Mainos
Mainos

Tutkija: Viattoman seksikäs lapsi on muotiteollisuuden markkinavaltti

Mainoskuvissa keimaileva pikkutyttö ei ole automaattisesti muotiteollisuuden uhri. Tätä mieltä on lasten muotikuvia tutkinut Annamari Vänskä, joka suhtautuu kriittisesti median puheeseen lasten seksualisoinnista.

Lapsi on tehokas katseenvangitsija. Muotikuvissa keimaileva tyttö saa katseen pysähtymään. Samalla kun vaateketjut myyvät kauniilla kuvilla tuotteitaan, erityisesti mediassa käydään huolestunutta keskustelua lasten seksualisoinnista.

– Lapsen asema on aikuisten kulttuurissa hirveän latautunut. Yhtäältä puhutaan siitä miten paljon lapsia pitää suojella ja siitä, miten paljon lapsia pitää osallistaa aikuisten kulttuuriin eli tuoda osaksi samoja asioita, joita aikuisetkin tekevät. Ristiriita suojelemisen ja osallistamisen välillä on aikamoisella törmäyskurssilla. Siitä syntyy kiihkeitä ja emotionaalisesti latautuneita keskusteluita, lasten muotikuvia tutkinut ja palkitun Muodikas lapsuus -kirjan kirjoittanut Annamari Vänskä tietää.

Ajatus viattomasta lapsesta on kuitenkin varsin uusi ilmiö. Viattomuuden ajatus vahvistui 1800-luvulla, jolloin ensimmäisiä lakeja lapsityövoimasta alettiin säätää. Kun lapsi ei enää ollut perheelle pelkkä työntekijä, hänen emotionaalinen arvonsa nousi.

– Tähän aikaan myös aikuisuus ja lapsuus alettiin selkeämmin erottaa toisistaan, Vänskä sanoo.

Ajatus siitä, että vaate kuvastaa persoonaamme, vakiintui niin ikään 1800-luvulla.

– Äidit alkoivat pukea lapsiaan mielellään viattomana pidettyyn valkoiseen, jonka ajateltiin symboloivan myös perheen puhtautta. Valkoinen oli myös valkoisen rodun, eteerisyyden ja ruumiittomuuden symboli, Vänskä kertoo.

Erityisesti viktoriaanisella ajalla lapsen viattomuutta pidettiin sekä houkuttelevana että kiellettynä hedelmänä. Keskiluokkaisen neitseellisen lapsen vastakohtana oli työväenluokkainen seksuaalinen lapsi.

– Yhä vieläkin räikeästi ja paljastavasti puettua lasta pidetään kunniattomana, Vänskä huomauttaa.

Kuvien maailma poikkeaa todellisuudesta

Valkoinen on yhä viattomuuden symboli, mutta samaan aikaan viattomuutta pidetään seksikkäänä. Muotiteollisuus käyttää ajatusta seksikkäästä viattomuudesta tehokkaasti hyväkseen.

– Lasten muotikuvissa seksuaalisuus esitetään usein leikittelemällä viattomuuden ja seksuaalisuuden rajalla. Viattomuudeksi tulkitaan tietynlaista seksuaalisuutta, eli heteroseksuaalista viattomuutta, Vänskä kertoo.

Vänskä suhtautuu kuitenkin kriittisesti erityisesti mediassa usein käytyyn keskusteluun, jonka mukaan muotiteollisuus seksualisoi lapsen ja käyttää heitä hyväkseen.

– Tämä keskustelu kumpuaa siitä, millä tavalla kuvia tulkitaan ja minkälaisia kuvat ovat. Kriittinen pointtini on, että pelkästään kuvia katsomalla emme voi tietää, mitä todellisuudessa tapahtuu.

Vänskä huomauttaa, että kuvamaailma on eri asia kuin todellisuus.

– On aika vaikea uskoa, että niin iso teollisuudenhaara kuin muotiteollisuus pelkästään hyväksikäyttäisi lapsia, Vänskä sanoo.

Lapsen muotikuvien katsominen voikin olla luonteeltaan hyvin moninaista. Kuvien avulla voimme nostalgisoida lapsuutta – tai nähdä kuvissa jopa itsemme. Kun puemme lapsemme muodikkaasti kuvan opastamalla tavalla, tunnemme myös itsemme muodikkaiksi.

Lue myös:

AVA, Maarit Rasi

Kuvat: Shutterstock

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme