Mainos
Mainos
Ryan van Zanten, grafiikka
MTV Uutiset

MTV-reportaasi: Yhdysvaltalainen Ryan hullaantui Suomesta ja selvitti suomalaiset sukujuurensa 1800-luvulle asti – mutta suomalainen isoisä on yhä kateissa

Kuka suomalainen antoi isäni adoptioon? Tämä kysymys oli vaivannut Yhdysvaltain Virginiassa asuvaa Ryan van Zantenia, 33, vuosien ajan. Dna-testi avasi Ryanin isänäidin suvun salaisuuden ja teki Ryanista "finnaticin", Suomi-hullun, joka suunnittelee jo muuttavansa perheineen Suomeen. Ensin hän haluaa kuitenkin selvittää, kuka on hänen suomalainen isänsä isä.


Jotta täysin amerikkalaisen, mutta kuitenkin puoliksi suomalaisen Ryanin sukutarinaan pääsee käsiksi, on mentävä 1950-luvun alun Minnesotaan.

Traaginen onnettomuus katkaisi isoäidin armeijauran

Tuolloin Inga Ellen Hepola, yksi Henry ja Elma Hepolan 12 lapsesta tuli parikymppisenä raskaaksi. Inga muutti Lempi-sisarensa kanssa Yhdysvaltain länsiosiin Washingtonin osavaltioon, synnytti tyttären ja antoi sen adoptoitavaksi. Tuohon aikaan yksinhuoltajaäitejä ei katsottu hyvällä ja Ingalla oli muitakin haaveita kuin jäädä kasvattamaan lasta kotiin.

Ura jäi kuitenkin lyhyeksi, kun Inga joutui jo samana vuonna Floridan Pensacolassa traagiseen auto-onnettomuuteen. Auto syöksyi veteen ja Inga jäi loukkuun takapenkille. Inga saatiin pelastettua, mutta hän vajosi kolmeksi kuukaudeksi koomaan.

Inga palasi Elma-äitinsä luo kotiin Minnesotan Menahgaan seuraavana vuonna. Puunkorjuutöihin lähtenyt Henry-isä ja Elma olivat tuolloin jo eronneet.

– Minulle on kerrottu, ettei isoäitini koskaan toipunut ennalleen, Ryan van Zanten kertoo MTV Uutisille.

​​​​​​​

Ryan van Zanten 6
Hepolan perhettä vuodelta 1952, takarivistä vasemmalle Aili, Irene, Edna, Inga (Ryanin isoäiti), äiti Lila (Elma), Edwin (eturivin vas.), Betty ja Marvin sekä Aliee Pulgie.

Enon testi yhdisti suvut

Ennen dna-testejä Ryan sekä hänen David-isänsä tiesivät ainoastaan sen, että Davidin biologiset vanhemmat ovat suomalaisia. Dna-testi vahvisti tämän, mutta vanhempien henkilöllisyyden vahvistamiseen tarvittiin tuntikaupalla työtä ja sisua.

– Sain Ancestryn dna-testissä osuman pikkuserkkuuni ja isäni serkkuun, johon otin yhteyttä. Kysyin pikkuserkulta, voiko joku hänen sedistään tehdä testin, Ryan kertoo.

Testin teki Marvin Hepola, joka ihmetteli, kuinka hän voi olla David van Zantenin enoja Ryanin isoeno. Marvin Hepola alkoi selvittää, kuka hänen sisaruksistaan oli adoptoinut lapsensa.

Marvin tiesi jo Inga-sisarensa vuoden 1953 adoptiosta, mutta David olikin syntynyt neljä vuotta myöhemmin. Marvin otti yhteyttä siskoonsa Ireneen, joka vahvisti vieneensä miehensä kanssa Inga-sisarensa vuonna 1957 naimattomien naisten perhekotiin synnyttämään pojan.

Adoptioon poika päätyi Van Zantenien perheeseen elokuussa 1958, paikkakuntana sittemmin 1990-luvun kulttielokuvasta tunnettu Fargo Pohjois-Dakotassa.

– Kuinka hullua se olikaan hänelle, jutella siskonsa biologisen pojanpojan kanssa 58 vuotta myöhemmin, Ryan hämmästelee taannoista puheluaan Ingan siskolle Irenelle.

Lopullisesti sukuyhteys vahvistui, kun Ryan otti yhteyttä Wendy Rundeliin.

Ryan van Zanten 1
Ryan van Zantenin ja hänen suomalaisen isoisoisänsä Henry Lepolan välillä on tiettyä yhdennäköisyyttä.

Wendy ehti tavata äitinsä

Kävi ilmi, ettei Ryan ollut ainoa Inga Ellenin jälkeläinen, joka selvitti biologisia sukujuuriaan. Wendy Rundel sai selvitettyä vuonna 1999, että hän oli se tytär, jonka Inga Ellen antoi adoptoitavaksi vuonna 1953.

– Kun vertasimme Wendyn kanssa dna-tietojamme, vahvistui, että hän oli isäni siskopuoli, Ryan kertoo.

Ryanin mukaan Wendy tapasi Inga-äitinsä tuolloin vuonna 1999.

– Tapaaminen oli muuten mahtava, mutta Inga oli lääkityksen alaisena ilmeisesti jonkun kohtauksen jälkeen, eikä kyennyt keskittymään juuri muuhun kuin television katsomiseen, Ryan kertoo.

Inga Ellen ei myöskään kyennyt kertomaan, kuka Wendy-tyttären biologinen isä oli, Ryan jatkaa.

Nelosserkku auttoi Suomen-sukulaisten jäljille

Ryanin apuna oli myös yksi hänen kaukaisista Suomen-sukulaisista. Sukututkimusta harrastava, nykyään Ruotsissa asuva Pirjo Holappa Engström osoittautui Ryanin nelosserkuksi, eli pikkupikkupikkuserkuksi. Pirjon sukututkimuksen avulla muun muassa vahvistui, että Hepolan perheestä Ryanin isovanhempi oli nainen, ei mies. Lisäksi Holappa Engströmin kautta paljastui, milloin Hepolan suku lähti Suomesta Yhdysvaltoihin.

– Henry Hepolan isä Jacob Mertahaara syntyi Pudasjärvellä St André Hepola -talossa 25.7.1860. Hän otti talon nimestä sukunimensä muutettuaan Amerikkaan, kuten monet muutkin Pudasjärvellä, Holappa Engström kertoo.

Jacob Hepola meni naimisiin Henry Hepolan äidin Ida Elmiina Haaran kanssa Yhdysvalloissa 10. tammikuuta 1891.

– Ida Elmina syntyi Norjassa, mutta tietojeni mukaan hänelläkin oli suomalaiset vanhemmat, Holappa Engström jatkaa.

Dna-testitulosten jälkeen Ryan liittyi Finland DNA project -sivustolle, jonka kautta hän alkoi saada kosolti tietoa sukujuuristaan. Osa uudesta tiedosta on myös sekoittanut pakkaa entisestään.

– Minulla on tiedossa nimi, jota Hepolan perhe piti isäni isänä. Mutta saamani dna-tiedot kakkosserkuistani sekä muut vinkit eivät osoita tämän miehen suuntaan, Ryan kertoo.

Biologiselta äidiltään David ja Ryan eivät ehtinyt saada ratkaisevia vihjeitä Davidin isästä. Inga Ellen kuoli tammikuussa 2015, kun Ryan selvitti sukusaagan yhteydet vasta vuoden 2016 kesällä.

Inga Ellenkin sai lopulta oman perheen. Vuonna 1959 hän meni naimisiin Carl Palolan kanssa ja sai kolme lasta. Inga Ellenille on sittemmin perustettu oma muistosivusto.

Ryan van Zanten 12
Ryanin vanhemmat David ja Molly menivät naimisiin alta parikymppisinä. Kuva otettu vuonna 1977 heti avioitumisen jälkeen.

Isä David selvisi sisulla

Ryan tekee sukututkimusta myös isänsä puolesta, jonka vasen puoli halvaantui viime marraskuussa infarktin takia.

– Hän makasi 2,5 päivää maassa ennen kuin hänet löydettiin. Sisu on hänessä vahvana, Ryan korostaa.

Ryan van Zanten 10
Ryan van Zanten perheensä (Isabella-tytär, Campbell-poika ja Casey-vaimo sylissään Mila-tytär).

"Finnaattinen" Suomi- ja Kupla-fani – edessä koko perheen muutto Suomeen?

Suomalaisen, mutta Yhdysvalloissa syntyneen ja eläneen isänisän etsintä siis jatkuu. Mutta jo koko projekti on tehnyt kuplavolkkareita ja muita vanhoja autoja keräävästä perheenisästä fanaattisen Suomi-fanin.

– Fanatic, vai pitäisikö sanoa Finnatic, Ryan murjaisee.

– Olen erittäin ylpeä suomalaisuudestani ja mainitsen sukujuuristani aina, kun siihen on mahdollisuus.

Vuoden 2016 alusta Ryan on hehkuttanut suomalaisuuttaan muun muassa perheestään julkaistuissa Instagram-kuvissa. Aihetunnisteet #finnishboy ja #finnishgirl vilahtelevat kuvasta toiseen.

Ryan viljelee viesteissään myös crazy-sanaa kosolti. Monia hulluja sattumuksia riittääkin.

– Vuonna 2009 myin 1966 Pontiac GTO -autoni välittäjälle, joka kertoi, että auto myytiin sittemmin Suomeen. Kuinka hullua!

– Olen hulluna kahviin, kuten suomalaiset!

Ja kuinka hullua olikaan, että Ryanin David-isästä tuli valokuvaaja kuten äidistään, vaikka he eivät koskaan tavanneet.

– Ja minä työskentelen sekä veljeni työskenteli USA:n laivastossa kuten isoäitini. Hullua!

Ajatus Suomeen muuttamisesta ei ole pelkkää utopiaa. Ryan kehuu Suomen turvallisuutta ja koulujärjestelmää ja mainitsee, että hänen vaimonsakin olisi innoissaan maisemanvaihdoksesta.

– Suunnitteilla on matka Suomeen sekä työmahdollisuuksien kartoittaminen. Olen työskennellyt armeijassa myös F/A-18 Horneteilla, joita myös Suomen ilmavoimat (toistaiseksi) käyttää, joten siinä olisi yksi mahdollisuus.

Kesäkuussa perhe muuttaa Virginian Chesapeakesta Ryanin työn perässä Floridan Jacksonvilleen. Samalla perhe on lähempänä hoitokodissa Athensissa asuvaa, halvauksesta toipuvaa David-isää.

Mutta kun aika on kypsä, ei muuta kuin tervetuloa takaisin, Henryn ja Elman tyttärenpojanpoika perheineen.


Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme