Mainos

1920-luvun syntiset kaunottaret – lue vinkit flapper-tyyliin

1920-luvun flapper-kulttuuri sai naiset lyhentämään ronskisti hameenhelmojaan ja käyttäytymään epäsovinnaisesti – muun muassa kuuntelemaan jazzia ja leikkaamaan lyhyen polkkatukan. Lue vinkit tähän sen ajan villiin ja riettaaksikin herjattuun tyyliin.

1920-luvun seksisymboli ja lyhyessä mustassa polkkatukassa viihtyvä näyttelijäkaunotar Louise Brooksia pidetään flapper-kulttuurin esikuvana. Flapper-tytöt olivat 1920-luvulla "uuden polven" nuoria naisia, jotka pukeutuivat lyhyihin hameisiin, kuuntelivat syntistä jazzmusiikkia ja rikkoivat sovinnaisena pidetyn käytöksen normeja.

Hameenhelmat lyhenivät sen verran, että vuoteen 1925 mennessä helma oli peräti 45–50 senttimetriä irti maanpinnasta! Pari, kolme vuotta myöhemmin hameet ylsivät polvenkorkeudelle, mikä oli suorastaan hurjaa tuolloiseen aikaan.

Flapper-tytöt käyttivät runsasta ehostusta, joivat alkoholia, harrastivat lyhytaikaisia seksisuhteita, polttivat pitkiin imukkeisiin asetettuja savukkeita, ajoivat autoa ja uhmasivat muilla tavoin perinteisiä sosiaalisia ja seksuaalisia normeja.

Tätä nykyä flapper-tyyli on hurjan suosittu aihe esimerkiksi teemabileissä. Lue vinkit, miten loidit syntisen flapper-lookin!

Flapper-tyyli pähkinänkuoressa

Tyyli: Ranskaksi flapper-tyttöjä kutsuttiin nimellä "garçonne" (tarkoitta poikaa, feminiinisellä höysteellä), sillä flapper-tyyli teki naisista nuorekkaan ja poikamaisen näköisiä. Lyhyet hiukset, litistetty povi ja kapea vyötärö tähdensivät tätä tyyliä.

Flapperit poistivat tiukat korsetit naisten muodista (mikä korosti entuudestaan poikamaista ilmettä), lyhensivät hameiden ja iltapukujen helmoja ja tekivät lyhyistä polkkahiuksista hyvin suosittuja naisten keskuudessa. Korsetin muodostamien naisellisten kurvien puuttuminen korosti heidän poikamaista ilmettään. Joten unohda topatut rintaliivit tai liian kireät mekot ja paitulit: flapper-tyylissä kuuluu kadottaa illuusio kapeasta vyötäröstä, olkapäiden kuuluu olla leveät sekä rintamuksen littana. Tärkeintä oli, että asussa pystyi tanssia!

Meikki: Flapper-tyyli edellytti runsasta ehostusta verrattuna siihen, mitä tuolloin pidettiin hyväksyttynä. Kestävä huulipuna, tummat kajaalilla reunustetut silmät, tummat kulmakarvat ja poskipuna ovat flapper-tyylin kulmakiviä. Lisäksi meikin lisääminen pikkupeilin kera ihmisten ilmoilla oli flapper-naisten etuoikeus. Enää heidän ei tarvinnut mennä naistenhuoneeseen puuteroimaan nenäänsä, vaan huulipunaa sai lisätä kaikkien katsoessa.

Alun perin kalpeaa ihoa pidettiin kaikkein puoleensavetävimpinä, mutta päivettyneestä ihosta tuli kuitenkin hurjan suosittu sen jälkeen, kun Coco Chanel sai rusketuksen vietettyään liian pitkän aikaa auringossa lomallaan – se kuvasti vapaa-aikaa, elämää ilman tarvetta tehdä raskasta työtä. Naiset halusivat näyttää hyväkuntoisilta, urheilullisilta ja kaikin puolin terveiltä. Jotenka olit sitten ruskettunut tai yhtä kalpeakasvoinen kuin lumikki, molemmat sopivat tähän tyyliin vallan mainiosti!

Nuorekkuus on flapper-tyylille olennaista: naiset pyrkivätkin näyttämään tuolloin 15-vuotiailta tyttösiltä, jotka jaksoivat valvoa vaikka koko yön tanssien ja nauraen.

Hiukset ja asusteet: Poikamaiset kampaukset, kuten polkkatukka ja kaksi muuta lyhyen tukan mallia, joita kutsuttiin nimillä eton crop ja shingle bob, olivat hurjan suosittuja. Jos hiuksia ei halua lähteä lyhentämään saksilla, voi hiukset nostaa ylös esimerkiksi hiuskoristeella tai näyttävällä pannalla. Hiukset myös kiharrettiin vahvoille laineille tai suoristettiin oikein jämäkästi.

Hatut, muun muassa kellohatut, kuuluvat oleellisena osana vaatetukseen. Korut muodostettiin tavallisesti art deco -palasista. Varsinkin monikerroksiset ja pitkät helmikaulakorut kuuluivat oleellisesti tähän tyyliin: korujen piti heilua tanssiessa jazzia! Pinnit, sormukset ja rintaneulat kuuluvat myös tähän lookiin. Sarvireunuksiset silmälasit olivat myös suosittuja.

Flapperit hylkäsivät korsetit ja suuret aluspöksyt ja käyttivät niiden sijasta pikkuhousuja ja keveitä rintaliivejä, jotta he pystyisivät tanssimaan helpommin. Vaatteita alettiin 1920-luvulla leikata muodikkaasti vinoon, jotta ne laskeutuisivat paremmin. Epäsymmetriset hameet ja epätasaiset helmat olivat siis haluttua muotia. Vaikka hameet lyhenivät, kietaistavat takit olivat pitkiä. Kauluksissa saattoi olla turkkireunus.

Kengissä oli solkia, rusetteja ja remmejä: klassiset Mary Jane -kengät, joissa oli nappikiinnitys, sekä t-remmikengät olivat erittäin suosittuja! Kengistä tulikin hyvin tärkeä osa lookia, kun hameen helmat lyhenivät. Korot olivat noin viisi senttimetriä korkeita, paljetit ja timanttikoristeet toivottuja.


(MTV LIFESTYLE – Katri Koskinen)

Lähde: Wikipedia, Fashion-era.com

Uusimmat: Lifestyle

Lapset

Maailmalta

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot