Mainos
karkoitus_header

”Vaaraksi yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle” – MTV Uutiset selvitti, mistä rikoksista ulkomaalaiset karkotetaan

Kuinka paljon pahaa pitää tapahtua, että ulkomaalainen rikoksentekijä karkotetaan takaisin kotimaahansa? Kuka saa jäädä ja kuka joutuu lähtemään?  Mikä painaa eniten, kun karkotuspäätöstä tehdään?

MTV Uutiset halusi selvittää, millä perusteluilla rikoksista tuomittuja karkotetaan. Pystyykö asiaa tuntematon päättelemään lakikirjaan tukeutuen, mihin ratkaisuun viranomainen päätyy? Ovatko ratkaisut ymmärrettäviä ja tuntuvatko ne kohtuullisilta?

Vastataksemme näihin kysymyksiin kävimme läpi kaikki Maahanmuuttoviraston viime vuonna tekemät päätökset, joissa ulkomaan kansalaista esitettiin karkotettavaksi hänen tekemiensä rikosten takia. Tällaisia päätöksiä oli 132 kappaletta. Karkotettaviksi esitettyjen ihmisten taustalta löytyi laaja kirjo tuomioita aina taposta ajokortitta ajoon.

Viime vuonna kaikkiaan 95 henkilön kohdalla päätös oli karkottaminen, loput saivat jäädä Suomeen.

Maahanmuuttovirasto tekee jokaisesta yksittäistapauksesta niin sanotun kokonaisharkinnan, joten joskus saman tyyppisestä rikoksesta joutuu karkotetuksi, joskus ei. Mutta millaisia tarinoita  viranomaisten karkotuspäätösten takaa löytyy?


Syntynyt 1992

Afganistanilainen Osman suuntasi kohti omaa bussiaan Helsingissä lokakuisena perjantai-iltana vuonna 2010. Hieman vajaat 19-vuotias nuori mies oli matkalla kotiinsa.

Harppoessaan bussille hän huomasi kaksi tyttöä. Humalassa olleet teinit olivat karanneet kotoaan ja viettäneet Helsingin kaduilla kaksi unetonta yötä ja päivää.

Haahuilu väsytti ja tytöt kysyivätkin, mahtuisiko Osmanin kotiin nukkumaan. Kolmikko hyppäsi bussiin. Perillä asunnossa Osman pyysi tyttöjä pesemään märät jalkansa ennen unia. Muuta kummallista ei Osmanin mukaan tapahtunut.

Toinen tytöistä, joka oli vain kaksi viikkoa aiemmin täyttänyt 14 vuotta, kertoi eri tarinan.

Osmanin ja tytön maatessa samassa sängyssä Osman oli alkanut kosketella ja pian tyttö huomasi, ettei hänellä ollut enää housuja jalassaan. Myöhemmin tyttö kertoi oikeudessa, että estelyistä huolimatta Osman oli ”tehnyt sen” laittamalla ”sen” sisälle. Tyttöä oli sattunut.

Osman sai teostaan, raiskauksesta ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, vuoden ja viisi kuukautta ehdollista vankeutta. Parin vuoden sisällä hän sai kontolleen vielä tuomiot varkaudesta, lievästä kavalluksesta ja ajokortitta ajamisesta.

Viime vuoden syyskuussa Osman sai lähdöt Suomesta. Maahanmuuttovirasto teki miehestä karkotuspäätöksen ja lisäsi päälle maahantulokiellon. Osmanilla ei ole asiaa Suomeen tai muualle Schengen-alueelle viiteen vuoteen.






Syntynyt 1986

Serbian kansalainen Musa oli maaliskuussa 2014 oikeudessa kyseenalaisessa pääosassa naisiin kohdistuneissa rikoksissa. Uhreja oli kaikkiaan kolme.

Yksi uhreista ei kuitenkaan ollut ikänsä puolesta nainen. Tuomio on salainen, mutta julkisesta selosteesta saa käsityksen Musan rikoksesta. Oikeuden mukaan hän oli ollut sukupuoliyhteydessä tuolloin 13-14-vuotiaan tytön kanssa. Yhdyntäkertoja kertyi lähes puolentoista vuoden aikana oikeuden mukaan noin sata. Tyttö oli tullut raskaaksi. Teot olivat tapahtuneet 2009-2010.

Törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön lisäksi Musa tuomittiin myös yllytyksestä varkauteen: hän sai tytön varastamaan rahaa sukulaisiltaan.

Musan toinen uhri tässä kokonaisuudessa oli nainen, jonka pankkitunnuksilla hän nosti itselleen 1400 euroa. Kolmatta naista hän oli pahoinpidellyt pään alueelle pukkaamalla naista otsallaan sekä lyömällä nyrkillä ja avokämmenellä.

Musa sai tästä kaikesta yhteensä kahden ja puolen vuoden ehdottoman vankeustuomion. Tuomiota alensivat kolme aikaisempaa rangaistusta.

Aikaisemmat rikokset, kuten lukuisat pahoinpitelyt ja petokset, törkeä kiristys ja vahingonteko oli selvitetty ehdollisilla tuomioilla ja yhdyskuntapalvelulla.

Maahanmuuttovirasto päätti olla karkottamatta Musaa Serbiaan, vaikka totesikin, että tämä on aiheuttanut vaaraa muiden turvallisuudelle ja jatkanut rikosten tekemistä rangaistuksista huolimatta. Karkottamista vastaan puhuvat seikat olivat painavampia.

Maaliskuussa 2015, kymmenen päivää Maahanmuuttoviraston päätöksen jälkeen, Musa tuomittiin jälleen kahdesta pahoinpitelystä. Kyseessä oli hänen kolmas rikostuomionsa vuoden sisällä.

Seksirikollinenkaan ei aina joudu pois Suomesta

Monen suomalaisen mielestä seksuaalirikoksiin syyllistyneet pitäisi aina karkottaa, varsinkin jos rikokset kohdistuvat lapsiin. Mikään rikos  - edes seksuaalirikos - ei silti automaattisesti tarkoita karkottamista. 

MTV Uutisten tekemästä vertailusta kuitenkin selviää, että henkilöistä, jotka ovat syyllistyneet seksuaali- tai huumerikoksiin, selkeä enemmistö on saanut karkotuspäätöksen. Kaiken kaikkiaan viime vuonna karkotettaviksi esitetyistä 27 henkilöllä oli taustallaan ainakin yksi seksuaalirikos. Heistä 23 päätettiin karkottaa. 

Seksuaalirikoksia kontollaan oli suhteellisesti paljon esimerkiksi afganistanilaisten, iranilaisten, irakilaisten ja turkkilaisten karkotettavien joukossa. 

On kuitenkin huomioitava, että tässä selvityksessä eivät ole mukana ne turvapaikanhakijat, jotka ovat saapuneet maahan viime vuoden aikana, vaan kaikilla tämän vertailun henkilöillä on tuomio tai tuomioita suomalaisista oikeusistuimista. Siten he ovat väistämättä oleskelleet maassa jo jonkin aikaa.

Syntynyt 1977

Virolaisella Ilmarilla oli mopo allaan pohjoisen kesäisissä maisemissa vuonna 2014. Elettiin elokuuta ja mopo kuljetti Ilmaria pitkin yleisiä teitä.

Ajo oli kuitenkin epävarmaa ja vaarallista, sillä Ilmarilla oli runsaasti alkoholia veressään, tarkalleen ottaen 1,73 promillea.

Tuomion humalassa ajelustaan Ilmar sai viime vuonna. Hänet tuomittiin törkeästä rattijuopumuksesta 40 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen, 25 päiväsakkoon sekä vuoden ajokieltoon. Ilmar myönsi teon, mutta ehdotti sen sovittamista työllä. Se ei ollut lainsäädännön perusteella mahdollista.

Tuomio ei ollut Ilmarin ensimmäinen. Vuonna 2014 hänet oli tuomittu kolmesta törkeästä rattijuopumuksesta ja ajokortitta ajelusta ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja päiväsakkoihin.

Vuodelta 2015 hänellä oli ennestään yksi tuomio törkeästä rattijuopumuksesta ja ajokortitta ajosta, minkä seurauksena hän joutui 90 päivän yhdyskuntapalveluun.

Teoista annettuja päiväsakkoja Ilmarilta ei oltu saatu perittyä.

Poliisin esityksestä Maahanmuuttovirasto karkotti Ilmarin Viroon antaen hänelle kolmen vuoden maahantulokiellon. Maahanmuuttoviraston mukaan Ilmarin toistuvat rattijuopumukset ovat välitön uhka yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle, ja siten peruste karkottamiselle.


Syntynyt 1992

Armenialainen Razmik ei tuomioidensa perusteella ole uskonut ajokortin tarpeellisuuteen.

Marraskuussa 2013 Razmik kaahasi Helsingin Itäväylää 120 kilometrin tuntinopeutta 70 kilometrin nopeusrajoituksen alueella. Ylinopeuden ohella hän ohitteli muuta liikennettä toistuvasti kaistoja vaihdellen.

Oikeudessa työtön Razmik myönsi rikoksensa.

Teko ei ollut ainoa laatuaan. Vuosina 2012–2014 Razmik oli syyllistynyt yhteensä yhdeksään kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta.

Lisäksi tuomiolistassa mainitaan neljä liikenneturvallisuuden vaarantamista, kaksi huumausaineen käyttörikosta sekä huumausainerikos ja rattijuopumus.

Poliisi esitti näihin rikoksiin syyllistymisen perusteella Razmikia karkotettavaksi.

Maahanmuuttovirasto ei löytänyt tähän perustetta.

Päätöksen mukaan Razmikin kohdalla karkottamista vastaan puhuvia seikkoja on pidettävä karkottamisperusteita painavampina. Razmikin karkottaminen ei olisi viraston mukaan suhteellisuusperiaatteen mukaista. 




Kenet saa karkottaa?

Selvityksen mukaan karkotettavan ei tarvitse olla murhamies, raiskaaja tai kovan linjan huumerikollinen. Itse asiassa lainsäädäntö mahdollistaa ulkomaan kansalaisen karkotuksen verrattain kevyistä rikoksista.

Ulkomaalaislain mukaan henkilö voidaan karkottaa Suomesta, jos hän on tehnyt rikoksen, josta voidaan tuomita vähintään vuosi vankeutta. Henkilön rangaistuksen ei siis välttämättä ole oltava vuoden mittainen, riittää, että kyseisestä rikoksesta voidaan tuomita vähintään sen mittainen rangaistus.

Toinen peruste karkotukselle voi olla myös se, että rikoksia on ollut toistuvasti.

Koska laki antaa Maahanmuuttovirastolle laajat mahdollisuudet oman harkinnan käyttämiseen, eivät viraston päätökset herätä pelkkää kiitosta. Esimerkiksi oleskelulupa- ja kansalaisuusasioihin erikoistunut asianajaja Ville Punto arvioi, että karkotuspäätösten linja on viime vuosina kiristynyt.

Karkotuspäätökseen päädytään hänen mielestään yhä helpommin, vaikka kyse ei olisi henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista.

Punto katsoo, että päätöksiä annetaan liian suoraviivaisesti rikosnimikkeen perusteella kokonaiskuvaa katsomatta.

– Karkotuspäätökset ovat hyvin suppeasti perusteltuja, yleensä todetaan vain, että henkilö on "osoittanut käytöksellään olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle". Harvoin tehdään analyysia itse teosta ja olosuhteista sekä mietitään, onko sen perusteella oletettavaa, että henkilö syyllistyy uuteen rikokseen, Punto toteaa.

Syntynyt 1975

Marraskuussa 2012 muuan nigerialaisnainen jäi kiinni satamassa kun hänen kuljettamansa henkilöauton vararenkaasta löytyi kahdeksan kiloa marihuanaa.  Naisen hallusta löytyi paperilappu, jossa oli hänen maanmiehensä eli Dubemin nimi ja puhelinnumero.

Nainen kertoi, ettei tiennyt mitään autossa olevista huumeista, hän oli vain palkkiota vastaan luvannut tuoda auton Hollannista Suomeen.

Auto piti naisen mukaan viedä eteläsuomalaiseen kaupunkiin, jota varten hänellä oli vastaanottajan yhteystiedot.

Dubem kiisti olleensa missään tekemisissä koko asian kanssa ja sanoi, ettei tiennyt, miksi hänen yhteystietonsa löytyivät naiselta. Nainen oli Dubemille kuitenkin tuttu naisen poikaystävän kautta.

Dubemille oli todistettavasti soitettu Hollannista muutaman kerran ennen huumelastin maahantuloa. 

Oikeus katsoi, että Dubem oli syyllinen törkeään huumausainerikokseen ja tuomitsi tämän kahdeksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen. 

Ensimmäinen karkotuspäätös annettiin vuonna 2014. Dubem valitti hallinto-oikeuteen, joka palautti asian vuonna 2015 Maahanmuuttovirastolle. Virasto päätti karkottaa hänet Nigeriaan. Maahantulokieltoa tuli kolme vuotta. Dubemilta ei löydy merkintöjä muista tuomioista Suomessa.


Syntynyt 1993

Iranilainen Said reissasi pari vuotta sitten jatkuvasti Helsingin ja Pohjanmaan välillä. Lakeuksille houkutteli rakkaus, sillä nuorella miehellä oli siellä tyttöystävä.

Tyttöystävänsä luona vieraillessaan Said toi paikkakunnalle samalla huumeita aina silloin,  kun niille oli tilausta. Huumeet hän hankki pääkaupungin baareista, josta aineita löytyi helposti.

Reissujensa aikana Said kuljetti Pohjanmaalle myytäväksi puoli kiloa amfetamiinia, 500 ekstaasitablettia, viisi grammaa kokaiinia ja 50 grammaa marihuanaa. Bisneksistään Said sai oikeudessa kahden vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottoman vankeustuomion.

Said ei ollut ensimmäistä kertaa asialla. Aiemmin hänet oli tuomittu törkeästä huumausainerikoksesta vajaan kahden vuoden ehdolliseen vankeuteen. Tilillä oli tuomioita myös nuorena henkilöinä tehdyistä pahoinpitelystä ja ryöstöstä sekä lukuisista varkauksista ja liikennerikoksista.

Päätöksessään Maahanmuuttovirasto totesi, että kaikki edellytykset Saidin karkottamiseen täyttyivät. Hän oli osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle ja syyllistyneensä rikoksiin toistuvasti.

Tästä huolimatta Said sai jäädä Suomeen. Häntä ei voinut karkottaa kotimaahansa Iraniin, koska hän olisi siellä voinut joutua kuolemanrangaistuksen, vainon, kidutuksen tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi.


karkotukset_nuija

Huumerikokset monen karkotuksen takana

Jos seksuaalirikosten kohdalla suomalaista oikeusjärjestelmää on usein moitittu liian lievistä rangaistuksista, huumerikosten kohdalla tätä ongelmaa ei ole. Törkeistä huumausainerikoksista voi Suomessa saada kovia tuomioita ja niitä myös annetaan.

MTV Uutisten selvityksestä käy ilmi, että myös karkotettavien ulkomaalaisten henkilöiden taustalta löytyi usein törkeitä huumausainerikoksia.

Huumerikollisiksi viime vuonna karkotettaviksi esitettävistä voidaan luokitella 39 henkilöä eli lähes joka kolmas. Karkotusesitys meni läpi valtaosan, eli 32 ihmisen kohdalla.

Virolaisia oli karkotettaviksi esitettävien joukossa eniten, 20. Heistä kuudelta löytyi muun muassa tuomio törkeästä huumausainerikoksesta. Virolaisista huumerikollisista vain yhtä ei karkotettu.

Myös Gambia oli yksi maista, jonne karkotettiin eniten, kymmenen henkilöä. Kaikkien taustalta löytyy jotakin huumeisiin liittyvää rikollisuutta, suurimmalta osalta tuomio törkeästä huumausainerikoksesta. Jokainen sai karkotuspäätöksen.

Myös albanialaisten ja nigerialaisten taustalta löytyi usein nimenomaan huumausainerikoksia.

Alla olevasta visualisoinnista voit katsoa, minkä maiden kansalaisista tehtiin rikosperusteisia karkotusehdotuksia vuonna 2015.

Visualisoinnista voi katsoa, minne kaikkialle ihmisiä määrättiin karkotettaviksi ja minkä tyyppisiä rikoksia heidän taustaltaan löytyy.

Kaikkiaan viime vuonna haluttiin karkottaa 42 eri maan kansalaisia. Suurimmat ryhmät olivat Viron, Venäjän, Irakin, Gambian  ja Turkin kansalaiset.

Palloja painamalla näet tarkempia tietoja karkotuspäätöksistä. Visualisoinnin yläosassa olevista painikkeista voit valita näkymän päätöksen tai tekijän rikostyypin mukaan. Jako rikostyyppeihin on karkea, ja henkilöt on jaettu rikosluokkiin vakavimman rikoksen mukaan.

Muut-ryhmään kuuluvat henkilöt, joita ei voitu jakaa luokkiin joko rikoksen tyypin tai monipuolisen rikostaustan vuoksi.


Syntynyt 1988

Virolainen Kätlin kiersi pääkaupunkiseutua siivoojana pari vuotta sitten. Välillä keikat veivät espoolaiskoteihin, välillä Helsinkiin, joskus Järvenpäähän.

Palkatessaan Kätliniä asiakkaat eivät tienneet siivoojansa rikollisesta tavasta: hän saattoi lähteä asunnosta mukanaan perheen pöytähopeita, koruja ja käteistä rahaa. Joskus saaliin arvo nousi tuhansiin euroihin.

Jonkin aikaa toimintaansa jatkettuaan Kätlin jäi kiinni. Käräjäoikeus tuomitsi Kätlinin tammikuussa 2014 kaikkiaan 21 rikoksesta kymmenen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Paitsi varkauksista, Kätlin sai tuomion petoksista, sillä hän onnistui myymään ja panttaamaan varastamaansa tavaraa.

Poliisi esitti Kätlinin karkotusta ja viime vuoden tammikuussa hän saikin päätöksen: nainen karkotettiin Suomesta ja hänet määrättiin maahantulokieltoon kolmeksi vuodeksi.

Maahanmuuttovirasto perusteli karkotusta sillä, että Kätlin oli aloittanut systemaattisen rikollisen toimintansa heti maahan tultuaan. Ennen kymmenen kuukauden tuomiotaan Kätlin oli tuomittu kahdesta varkaudesta ja kerran liikennerikoksista.





Syntynyt 1996

Virolainen Tiiu ajeli kaverinsa kanssa pitkin katuja uudenvuodenyönä viime vuonna. Hänellä oli yksi tavoite: bongata yksin liikkuvia kaupunkilaisia ja ryöstää heidän omaisuutensa.

Tuona yönä Tiiun ystävä pysäytti auton muun muassa sorapolulle, jonka läheisyydessä käveli baarista kotiin palaava nuori mies. Tiiu lyöttäytyi 23-vuotiaan miehen seuraan, kysyi tietä ja painoi sitten kääntöveitsen miehen kaulalle.

Veitsi pisti miehen kaulaa, kun hän kaivoi Tiiun vaatiman lompakon esiin. Saatuaan haluamansa Tiiu poistui ja nuorukainen jäi katsomaan, kuinka nuori nainen lähti etsimään uusia uhreja.

Illan aikana Tiiu ryösti vielä yhden hirvittävässä humalassa olleen 17-vuotiaan tytön, viisikymppisen miehen ja yritti vielä ryöstää yhden kolmikymppisen miehen.

Tiiu sai rikoksistaan kahden vuoden ja kymmenen kuukauden vankeusrangaistuksen. Aiemmin 16-vuotiaana hänet oli tuomittu nuorena henkilönä tehdyistä pahoinpitelystä, laittomasta uhkauksesta ja vapaudenriistosta ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Maahanmuuttoviraston päätöksellä Tiiua ei karkotettu, vaikka poliisi sitä vaati. Tarkat syyt ovat salaisia, mutta Maahanmuuttoviraston mukaan karkottamista vastaan puhuvia syitä oli kokonaisharkinnassa enemmän kuin karkotuksen puolesta puhuvia, vaikka Tiiu oli käytöksellään osoittanut olevansa vakava uhka yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle.

karkotus_vaaka

Kokonaisharkinta ratkaisee

Päätös siitä, karkotetaanko henkilö vai ei, perustuu niin sanottuun kokonaisharkintaan. Se tarkoittaa, että toisessa vaakakupissa ovat henkilön tekemät rikokset ja toisessa esimerkiksi se, kuinka kauan henkilö on ollut maassa, onko hänellä täällä perhettä ja mikä hänen oleskelunsa tarkoitus Suomessa on.

Maahanmuuttovirasto joutuu pohtimaan, kuinka vakava henkilön tekemä rikos on ja kuinka suurta haittaa, vahinkoa tai vaaraa siitä on aiheutunut yksityiselle tai yleiselle turvallisuudelle. Virastolla ei ole olemassa ”listaa” rikoksista, joiden perusteella karkotus olisi todennäköisempää.

– En lähtisi rikosnimikkeillä linjaamaan, koska kokonaisharkinta on nimenomaan olennainen asia ja se on hyvin tapauskohtaista harkintaa, kertoo Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Anu Tarén.

Henkilön maassa oleskelun kesto voi olla hyvinkin merkittävä tekijä, kun pohditaan sitä, pitääkö hänet karkottaa vai ei.

– Jos on kyseessä sama rikos ja yksi henkilö on ollut vaikka kaksi vuotta Suomessa ja toinen vastaavasti tullut lapsena maahan ja ollut täällä yli 20 vuotta, kyseessä on täysin eri harkinta, Tarén sanoo.

Eli mitä pidempään henkilö on maassa ollut, sitä epätodennäköisempää hänen karkottamisensa on.


Syntynyt 1962

Vaimolla oli uusi miesystävä, mikä ei miellyttänyt Dmitriä. Siksi naisen kanssa oli käsirysyä keväällä 2014.

Dmitri työnsi vaimonsa rappuset alas, muutamaa viikkoa myöhemmin vaimo löi nyrkillä miestään silmäkulmaan.

Dmitrin kertoman mukaan vaimo palasi aina välillä kotiin miesystävänsä luota, etenkin jos Dmitri kävi rukoilemassa tämän asunnon läheisyydessä.

Lopullisesti tapahtumat eskaloituivat pääsiäisenä, kun vaimon miesystävän asuttama talossa sytytettiin tulipalo. Sekä vaimo että miesystävä selvisivät ilman merkittäviä vammoja.

Syyttäjän mukaan Dmitri oli kiivennyt omakotitalon toiseen kerrokseen palotikkaita pitkin ja avoimena olleen tuuletusikkunan kautta sytyttänyt polttoainetta ja kaasupulloa käyttäen tulipalon asunnon keittiössä.

Dmitri oli sitä mieltä, että hänet on lavastettu eikä hän missään tapauksessa tiennyt, että talossa oli ketään sisällä. Hän kertoi vain käyneensä illalla jälleen rukoilemassa vaimonsa paluuta asunnon luona.

Dmitrin hallusta löydettiin kuitenkin kaasupullo, joka oli samasta valmistuserästä kuin miesystävän asunnon pihalta  löytyneen kaasupullon  jäänteet. Miesystävän mukaan Dmitri oli uhkaillut heitä.

Vaimo puolusti oikeudessa Dmitriä ja muutti monelta osin esitutkinnassa kertomaansa. Suhde miesystävään oli päättynyt.

Dmitri tuomittiin kahdesta murhan yrityksestä, tuhotyöstä ja pahoinpitelystä  kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen. Maahanmuuttovirasto päätti karkottaa hänet Venäjälle. Maahantulokielto on voimassa toistaiseksi.






Syntynyt 1984

Somalialainen Mahad halusi aiheuttaa todellisen tragedian vuoden 2012 pääsiäisenä.

Myöhään pitkäperjantain iltana lähiön vuokratalossa koettiin kauhunhetkiä. Erään huoneiston postiluukusta kaadettiin bensaa ja perään tiputettiin sytytetty tulitikku.

Huoneisto oli onneksi tyhjä, mutta normaalisti siellä nukkuivat nainen ja kahdeksan alaikäistä lasta. Lasten makuuhuone oli välittömästi eteisen vieressä. Muiden rapun asukkaiden onneksi syttynyt palo saatiin nopeasti sammutettua.

Sytyttäjäksi paljastui naisen veli, Mahad, joka oli lähtenyt sisarensa asunnolle varustautuneena kahdella mehukanisterilla täynnä bensiiniä sekä useilla tulitikkurasioilla. Hän oli myös uhannut sisarensa ja tämän lasten henkeä, viimeksi vielä pitkäperjantain iltana. Juuri siksi he olivat lähteneet pakoon.

Mahad selitti oikeudessa, ettei hän ollut tosissaan tappouhkauksiensa kanssa vaan humalassa ja sekaisin. Palon sytyttämisellä hän oli halunnut vain pelotella. Oikeus totesi kuitenkin, että Mahadin oli pitänyt olla siinä käsityksessä, että sisar perheineen oli kotona.

Mahad tuomittiin yhdeksästä murhan yrityksestä ja tuhotyöstä sekä laittomista uhkauksista. Hän sai tuomion myös varkaudesta ja hänet kiinniottaneen myymälän vartijan pahoinpitelystä. Puoli vuotta aiemmin Mahad oli pahoinpidellyt omaa viisivuotiasta tytärtään muun muassa kuristamalla.

Hänet tuomittiin tässä oikeudenkäynnissä yhteensä kahdeksan ja puolen vuoden vankeuteen. Aikaisemmin hänet oli tuomittu varkaudesta, lievästä maksuvälinepetoksesta ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

Mahadia ei karkotettu, vaikka karkottamisperusteet täyttyivät. Häntä ei voida karkottaa Somaliaan, todetaan Maahanmuuttoviraston päätöksessä.

Mahad oli haluttu karkottaa jo vuonna 2008 kun hänet oli tuomittu tapon yrityksestä.

karkotukset_kuolema_ihmisarvo

Ketään ei saa karkottaa, jos häntä uhkaa vaara

Joskus karkotusta ei voida tehdä siksi, että alue tai  valtio, josta henkilö on kotoisin, on palautuskiellossa. Lain mukaan ketään ei saa palauttaa sellaiselle alueelle, jossa hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi.

Päätöksistä, joissa henkilöä ei ole karkotettu, vain alle kolmannes on perusteltu palautuskiellolla. Irakilaisista ja iranilaisista osa on karkotettu, muita ei ole voitu karkottaa, koska he olisivat vaarassa. Myös yksi turkkilainen ja yksi sudanilainen on jätetty karkottamatta tällä perusteella.

Yhdellä henkilöllä ei viime vuonna ollut kotimaata, joten häntä ei sen takia karkotettu.

Syyriaan tai Somaliaan ei viime vuonna karkotettu yhtään rikoksentekijää.

– Somalia on tiettyjen alueiden osalta ollut jo pidemmän aikaa aika epävakaa, sanoo Anu Tarén Maahanmuuttovirastosta.

– Suuri osa somalialaisista on tullut alueilta, joilla tilanne on päätöshetkellä ollut sellainen, ettei sinne voi henkilöitä palautuskiellon takia palauttaa.

Karkotusta hankaloittaa usein se, että pakolaisen voi karkottaa vain sellaiseen valtioon, joka suostuu ottamaan hänet vastaan.

Pakolaista ei myöskään saa karkottaa sellaiseen maahan, johon nähden hän on edelleen kansainvälisen suojelun tarpeessa.

Maahanmuuttoviraston  tekemistä päätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus voi pitää päätöksen voimassa, kumota sen tai palauttaa jutun viraston käsittelyyn. Jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan, voidaan asia käsitellä vielä sielläkin. 

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot