Ilmiöt

Spottiblogi

Tulevaisuuden palveluvisio

Kirjoittaja: Ville Tolvanen

Ilmiömäisen hyvät palvelut ja niiden tulevaisuus on yksi lempiaiheistani. Verkottuneessa maailmassa syntyy ja synnytetään herkästi uusia ilmiöitä, ja palvelukokemukset keräävät nopeasti niin risut kuin ruusutkin.

Kuinka kauan kestää tiedon leviäminen erinomaista uudesta ravintolasta? Entä pikaruokaketjun tai pankin epäonnistuminen yksittäisessä palvelutilanteessa? Elämme ilmiömäistä aikaa, jossa jokaisella yrityksellä, vaikuttajalla ja yhteisöllä on mahdollisuus hyvässä ja pahassa kasvaa omaa kokoaan suuremmaksi ilmiöksi.

Vaikeneminen ei ole kenellekään vaihtoehto, sillä digiaikana poissaoleva antaa aina tilaa jonkun muun täyttää yrityksen mainetyhjiö.

Suomalaiset ovat tutkitusti erinomaisia oppimaan, opettamaan, turvamaan rajoja, kansalaisia ja hyvinvointia. Osaamme rakentaa ja ylläpitää ilmiömäisen tasavertaista ja rauhallista yhteiskuntaa. Samalla moni pitää Suomea myös tasapäistämisen ja -vertaisuuden luvattuna maana. Miten voimme olla samanaikaisesti yksi maailman parhaista kouluttajista ja surullisen huonoja räätälöimään palveluita eri kuluttajien tarpeisiin?

Hyvää palvelua ei tahdo saada Suomessa millään rahalla, sillä peruskoulut, sanomalehdet ja tavaratalomaiset huoltoasemat jauhavat tasaisesti samaa palvelua yksilöllisistä tarpeista riippumatta. Miljonäärikin matkaa Suomessa samaa väylää Stockmannille, koska mitään muuta ei ole tarjolla. Millaisen palveluvision synnytämme tulevaisuuden Suomeen? Kirjoitin aiheesta taannoin omassakin blogissani otsikolla Suomalainen palveluvisio.

Pohdin onko digitaalisesti tietoa liikuttavassa yhteiskunnassa sijainnilla enää mitään väliä? Ryhdytäänkö Suomessakin puhumaan välimatkoista tunneissa ja minuuteissa kilometrien sijaan? Kasvaako maakuntakaupungeista erilaisten palveluiden vaihtoehtoinen paratiisi pääkaupunkiseudun ruuhkautuvalle metropolille?

Toinen näkökulma tulevaisuuden palveluihin on kielen merkityksen väheneminen. Jos tulevaisuuden diginatiivi taitaa englannin yhtä hyvin kuin muutkin kotimaiset kielet, onko maantieteellisellä etäisyydellä enää mitään merkitystä? Voisiko Tampereesta kasvaa globaalisti kiinnostava koulutus- ja tapahtumapaikka? Onko mitään väliä onko Nordic Business Forum, Slush, tai Linnanjuhlat Helsingissä, Tampereella vai Turussa? Joutaako perinteinen paikkatieto ja kulttuuri roskiin digitaalisten ilmiöiden aikana?

Tampereella on paljon sekä teollisuutta että opiskelijoita. Hotellikapasiteetti on kohtuullisen suuri ja sen käyttöaste on ollut pitkään korkea. Tampereella on poikkeuksellisen paljon hyviä ravintoloita. Mikä estää Pirkanmaata nousemasta Suomen parhaaksi ja kansainvälisesti kiinnostavaksi tapahtuma-, koulutus- ja palvelukeskukseksi? Menemme 26.11. ilmiön jäljille Tuomas Enbusken ja MTV:n kanssa ottamaan asiasta selvää. Mukana tapahtumassa ja videoitavassa keskustelussa on myös Pauliina Ahokas, nainen joka tietää paljon suomalaisen palveluosaamisen viemisestä.

Seuraa keskustelua Twitterissä hashtagilla #uusimtv tai katso keskustelun parhaat palat lähipäivinä julkaistavasta videosta osoitteessa spotti.fi/ilmiöt.

Ville Tolvanen

Kirjoittaja on Digitalist Networkin perustaja.

Käytämme Spotti.fi-sivustollamme evästeitä parantaaksemme palvelumme käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme