Mainos
Mainos
hjallis_header

Erikoishaastattelu: Naisilta suoraa puhetta Hjallis Harkimosta: "Valloittava ja ärsyttävä"

Hjallis Harkimo on jäänyt kaksi kertaa luokalleen ja nähnyt ensimmäisen veneensä uppoavan heti rantaveteen. Kasvutarina yksin maailman ympäri purjehtivaksi liikemieheksi on ollut vaiherikas, eikä aina ole menty myötätuulessa. Näin myös naisrintamalla.


Harry Juhani ”Hjallis” Harkimo syntyi Hackmanin suvun kaunottarelle Doris Harkimolle ja tämän miehelle Osmo Harkimolle marraskuussa 1953. Äidin puolelta verenperintönä siirtyi poikkeuksellinen bisinesvainu ja Tuntematon Sotilas -elokuvan leikanneelta isältä luovuus.

Lukihäiriöisen esikoisen lapsuuteen kuului pikkuveljen, Rollen, kanssa seikkailu ja useat eri urheilulajit. Kiinnostus fyysisiin lajeihin auttoi koulunkäynnissä kohdattujen vastoinkäymisten yli. Kolme kertaa maailman ympäri purjehtineen Hjalliksen kiinnostus veneilyyn heräsi jo alle kouluikäisenä.

– Purjehduksesta kiinnostuin kuusivuotiaana. Äitini sisko otti minut mukaan purjehduskilpailuun. Isäni teki optimistijollan, mutta hän ei ollut kovin kätevä käsistään. Jolla upposi saman tien, mutta siitä se kaikki alkoi. Saimme ensimmäisen purjeveneen ja aloimme veljeni kanssa kisaamaan.

Vesillä Harkimo viihtyi erityisesti veljensä kanssa. Nuoret miehenalut seikkailivat merellä, muutenkin kuin pelkkien purjeiden vauhdittamina.

– Teimme veljeni kanssa paljon asioita yhdessä. Muistan, kun kiinnitimme kaksi kolmen hevosvoiman moottoria samaan veneeseen, jotta saimme sen kulkemaan tarpeeksi nopeasti. Kova vauhti tarvittiin siihen, että saimme vedettyä toisiamme veneen perässä vesisuksilla.

Veljekset vetivät yhtä köyttä myös päästäkseen salaa lavatansseihin.

– Kesäpaikkamme lähellä oli tanssilava. Kävimme siellä veljeni kanssa lähes joka lauantai tansseissa.

Hjalliksella ja Rollella riitti mielikuvitusta ja halua päästä kahdestaan pois vanhempien valvovien silmien alta. Poikien saumaton yhteistyö takasi heille iltavapaita, aina kun vapaapalokuntaa hälytettiin hätiin.

– Kerroimme vanhemmillemme, että kuulumme vapaapalokuntaan. Aina kun pillit soivat, niin pääsimme lähtemään. Ei me siihen oikeasti kuuluttu, mutta aina kun pillit soivat, niin pääsimme lähtemään.

Jekutus ei kantanut loputtomiin, vaan nuoret miehenalut jäivät kiinni nololla tavalla.

– Kerran tulipalo olikin ihan meidän mökkimme vieressä, ja äiti ja isä menivät katsomaan. Yritimme selittää, että olemme vapaavuorossa, mutta kiinnihän me jäimme. Olimme tuolloin neljä-viisitoistavuotiaita, Hjallis muistelee naureskellen.

hjallis_lucia

Harkimolla on aina ollut poikkeuksellisen vahva kyky nähdä mahdollisuudet liiketoimille. Mies aloitti jakamalla lehtiä ollessaan 15-vuotias. Joulun alla kaksikielinen nuori mies sai mahdollisuuden myydä Lucia-merkkejä. Tässä kohtaa hän jo nousi kirkkaasti muiden merkkienmyyjien yläpuolelle.

– Lucia-neito on suomenruotsalaisten juttu. Mietin, että missä he ovat iltaisin. Svenska Teatterissa tietenkin! Ystävystyin vahtimestareiden kanssa ja pääsin katsomaan näytökset palomiehen paikalta. Väliajoilla myin merkit minuuteissa.

Jo yläasteikäisenä mies oli erittäin kilpailuviettinen ja saikin nerokkaasta myyntityöstään bonukset useana vuonna.

– Voitin kolmena vuonna merkkien myyntikilpailun ja sain sadan markan lahjakortin tavarataloon. Ostin lahjakorteilla aina joululahjat perheenjäsenilleni.

Vaikka nuoren Hjalliksen liikemiestaidot olivat poikkeuksellisen vakuuttavat, koulunkäynnin kanssa oli ongelmia. Harkimon nuoruudessa koulua käytiin myös lauantaisin, ja opinahjoissa oli merkittävästi kovempi kuri kuin tällä vuosituhannella.

– Aloitin koulunkäyntini Munkkiniemessä englanninkielisessä leikkikoulussa. Kun leikkikoulusta piti siirtyä alaluokille, niin he eivät halunneet minun jatkavan. Olin kuulemma liian villi. Ne ”nunnat” eivät kuulemma pitäneet minusta.

– Siirryin siis suomalaiseen kansakouluun, kävin yhdessä koulussa kaksi vuotta, kolmannen luokan kävin toisessa suomenkielisessä koulussa ja neljännelle luokalle siirryin ruotsinkieliseen, mies kertaa lapsuuttaan.

Koulusta ja kielestä toiseen vaihdellut Harkimo ymmärsi, ettei hänen koulumenestyksensä ollut hääviä. Tämä harmitti nuorta miestä.

– Useassa koulussa ei haluttu, että jatkan. Toisissa kouluissa vaan sovittiin, että en jatka. Jäin kaksi kertaa luokalleni. Yläasteikäisenä keskiarvoni oli 6,2. Olin tosi huono koulussa. En voinut tajuta, miten joku on syntynyt niin tyhmäksi kuin minä.

Luokalle jäätiin, jos arvosanat olivat huonoja. Karttakeppikin tanssi sormilla, mutta eläväinen nuorimies oli silti villi ja puhelias.

– Kaikki aineet olivat vaikeita. Lukihäiriöni takia kielet olivat vaikeita. Matematiikka oli vaikeaa, ei minulle ollut kuin urheilu helppoa. Historiasta tykkäsin ja se numero olikin ihan hyvä. Mutta kaikki oli aika hakusessa, Hjallis kertoo.

– Lensin aika usein ulos luokasta. Olin villi ja puhuin paljon. Se oli ehkä se isoin ongelma.

Urheilu tempasi miehen mukaansa useamman lajin voimalla, ja vilkkaan lapsen mieli viihtyi hyvin joukkuelajeissa hikoillessa.

– Huono koulumenestys johtui varmasti siitä, että en osannut keskittyä ja kaikki muut asiat olivat tärkeämpiä. Pelasin jääpalloa, käsipalloa, jääkiekko, jalkapalloa, ehkä keskityin koulumenestyksellä mitattuna vääriin asioihin. Omasta mielestäni keskityin oikeisiin.

Harkimo tuntee saaneensa äitinsä (os. Hackman) puolelta liikemiestaidot ja isänsä puolelta taiteellisuuden. Taiteellisuus näkyykin Hjalliksen kohdalla lähinnä luovuutena liikemiestaidoissa. 

– Luovuus tulee esiin ideoinnissa ja yrityselämän koukeroissa. Olen helvetin huono piirtämään, laulamaan ja soittamaan instrumentteja. Muistan kun piti koulussa soittaa nokkahuilua ja siitä ei tullut yhtään mitään. Vaikka en ollut koulussa hyvä, niin urheilu kompensoi.

Vanhemmat tukivat esikoistaan, mutta kannustivat tätä urheilun lisäksi keskittymään myös tulevaisuuteensa. Harkimo otti vanhempiensa puheet tosissaan ja pisti vauhtia koulujensa läpikäymiseen.

– Äiti ja isä eivät olleet kovin tyytyväisiä. Vaikka loppuen lopuksi pääsin ylioppilaaksi ja kolmannella yrittämällä pääsin ruotsalaiseen kauppakorkeakouluun. Siinä vaiheessa olin jo käynyt armeijankin. Mutta Hankenilta valmistuinkin sitten kolmessa vuodessa ekonomiksi.

– Mua alkoi kypsyttää se, että olin niin paljon opiskelukavereitani vanhempi. Sit mä luin urakalla lävitse Hankenin ( Ruotsinkielinen Kauppakorkeakoulu). Olin samaan aikaan purjehduksessa olympiavalmennettavana. Kun tulin Suomeen niin istuin 10 tuntia kerrallaan kirjastossa tenttaamassa itseäni, mustavalkoiseksikin luonnehdittu yrittäjä kertoo.

hjallis_hjallis_leena

Yksin merille ja Leenan kanssa avioliiton satamaan

Ennen Leenan tapaamista Hjallis oli pitkään avoliitossa Reea-nimisen naisen kanssa. Ensimmäisen vaimon mukaan mies ei voinut vastustaa syrjähyppyjä.

”Mutta koskaan hän ei myöntänyt mitään, ennen kuin Reean todistusaineisto oli täysin aukoton. Hjalliksen filosofiassa epämiellyttävän asian kiistäminen on itse asiassa hyvä työ.

– Miksi aiheuttaa toiselle mielipahaa, jos sen voi välttää. Vaikkapa valehtelemalla, Hjallis Harkimo. ” - Antti Arve, Hjallis"

Reean teki valtavasti töitä auttaakseen Hjallista saavuttamaan unelmansa. Hän huolehti asioista maalla, kun Hjallis oli merellä. Pariskunta näki toisensa pitkän taon jälkeen, ja Reealle valkeni heidän yhteisen tulevaisuutensa mahdollisuudet.

”Sydneyssä Reea tuli siihen tulokseen, että äärettömän kunnianhimoinen projekti oli nielaissut miehen sydämen hänen ulottumattomiinsa.” - Antti Arve, Hjallis

Hjallis tapasi tulevan vaimonsa, Leena Alamäen, ensimmäisen kerran Helsingissä joulukuussa 1987. Häitä vietettiin lokakuussa 1989 ja pariskunnan esikoinen syntyi maaliskuussa 1990. Suhde sai alkunsa ravintolasta, vaikkei ollutkaan molemminpuolista rakkautta ensisilmäyksellä.

– Hjallis seurasi minua narikkaan ja sai sovittua treffit, joille en koskaan kuitenkaan mennyt. Kun tapasimme sattumalta pari viikkoa sen jälkeen ravintola Kaarlessa, Hjallis oli tosi vihainen, mutta halusi uudet treffit- Leena Harkimo os. Alamäki”  - Ari Mennander,  Hjallis Hartwall-Areena.

Leena Harkimo teki Hjalliksen rinnalla töitä niin jääkiekkojoukkue Jokereiden nostamisesta konkurssikypsästä joukkueesta Suomen mestareiksi kuin Hartwall Areena-hankkeen läpiviemisessä. Päätähuimaavien liiketoimien ohella pariskunta sai kaksi lasta, Joelin ja Leon.

 En tiennyt, kuinka kovaan paikkaan jouduin, kun päätin hallihankkeesta. Tilanne oli sama kuin yksinpurjehduksessa: et voi lyötä hanskoja tiskiin kesken kaiken ja luovuttaa. Oli purjehdittava maaliin" - Hjallis Harkimo, Ari Mennander Hjallis”

Ilman lähipiirinsä ja liiketuttaviensa tukea hallihanke olisi voinut kaatua täysin. Myös Leena-vaimon kärsivällisyyttä ja tehokkuutta vaadittiin, useammassakin asiassa.

hjallis_hartwall_rakennus

– Jolle (Joel) syntyi, kun olin maailmanympäryspurjehduksella. Noihin aikoihin oli myös Hartwall-areenan rakennushanke ja paljon muitakin töitä, joten en ehtinyt Jolleen keskittyä. Isäni piti kovin hyvää huolta lapsesta, ja oli hänen kanssaan paljon. Muiden lasten kanssa olen ymmärtänyt sen yhdessäolon tärkeyden. Jollen kanssa sitä ei vielä tajunnut, Harkimo kertoo.

Katsomo-video ei ole saatavilla


Myöhemmin Hjallis avioitui Meri-Kukka Forsiuksen kanssa, ja tästä suhteesta syntyi Hjallikselle kolmas poika, Dan. Oman jälkikasvunsa kasvattamisessa Hjallis luottaa rajoihin ja rakkauteen.

– Olen aika tiukka kasvatuksessa. Jollen kanssa ei koskaan ole ollut mitään ongelmia, Leo täytti juuri 15 vuotta ja Dan on vasta 11-vuotias. Olen yrittänyt kasvattaa heitä tiukoilla rajoilla.

– En hyväksy mitä vain. Tämä ilmenee ruokailuissa, nukkumaanmenossa ja kaikessa mitä he tekevät. Mielestäni lapsilla pitää olla rajat  ja heidän pitää uskoa, mitä heille sanotaan. En usko mihinkään vapaaseen kasvatukseen.

Liitto Leena Harkimon kanssa päättyi vuonna 2003. Pariskunta on edelleen päivittäin tekemisissä ja yhteishuoltajuus sujuu ongelmitta. Leena Harkimo kehuukin ex-miestään joustavuudesta.

– Pystymme joustavasti hoitamaan poikien asioita vastavuoroisesti ja häneltä löytyy tarvittaessa apuja. Ja minä pyrin aina auttamaan häntä, kun vain voin. Siinä mielessä hän on joustava, ei ole koskaan laskettu päiviä saati tunteja, Leena Harkimo kiittelee MTV.fi:lle.

hjallis_joel

Mihin Leena sitten ihastui Hjalliksessa? Mallin töitä tehnyt ja älykäs nainen ei tarkalleen muista, mutta huumorintajulla on ainakin ollut merkittävä rooli.

– En muista mihin ihastuin, ehkä siihen huumorintajuun. Hän osaa olla valloittava, jos sitten ärsyttäväkin, nainen muistelee.

Leena myöntää, että vuosien saatossa maailmanympäripurjehtijasta on tullut nuoruusvuosia rennompi, tai ainakin vähemmän kulmikas.

– Hän tietyllä tavalla reagoi aika spontaanisti, mutta saattaa olla mustavalkoinen. Tänä päivänä hän osaa arvostaa muidenkin mielipiteitä.

Katsomo-video ei ole saatavilla


Leena Harkimo kertoo, että heidän nykyisessä suhteessaan temperamentti näkyy ja kuuluu, mutta kaunoja ei kanneta.

– Hjallis on etevä toimimaan omaa päämääränsä kohti. Hän on suorasanainen ja niin olen minäkin, kyllä joskus luuria lyödään korvaan. Se on sen hetken tilanne, ja sitten ne unohtuvat nopeasti, hän paljastaa.

Mielistelystä tai puheidensa sensuroinnista Hjallista ei ole juuri voitu syyttää. Myös Leena Harkimo on samoilla linjoilla.

– Hän on oma itsensä ja hän on sitä aidosti.

hjallis_merikukka_fors

Leena ja Hjallis Harkimon avioliitto loppui, kun Hjalliksen kainaloon kiilasi niinikään kansanedustajana tuolloin työskennellyt Merikukka Forsius. Molemmat naiset ovat jo jääneet pois eduskunnasta, mutta kevään 2015 vaaleissa Hjallis tuli itse valituksi Kokoomuksen kansanedustajaksi. 

Monessa tv-ohjelmassakin mukana ollut Hjallis paljastaa, että eduskunta on antanut hänelle uusia haasteita ja saanut kylmäpäisen liikemiehen kokemaan jopa jännitystä.

– Jännitin ensimmäistä puhettani eduskunnassa. Vaikka ei siellä edes ollut ketään kuuntelemassa. Mutta äkkiä sekin jännitys meni ohitse, mies naurahtaa.

Katsomo-video ei ole saatavilla


Samaan aikaan ja samasta puolueesta nousi eduskuntaan myös Susanna Koski. Nainen kokee puoluetoverinsa hyvin kannustavaksi, joskin vahvasti oman tiensä kulkijaksi. Harkimo tuki Koskea tämän vaalikampanjan aikana ja käväisi jopa Vaasassa naisen tehdessä vaalityötään.

– Hjallis on äärimmäisen luotettava tyyppi. Jos jotain sovitaan, se pitää. Kun Hjallis innostuu jostain jutusta, hän on siinä täysillä mukana. Kun jotain tapahtuu, se tapahtuu yleensä nopeasti. Hitaat ja perässä vedettävät asiat tai ihmiset sopivat huonosti Hjalliksen kanssa samaan lauseeseen, Koski analysoi.

Harkimo ei enää jännitä puheita eduskunnassa. Koski kuvailee puoluetoveriaan jopa muita rennomman oloiseksi työskentelyssään. 

– Määrätietoisen luonteen ja kokemuksen takia hänellä ei ole syytä hötkyillä. Hänellä on uskomattomat verkostot ja hän tietää täsmälleen, miten aikansa käyttää. Hänen suorasukaisuutensa on varmasti monessa käänteessä ollut edukseen. Hjalliksella on hyvin omaleimainen tapa hoitaa asioita, ja hän hoitaa ne hyvin. Kollegat kantavat selät väärällään töitään mukanaan, mutta Hjallikselle riittää, että puhelin on mukana, Koski naurahtaa.

Miehen poliittinen ura ei välttämättä jää kansanedustajan tasolle. Toukokuussa 2015 Harkimo tiedottaa mahdollisesta osallistumisesta Kokoomuksen puheenjohtajakisaan. Hjalliksesta kun on kyse, mikään idea ei tunnu hänelle liian korkealentoiselta.

”Olen ajatellut, että haluaisin olla ensimmäinen suomalainen, joka lentää sponsoroidulla raketilla Kuuhun”, Hjallis Harkimo, Mennander, Hjallis Hartwall Areena

Hjallis perjantaisin kello 21:00 MTV3-kanavalla.

Katsomo-video ei ole saatavilla


Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme