla sillä osapuolella, joka kokee vihaa tai suurta pettymystä, on vastuu siitä, ettei voi toimi ihan miten tahansa vihansa tai pettymyksensä kanssa.

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme