Mainos

Tiesitkö tämän polttoaineista? Asiantuntijan vinkeillä vältät pahimmat mokat

MTV Autot haastatteli polttoaineiden asiantuntijaa muun muassa polttoaineen jäätymisestä ja eri polttoainelaatujen sekoittamisesta keskenään.

Nesteen tekninen asiantuntija Tuukka Hartikka vastaa.

Mitä eroa on talvi- ja kesädieselin ominaisuuksissa? 

Merkittävin ero on kylmän kestävyydessä eli samepisteessä ja suodatettavuudessa.

Samepiste kuvaa polttoaineen alhaisinta säilytyslämpötilaa eli sitä lämpötilaa, minkä yläpuolella polttoaine on kirkasta ja sitä alemmassa lämpötilassa polttoaine sameutuu (parafiinit alkavat kiteytyä).

Suodatettavuuden tarkoituksena on kuvata lämpötilaa jossa hyvin huolletun auton pitäisi vielä toimia. Käytännössä automalleissa on suuriakin eroja alimman käyttölämpötilan suhteen. Osa autoista saattaa toimia jopa alle suodatettavuusrajan, mutta jotkut taas lakkaavat toimimasta jo vähän alle samepisteen. Tämän vuoksi samepiste on näistä tärkeämpi ominaisuus.

Polttoaineen samepiste ja suodatettavuus tulee ilmoittaa polttoainemittarilla.

Mitä jos käyttää kesälaatua talvella tai talvilaatua kesällä?

Talvilaadun käyttäminen kesällä ei aiheuta mitään ongelmia.

Talvilaadun hinta on tyypillisesti hieman kesälaatua korkeampi, johtuen siitä että tuotteen valmistuskustannukset ovat korkeammat, joten talvilaadun tankkaaminen kesällä saattaa verottaa kukkaroa.

Kesälaadun tankkaaminen talvella taas saattaa johtaa matkan keskeytymiseen ja pahimmassa tapauksessa jopa moottorivaurioihin. Kylmässä kelissä kesälaatu sameutuu ja polttoaineessa olevat parafiinit alkavat kiteytyä ja erkaantua, jolloin ne tukkivat polttoainesuodattimen. Tämän seurauksesta moottori ei saa polttoainetta ja matka katkeaa. Tällöin auto on saatava hinattua lämpimään ja suodatin vaihdettava (mahdollisesti myös polttoaine tankista vaihdettava).

Pitääkö tankki ajaa ensin mahdollisimman tyhjäksi ennen kuin vaihtaa laatua?

Laadunvaihto on syytä tehdä mahdollisimman aikaisin syksyllä ja mahdollisimman tyhjään tankkiin.

Kesä- ja talvilaatu menevät kyllä sekaisin, mutta kesälaadun ominaisuudet "dominoivat" tuotteessa, joten kylmäominaisuudet eivät ole sekoituksissa talvilaadun mukaiset. Esimerkiksi puolet kesälaatua ja puolet talvilaatua tankissa ei pärjää noin -15 astetta kylmemmässä, kun puhtaalla talvilaadulla voidaan ajella huoletta noin -30 asteessa. 

Entä jos tankkaa dieseliä bensa-autoon tai bensaa dieselautoon?

Diesel bensiinin seassa aiheuttaa moottoriöljyn laimentumista eli toisin sanoen diesel bensiiniä raskaampana päätyy männänrenkaiden ohi voiteluöljyn sekaan ja siten huonontaa voiteluöljyn voiteluominaisuuksia.

Usein diesel bensa-autossa aiheuttaa myös käyntihäiriöitä ja mahdollisesti vaurioita pakokaasujen puhdistusjäjestelmissä. Dieselin tankkaus bensiiniauton tankkiin on onneksi melko harvinaista, koska bensiiniauton tankkausaukko on pienempi kuin dieselpistooli (bensa-aukko 22mm, dieselpistooli 25mm). 

Bensiini dieselauton tankissa aiheuttaa paloriskin, koska jo pienikin määrä bensiiniä dieselin joukossa laskee polttoaineen leimahduspistettä merkittävästi. Muita mahdollisia oireita ovat vauriot ruiskutusjärjestelmässä ja moottorin käyntihäiriöt.

Eli jos huomaa väärintankkauksen tapahtuneen, on parempi olla käynnistämättä autoa ja soittaa samantien huoltoon ja pyytää lisäohjeita.

Vauriokorjaus voi olla tuhansia euroja, mutta jos autoa ei ole käynnistänyt niin tankin tyhjennyksestä voi selvitä muutamalla satasella. On myös firmoja, jotka tarjoavat palvelua, jossa tulevat paikanpäälle tyhjentämään tankin.

Jos autoon pitää tankata ysivitosta ja tankkaakin ysikasia tai toisin päin, onko tällä vaikutusta? 

Nykyiset bensiinilaadut ovat 95E10 ja 98E5. E:n jälkeinen luku kuvastaa etanolipitoisuuden maksimia ja 95/98 oktaaniluvun minimiä. 

95E10 korkeamman etanolipitoisuuden vuoksi ei sovellu kaikkiin autoihin (erityisesti vanhojen autojen soveltuvuus on huonompaa). Mikäli 95E10:tä tankataan autoon johon 10% etanolia sisältävä bensiini ei sovellu, voi pitkässä juoksussa tulla materiaalivaurioita tai vuotoja (putkiin, letkuihin), myös käyntihäiriöit ovat tällöin yleisiä. 

Mikäli auto vaatii oktaniiluvultaan minimissään 98, ei 95E10 sovellu autoon. Liian matala oktaaniluku voi aiheuttaa pahimmassa tapauksessa moottorivaurion.

98E5 soveltuu kaikkiin autoihin eli sen tankkaamisessa ei ole riskejä. E10 soveltuvuuden omaan autoon voi tarkastaa sivuilta: www.e10bensiini.fi

Markkinoilla on myös ns. E85-korkeaseosetanolipolttoainetta (85% etanolia), joka soveltuu ainoastaan niin sanottuihin flexfuel-autoihin, jotka kykenevät tällaista polttoainetta käyttämään.

Sanotaan, että bensatankki ei saa jäätyä. Voiko bensa jäätyä ja miten sen voi välttää? Mitä tankkiin kannattaa lisätä, kannattaako mitään?

Bensan jäätymispiste on alempana kuin -50 astetta celsiusta, joten bensan jäätyminen ei ole Suomen olosuhteissa ongelma.

Bensatankin jäätymiseen en usko, mutta aikoinaan kaasuttimen jäätymisessä on ollut ongelmia, joiden vuoksi bensaan lisättiin muun muassa masinolia. Tämä ei kuitenkaan ole liittynyt bensaan itsessään vaan ilman kosteuteen ja kylmään ilmaan.

Nykyään, kun bensa sisältää etanolia, ei näiden aineiden lisääminen ole tarpeen. Voidaankin siis sanoa että bensa-auto on jossain määrin huolettomampi talvella kuin dieselauto.

Myöskään dieselautojen tankkiin ei suositella lisättäväksi mitään lisäaineita (kuten Diesel 100 -jäänestoainetta) nykyaikaisten herkkien ruiskutuslaitteistoiden vaurioriskien vuoksi.

Onko väliä täyttääkö tankkia vähän kerrallaan vai kunnolla täyteen? Kannattaako tankkia välillä täyttää kunnolla täyteen, ettei sinne kerry kondenssivettä?

Kondenssiveden kertymisestä on paljon uskomuksia ja teorioita. Uusien autojen bensatankit ovat kuitenkin suljettuja järjestelmiä (korvausilmakin tulee suodattimen läpi) ja bensiinin vedensitomiskyky on suurempaa kuin ennen, joten kondenssivesiongelmat bensa-autoissa eivät ole kovin suuria.

Polttoaineen hapettumista tapahtuu moderneissa ruiskutusjärjestelmissä korkean paineen ja lämpötilan vaikutuksesta.

Mikäli tankki on jatkuvasti kovin tyhjänä polttoaineen lämpötila käy kuumempana ja hapettuminen suurempaa. Ruiskutuslaitevalmistajat ovat puhuneet "20 eurolla tankkaajista" eli henkilöistä jotka tankkaavat aina vain liruja, joilla on ilmennyt ruiskutuslaitevikoja.

Jos tankkiin on kertynyt hapettumatuotteita tai vettä, tankin täyttäminen saattaa liuottaa nämä polttoaineen sekaan ja ne palavat moottorissa. Myös mahdollinen kondenssiveden kertyminen olisi pienempää jos tankki on täynnä, koska ilmatilaa on vähemmän.

Tankin laittaminen täyteen myös "korvaa" kaiken tankissa olevan vanhan polttoaineen ja bensan ollessa kyseessä esimerkiksi nostaa mahdollisesti laskeneen höyrynpaineen, joka talvisaikaa parantaa käyntiinlähtöä.

Dieselauton laadunvaihdon yhteydessä (kesälaadusta talvilaatuun) tankki tulisi kuitenkin ajaa mahdollisimman tyhjäksi edellä mainittujen syiden vuoksi.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot