Mainos
Mainos
kansikuva-nespresso

Tiesitkö? Näin kahvinjuonti alkoi Suomessa

Suomalaiset juovat nykyään vuosittain eniten kahvia koko maailmassa. Mutta miten kahvijuomakulttuuri oikeastaan alkoi maassamme?

Syyskuun lopussa julkaistu Kahvi – suuri suomalainen intohimo -kirja (Tammi 2014) kertoo mielenkiintoisia faktoja kahvin historiasta Suomessa.

Miten kahvi tuli Suomeen?

Kahvi saapui Pohjoismaihin 1600 -luvun lopulla. Suomen ollessa silloin vielä köyhä Ruotsin vasallimaa, kahvi oli vielä pelkkä kuninkaiden ja korkea-arvoisten kansalaisten juoma. Vasta 1700 -luvulla kahvi levisi kauppiaiden, sotilaiden ja virkamiesten mukana Suomeen ja sen mukana yhä tavallisemmille kansalaisille.

Vielä 1900 -luvulle saakka kahvi säilyi tavallisille suomalaisille hyvin ylellisenä ja herraskaisena juomana. Vuosituhannen alussa kuitenkin kahvi alkoi yleistyä tavallistenkin kansalaisten keskuudessa, ja sitä alettiin juoda arkisinkin monta kertaa päivässä. Kahvia käytettiin jo keskimäärin kaksi kiloa vuodessa henkeä kohti, mikä oli niissä oloissa melkoinen taloudellinen satsaus. Kahvi ostettiin raakana ja paahdettiin ja jauhettiin kotioloissa. Syy raakakahvin yleiseen käyttöön oli sen matala hinta ja hyvä säilyvyys, ja siihen saattoi myös kätevästi sekoittaa korvikkeita.

Kahvin teollinen tuotanto alkoi jo vuonna 1883

Kahvin teollinen tuotanto alkoi Suomessa ensimmäisen kerran jo vuonna 1883, kun C. F. Blombergin kahvipaahtimo käynnistettiin Helsingissä. Tätä seurasi pienpaahtimoiden aalto vuosituhannen alkuvuosina, kun kahvilat alkoivat paahtaa kahvia asiakkailleen. Ensimmäinen ensisijaisesti jälleenmyyjille suunnattu paahtimo perustettiin 1904 saksalaisen Gustav Pauligin toimesta.

Kotipaahtamisen syvien juurien takia paahdetun kahvin myynti ohitti vasta 1920 -luvun lopussa raakakahvin kuluttajamyynnin, ja muutos oli silloinkin hidasta. Suurin osa suomalaisista asui yhä maaseudulla, jonne paahdetulla kahvilla oli pitkä matka ja kansa oli tottunut paahtamaan itse kahvinsa.

Kahvi-innostus kasvoi nopeasti

1920 -luvun lopussa kahvia kulutettiin jo viisi kiloa henkeä kohti, ja ennen talvisotaa kulutus oli noussut ja seitsemään kiloon. Suomi lähestyi kahvinjuonnin maailman huippua, vaikkakin valtaosa suomalaisista eli maaseudulla kaukana kaupunkilaisten kahvikulttuureista.

Toisen maailmansodan aikana kahvia alettiin säännöstellä vaikeiden kauppasuhteiden takia, eivätkä rajoitukset loppuneet kuin vasta 1954. Säännöstelyn jälkeen kulutuksen kasvua ei enää hillinnyt muu kuin kahvin hinta ja kuluttajien käsitys kohtuullisen ja kohtuuttoman rajoista. Kasvaneen kysynnän takia kahvi alkoi siirtyä kauppojen palvelutiskeiltä valintamyymälöiden hyllyille.

Nykypäivänä herkutellaan erikoiskahveilla

Nykyään Suomi on maailman eniten kahvia juova maa. Kahvia juodaan noin kymmenen kiloa vuodessa henkeä kohti. Nykypäivänä kahvia nautitaan monissa eri muodoissa, kun erilaiset kahvilat ja kotiin ostettavat kahvikoneet ovat rikastuttaneet kahvikulttuuria. Suomalaiset ovat tutustuneet perinteisen kahvin lisäksi myös erikoiskahveihin.

Lähde: Kahvi – suuri suomalainen intohimo (Tammi 2014)

Jutun on koostanut TET-harjoittelija Johannes Raami.

MTV LIFESTYLE

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme