Vuodenvaihteen perinteinen kirjoitusaihe: Uuden vuoden trendit ja näkymät… no, ei tämän niin vaikeaa voi olla :)

1)Videon kulutus kasvaa, ja pian edes IKEAN kalusteiden kokoamisohjeita ei printata paperille, vaan ne saa katsoa YouTubesta.

2)Mobiilimainonnan määrä on kasvanut monta vuotta Suomessakin, mutta nollasta kun lähtee, niin kasvu-uralle yltäminen on jopa helppoa. Kuitenkin; mobiili- ja desktopmainonnan suhde Suomessa on yhä 1 : 5, vaikka jo 50 % kävijäliikenteestä tulee mobiilivempeleistä. Vuoden 2016 on pakko olla mobiilin vuosi.

3)Adblockerit ovat perkeleen keksintö mediatalojen syöksemiseksi lopulliseen turmioon!

4) Data is the new oil, but also new black! Eihän data voi olla koskaan liikaa ja kaikki data on hyödyllistä.

5)  Sisältömarkkinointi, eli se kaikkein nopeimmin kasvava digitaalisen mainonnan muoto.

Tärkeitä ja ajankohtaisia aiheita kaikki, mutta onko sittenkään kyse vuoden 2016 trendeistä vai mainonnan globaalista kehityksestä? En ole täysin tyytyväinen yllä olevaan listaan ja turvaudun vanhaan ystävääni lunttaamiseen:

Äh … työläin vaihtoehto on kuitenkin oma ajattelu, eli listata aiheet, jotka ovat omassa mielessäni nyt vuoden 2016 alussa:

1) Monikanavainen video

TV-sisällöt ja niihin liitetty mainonta on vain pieni osa kokonaisuutta. Videoekosysteemi on muuttunut peruuttamattomasti viimeisien vuosien aikana mm. YouTuben, mainostajien omien medioiden, kansainvälisten SVOD-palveluiden ja kotimaisten verkkopalveluiden tuottaman videosisällön kautta. Miten MTV:n tyyppinen ”perinteiden broadcasteri” pystyy toimimaan  ydinliiketoiminnan muuttuessa? No ainakin vahvistamalla omaa positiotaan digitaalisessa videossa ja tuottamalla ratkaisuja perinteisen spottimainonnan lisäksi myös ostoprosessin muihin lokeroihin.

2) Laatu

Digitaalisen mainoskontaktin laadusta puhutaan enemmän kuin koskaan. Onko mainosnäyttö samanarvoinen mediaympäristöstä riippumatta? Entä jos kontakti jalostetaan asiakkaan datalla, niin onko tämän jälkeen mediaympäristöllä väliä? Soitetaanko ostettu videomainos loppuun asti ja ei kai se käynnisty autoplayna? Onko mainos pitkässä sisällössä arvokkaampi kuin lyhyessä viihdeklipissä?  Kymmeniä ja taas kymmeniä kysymyksiä, joihin on valitettavan vähän tutkittuja vastauksia, mutta hyvin paljon mielipiteitä. Nyt olisi huikea mahdollisuus lunastaa tutkimus- ja faktapohjainen asiantuntijuus Suomen markkinassa.

3) Yhteistyö

Aika harva toimija onnistuu enää yksin. Markkinoinnin vaihtoehtoja on niin lukematon määriä, että usein mainos- ja mediatoimistoista on muodostunut mainostajan luottokumppani. Vastaavasti mediatalot tukeutuvat usein omiin alihankkijoihin, yhteistyökumppaneihin ja heidän näkemyksiin. Samalla ”yhteistyö” -teemalla median kanssa toteutetut sisällöt toteutetaan entistä useammin monikanavaisesti siten että myös asiakkaan oma media toimii sisällön jakelukanavana. Kumppanivalinta on yksi onnistumisen perusfundamentteja. Itse mietin, milloin kotimaiset mediatalot löytävät ihan konkretian tasolla toisensa, sillä muutoinkin väheneviä mediainvestointeja valuu jatkuvasti entistä enemmän Suomen rajojen ulkopuolella.

4) Helppous

Kiire, ja kiireen tuntu, ovat ajankuvan tärkeimpiä määritteitä. Kiireessä korostuu mm. ajan säästäminen ja ostamisen helppous. Mainosmuotojen ollessa suurelta osin standardit, ovat kontaktihinta, mediaympäristö ja ostoprosessin nopeus iso osa kokonaisuutta. Ohjelmallisen ostamisen hyödyt ovat kiistattomia, ja on mielenkiintoista nähdä, miten automated guaranteed header bidding -ratkaisut muuttavat displaymainonnan pelikenttää. Täysin avoin asia on vielä se, integroituuko netti-tv-mainonnan ostaminen digin AG-järjestelmiin vai lineaarisen TV:n ostojärjestelmiin. Itse veikkaan että molempiin.

Käytämme Spotti.fi-sivustollamme evästeitä parantaaksemme palvelumme käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme