Mainos
  • Live

    Ravit: Toto4

    Ma 21.8. 19:00 - 20:35
  • Live

    Tulosruutu

    Ma 21.8. 19:25 - 19:30
  • Live

    Tulosruutu

    Ma 21.8. 22:25 - 22:35
  • Live

    Ravit: Toto5

    Ti 22.8. 19:00 - 21:00
  • Live

    Tulosruutu

    Ti 22.8. 19:25 - 19:30

Sihvonen: Minkä teit, Lauri Marjamäki!

Suomen Jääkiekkoliitto riiasi, mutta Leijonien päävalmentaja Lauri Marjamäki antoi kuin antoikin viivyttelevän harkintansa jälkeen pakit. Marjamäki jätti käyttämättä sopimuksensa optiokauden 2018-19.

Suomalaisen jääkiekkoilun yksi voimatekijä on ollut se, että maajoukkueen päävalmentajat saavat Jääkiekkoliitolta työrauhan ja vastaavasti pysyvät pestissään useamman kauden. Tässä mielessä Jääkiekkoliiton pyrkimys jatkaa Marjamäen johdolla aina kevääseen 2019 asti oli viisasta politiikkaa.

Jääkiekkoliitto oli peräti kärsivällinen, kun se antoi Marjamäelle harkinta-aikaa jopa yli sovitun ajankohdan.

On hedelmätöntä arvailla Marjamäen henkilökohtaisia syitä olla käyttämättä optiota. Se on tunnettua, että parhaat valmentajat ovat taitavia haistelemaan tuulia ja suhdanteita. Enemmän on syytä olla huolissaan siitä, että Leijonien päävalmentajan tehtävä ei ole enää entiseen mittaan himottu ja haluttu paikka.

Vertailun vuoksi, Pentti Matikainen viipyi tehtävässä kuusi, Curt Lindström neljä, Hannu Aravirta viisi, Erkka Westerlund kolme ja Jukka Jalonen viisi kautta. Ajanjakson aikana valmentaneet Raimo Summanen ja Doug Shedden ovat erikoistapauksia, jotka vahvistavat säännön samoin kuin Westerlundin välissä vetämä yksi siirtymäkausi.

Juuri nyt ollaan jatkumolla, joka alkoi Kari Jalosesta. Hän toimi päävalmentajana ainoastaan kaksi vuotta eli saman ajan, minkä mittaiseksi Marjamäen kausi valitettavasti jää.

Olisi helppo sanoa, että voi Marjamäki, minkä teit! Tosin siitä ei olisi suomalaiselle jääkiekkoilulle mitään apua; ei sota yhtä miestä kaipaa. Ongelmat ovat ennemminkin rakenteellisia. Jääkiekkoilumme on elänyt poikkeuksellisen kiivaita aikoja monessa mielessä yli 10 vuotta. Nykymenoon nähden Matikaisen ja Aravirran ajanjaksot olivat seesteistä aikaa; sen jälkeen suomalainen lätkä on jakaantunut erilaisiin kuppikuntiin tämän tästä.

Suhteellisuudentajuisesti ajatellen lajilla on mennyt todella hyvin sanotaan viimeiset 30 vuotta. Ehkä on mennyt sikäli liian hyvin, että kaiken aikaa on ollut varaa jopa koulukuntakiistoihin.

Nyt suomalainen jääkiekkoilu on uusien haasteiden edessä. Aikuisten tason lätkässä paitsi kansainvälisen huipputason menestys on piiputtanut myös laji-identiteettimme, Meidän peli, on kyseenalaistettu, eikä ihan syyttä.

Viimeksi olimme vastaavassa tilanteessa syksyllä 2009, kun oli tarpeen puhaltaa yhteen hiileen suuressa seminaarissa, jonka Westerlund kutsui koolle. Leijonien päävalmentajien lyhyet pestit ovat oire jostakin sellaisesta, jonka syiden kimppuun olisi syytä päästä taas porukalla kiinni.

Tulospalvelu

Uusimmat uutiset

Jääkiekon livelähetykset

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot