Maailman huonoin yleisö?

Suomalaiset ovat urheiluhullua - ei, vaan menestyshullua kansaa. Pieni maamme pärjää hämmästyttävän hyvin monissa urheilulajeissa sekä yksilöinä että joukkueena.

Yhdessä asiassa olemme pahnan pohjimmaisia, oman joukkueemme kannustuksessa. Tässä esimerkki.

Suomalainen miesporukka lähtee Bratislavan MM-kisoihin tsemppaamaan uusintaa  16 vuoden takaisista tapahtumista Tukholmassa.

Matkaa suunnitellaan huolella, ostetaan lentoliput, varataan hotellit, hankitaan liput peleihin, ostetaan Suomi-paidat ja hassut Väinämöis-tyyppiset hatut, otetaan pohjat ja tullaan ajoissa peliin.

Suomi-Latvia ottelussa Suomi on siirtynyt "turvallisen" tuntuiseen 1-0 johtoon, tästäkään ei  tietenkään riehaannuta, "varma" voitto tulossa. Joukon päähahmo käy kavereillensa kuudetta kertaa syväanalyysiä yhden pelaajan mailanpituudesta ja sen vaikutuksesta lopputulokseen. Peli jatkuu. Latvia siirtyy rinnalle ja ohi. Tilanne 1-2. Kello käy. Analyysi mailanpituudesta jatkuu, ei yhtään Suomi-huutoa, eikä -taputusta ja persus pysyy penkissä. Selvästi vähälukuisempi latvialaisyleisö laulaa suomalaiset suohon. Suomi tasoittaa. Rankkareissa tulee vihdoin helpotus Immosen ja Koivun maaleilla. Suomi voittaa, mutta vain ja ainoastaan joukkueen ansioista. Tuhatpäinen Suomen fanijoukko analysoi mailanpituuksia. Se kuuluisa ja kaivattu kuudes kenttäpelaaja todellakin puuttui.

Meillä on edessä MM-kotikisat 2012-2013, on selvää että kisahuumasta tulee kova, mutta millä ihmeellä saisimme suomalaiset lätkähullut kannustamaan omiaan, myös silloin kun peli ei kulje, tai johtomme on vähemmän kuin kuusi maalia?

Heitän pallon kisaorganisaatiolle, markkinointiväelle tai kelle vaan. Lauletaan Suomi voittoon - ei vaieta sitä suohon.

Käytämme Spotti.fi-sivustollamme evästeitä parantaaksemme palvelumme käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme